Nykyisin, kun kristilliset arvot ovat yleisesti
kyseenalaistettuja, ihmisten on tullut yleisemmin
miettiä moraalisia perusteita asioiden
tuomittavuudelle tai hyväksyttävyydelle.
Jotkut kiihkokristitythän tunnetusti vastustavat
homoseksuaalisuutta ja jopa rinnastavat sen
perversioihin, kuten pedofiliaan, nekrofiliaan ja
eläimiinsekaantumiseen, mikä on heidän
näkökulmansa ja fanaattisen uskonsa huomioon
ottaen ymmärrettävää. Mutta jos kristillisten
arvojen sijaan asioita ajattelee järjellä,
homoseksuaalisuuden ja em. perversioiden välillä
on suuri ero. Tämä on nimeltään rakkaus -
joillekin ilmiselvästi tuntematon käsite.
Kun homoseksuaalisuudessa kysymys on rakkaudesta,
perversioissa on luonnollisesti kysymys vain
seksistä. Pedofilian tuomittavuuden varmasti
kaikki ymmärtävät, mutta mitä pahaa on
elämiinsekaantumisessa tai nekrofiliassa, jos
siitä ei koidu kenellekään varsinaisesti haittaa?
Tällaisia varmasti kysyy moni arvotyhjiössä
elävä.
Mielestäni seksi on nyky-yhteiskunnassa
yliarvostettua ja liikaa läsnä. On tietysti hyvä,
että ihmiset saavat itse päättää
seksuaalisuudestaan, mutta jos seksuaalista
tyydytystä pitää hakea irtosuhteiden lisäksi
eläimistä, kuolleista ruumiista tai sisaruksista,
eikö se kerro jotain näitä toimintoja
harjoittavien ihmisten tilasta, ja samalla koko
yhteiskunnan tilasta?
Seksi on hyvä asia, mutta onko se liikaa
pyydetty, että sitä harrastaisi vain sellaisen
ihmisen kanssa, jonka kanssa on rakastava suhde?
Ei ainakaan itseltäni.
kyseenalaistettuja, ihmisten on tullut yleisemmin
miettiä moraalisia perusteita asioiden
tuomittavuudelle tai hyväksyttävyydelle.
Jotkut kiihkokristitythän tunnetusti vastustavat
homoseksuaalisuutta ja jopa rinnastavat sen
perversioihin, kuten pedofiliaan, nekrofiliaan ja
eläimiinsekaantumiseen, mikä on heidän
näkökulmansa ja fanaattisen uskonsa huomioon
ottaen ymmärrettävää. Mutta jos kristillisten
arvojen sijaan asioita ajattelee järjellä,
homoseksuaalisuuden ja em. perversioiden välillä
on suuri ero. Tämä on nimeltään rakkaus -
joillekin ilmiselvästi tuntematon käsite.
Kun homoseksuaalisuudessa kysymys on rakkaudesta,
perversioissa on luonnollisesti kysymys vain
seksistä. Pedofilian tuomittavuuden varmasti
kaikki ymmärtävät, mutta mitä pahaa on
elämiinsekaantumisessa tai nekrofiliassa, jos
siitä ei koidu kenellekään varsinaisesti haittaa?
Tällaisia varmasti kysyy moni arvotyhjiössä
elävä.
Mielestäni seksi on nyky-yhteiskunnassa
yliarvostettua ja liikaa läsnä. On tietysti hyvä,
että ihmiset saavat itse päättää
seksuaalisuudestaan, mutta jos seksuaalista
tyydytystä pitää hakea irtosuhteiden lisäksi
eläimistä, kuolleista ruumiista tai sisaruksista,
eikö se kerro jotain näitä toimintoja
harjoittavien ihmisten tilasta, ja samalla koko
yhteiskunnan tilasta?
Seksi on hyvä asia, mutta onko se liikaa
pyydetty, että sitä harrastaisi vain sellaisen
ihmisen kanssa, jonka kanssa on rakastava suhde?
Ei ainakaan itseltäni.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kerrankin joku järkevä. Kiitos.
Tuohon on turhan helppo keksiä counttereita.
Nekro- ja pedofiilit ja eläimiinsekaantujat
voivat väittää rakastavansa kohteitaan. Ja
saattaahan ne rakastaakin, mistä sen tietää.
Se ei tee siitä hommasta yhtään terveempää vaikka
olisi kuinka rakastunut.
Järkeviä kristillisiä arvoja tuskin hirveästi
kukaan kyseenalaistaa. Sitä, että niitä kutsutaan
kristillisiksi voi kyllä vastustaa. Ja sitä, että
arvojen takana on joku satuolento.
Se, ettei usko satuolentoihin ja muihin
lässytyksiin ei tarkoita että ihminen on
arvotyhjiössä. Voi olla kiltti ja hyvä ilman että
palvoo mielikuvituskaveria.
"Nekro- ja pedofiilit ja eläimiinsekaantujat
voivat väittää rakastavansa kohteitaan."
Tietysti voivat. Ja tietysti raiskaaja voi sanoa
rakastavansa uhriaan. Kyse onkin
molemminpuolisesta rakkaudesta. Lapset ja eläimet
eivät voi ymmärtää, mistä on kyse eivätkä ruumiit
tietenkään enää ketään rakasta.
Tietysti ihmisellä, kuten itsellänikin, voi olla
arvoja, vaikkei ole uskovainen. Vaikka
länsimainen yhteiskuntajärjestys perustuukin
pitkälti kristinuskon arvoihin (mikä ei
tietenkään tarkoita sitä, etteivätkö ne voisi
olla samoja ilman kristinuskoakin), monien
ihmisten on kuitenkin nykyisin uskon yleisesti
ottaen hiipuessa ollut pakko miettiä arvojaan
uudelta pohjalta.
Arvojen kyseenalaistaminen ei kuitenkaan tarkoita
niiden hylkäämistä, vain niiden objektiivisempaa
pohtimista. Monilla ei tämä kuitenkaan onnistu,
vaan he hylkäävät nämä arvot ja jäävät sitten
arvotyhjiöön. Onneksi on kuitenkin olemassa
yleinen laki, joka pätee kaikkiin uskovaisista
satanisteihin.
Asiallista ja hienoa tekstiä. Suorastaan sydäntä
lämmittää löytää fiksuja ihmisiä täältä
pallinaamojen planeetalta eli uskontopalstalta.
Tuossa sinun jutussa ei ole mitään kiistettävää
tai tyhmän tuntuista, sinä olet ajatellut
asioita hyvin ja monelta kantilta.
Onnellista jatkoa, hauskaa joulun odotusta! :-)
Positiivinen palaute on internetin maailmassa
perin harvinaista... Kiitos itsellesi ja samat
sanat joulun suhteen.