"I believe in ... God, who reveals Himself in the harmony of all being.
(Schilpp, 1969, 103)
"I'm not much with people, and I'm not a family man. I want my peace. I want to know how God created this world. I am not interested in this or that phenomena in the spectrum of this or that element. I want to know His thoughts, the rest are details."
(Clarck, 1971, 18-19)
The scientist's religious feeling takes the form of a rapturous amazement at the harmony of natural law, which reveals an intelligence of such superiority that, compared with it, all the systematic thinking and acting of human beings is an utterly insignificant reflection.
(Iain, 1982, 57)
"I defend the Good God against the idea of a continuous game of dice."
(Speziali, 1972, 425)
kirjoista
Schilpp, P. Albert Einstein, Philosopher-Scientist. London: Cambridge University Press, 1969,
Speziali, P. Albert Einstein-Michele Basso Correspondence, 1903-1955. Paris: Herman, 1972,
Clarck, R. The Life and Times of Einstein. New York: The World Publishing Co., 1971,
Iain, P. Science, Theology and Einstein. New York: Oxford University Press, 1982.
- - - - -
(atheist&pacifistille)
Einstein ei ehtinyt uskossaan päästä pitkälle, ei Einstein siis aivan nyt kristitty ollut, mutta maailman Luojaan hän uskoi.
Laitoit minulle myös muutaman Einsteinin kommentin, ja niistä muutama ainakin oli uskontovastaisia, eikä Jumalan/Luojan itsensä vastaisia.
Internetistä löytyy tälläinen "Einstein and God", kirjoittajana Thomas Torrance Edinburghin yliopistosta (eli ei mitään pilipalia siis). Osoite kuuluu seuraavasti:
http://www.ctinquiry.org/publications/torrance.htm
(Schilpp, 1969, 103)
"I'm not much with people, and I'm not a family man. I want my peace. I want to know how God created this world. I am not interested in this or that phenomena in the spectrum of this or that element. I want to know His thoughts, the rest are details."
(Clarck, 1971, 18-19)
The scientist's religious feeling takes the form of a rapturous amazement at the harmony of natural law, which reveals an intelligence of such superiority that, compared with it, all the systematic thinking and acting of human beings is an utterly insignificant reflection.
(Iain, 1982, 57)
"I defend the Good God against the idea of a continuous game of dice."
(Speziali, 1972, 425)
kirjoista
Schilpp, P. Albert Einstein, Philosopher-Scientist. London: Cambridge University Press, 1969,
Speziali, P. Albert Einstein-Michele Basso Correspondence, 1903-1955. Paris: Herman, 1972,
Clarck, R. The Life and Times of Einstein. New York: The World Publishing Co., 1971,
Iain, P. Science, Theology and Einstein. New York: Oxford University Press, 1982.
- - - - -
(atheist&pacifistille)
Einstein ei ehtinyt uskossaan päästä pitkälle, ei Einstein siis aivan nyt kristitty ollut, mutta maailman Luojaan hän uskoi.
Laitoit minulle myös muutaman Einsteinin kommentin, ja niistä muutama ainakin oli uskontovastaisia, eikä Jumalan/Luojan itsensä vastaisia.
Internetistä löytyy tälläinen "Einstein and God", kirjoittajana Thomas Torrance Edinburghin yliopistosta (eli ei mitään pilipalia siis). Osoite kuuluu seuraavasti:
http://www.ctinquiry.org/publications/torrance.htm
Vastaukset 6
Vanhimmat
oli einsteinin suhde hindulaisuuteen,
luonnonuskontoihin, taolaisuuteen, ateismiin,
humanismiin jne? miksi tutkimus keskittyy niin
selkeästi hänen juutalais-kristilliseen
taustaansa? voisi melkein kuvitella, että tutkija
on kristitty :-P
...ei edes A.Einstein TIENNYT jumaluuden
olemassaolosta,hän vain omalta osaltaan USKOI
johonkin käsitykseensä jumaluudesta...
Ei usko asiaan tee siitä vielä totta oli uskojana
kuka tahansa!?!
Usko on periaatteessa sama kuin tieto. Tietoon
uskotaan, uskotaan siihen että se on totta. Tiede
käyttää omaa logiikkaansa, uskonto toista.
Uskovainen voi todistaa oman käsityksensä koko
ajan, sillä että on itse olemassa. Hän kokee
jumaluuden olemassaolon.
Uskonto = käsitys maailmasta.
Tiede = käsitys maailmasta.
Maailma = ?
...0 pistettä! Uskoahan nimenomaan EI voi todistaa
ja tieteessä käytetään havainnointiin perustuvaa
maailmankaikkeuden ominaisuuksien tulkintaa
yhteisesti sovittujen parametrien ja
varmistettujen faktojen pohjalta...!!!
Tieteelliset arvaukset ym. ovat sitten jo eri asia
ne kun perustuvat todennäköisyyteen ja muihin
senhetkisiin tieteellisiin tuloksiin...
mahdollisimman tarkasti tosin,siksi ne ovat juuri
niitä asioita joista kiistellään...
Uskonto on VAIN todentamattomaan uskoon perustuva!
Argumentoinnin virheet:
...
3) Asiaton auktoriteettiin vetoaminen
Tieteessä ei ole (tai ei ainakaan pitäisi olla)
auktoriteetteja, vaan pelkästään asiantuntijoita.
Auktoriteetteihin vetoaminen on silti hyvin
yleistä. Tällaisessa vetoamisessa voidaan erottaa
neljä eri tyyppiä:
3.1. Vetoamalla arvostettuun henkilöön haetaan
uskottavuutta väitteille mutta samalla unohdetaan
mahdolliset yhtä arvostetut henkilöt, jotka ovat
päinvastaista mieltä. Lisäksi yhden alan
asiantuntijuus ei välttämättä takaa
asiantuntijuutta muilla aloilla.
"Einsteininkin mukaan ihminen käyttää vain alle
10 % aivokapasiteetistaan; käyttämällä tuotetta X
aivokapasiteettisi kasvaa ja älykkyytesi
paranee."
"Juri Knorosovin tulkinnat maya-intiaanien
kirjoitusmerkeistä eivät pidä paikkaansa, sillä
J. Eric Thompson on aivan eri mieltä asiasta." -
en tiedä onko kukaan sanonut täsmälleen näin,
mutta ajatus on oikein: Thompsonin
auktoriteettiasema hidasti mayojen kirjoituksen
ratkaisemista ja avasi samalla von Dänikenille
markkinaraon levittää hölynpölyään.
3.2. Toisinpäin käytettynä vastustetaan asiaa
vetoamalla epämiellyttävään henkilöön tai jonkin
henkilön epämiellyttäviin ominaisuuksiin
"Nietzsche oli ateisti ja hän tuli
mielisairaaksi."
3.3. Nimettömiin auktoriteetteihin vetoaminen on
myös yleistä. Mutta mitä ristiriitaisempi väite
on, sitä tärkeämpää on esittää kunnon perustelut
anonyymien lähteiden sijaan.
"Viime vuosina tuhannet biologit ovat hylänneet
kehitysopin sen puutteiden takia."
3.4. Vetoaminen yleiseen mielipiteeseen tai
suuriin väkimääriin ei todista yhtään mitään.
Tunnettu sanonta viidestä miljardista kärpäsestä
on hyvä pitää mielessä.
"Kaikissa kulttuureissa kerrotaan tarinoita
yliluonnollisista ilmiöistä. Se todistaa, että
yliluonnollisia ilmiöitä on olemassa."
jep kymmenen pistetta sulle vaivannaosta.
Ottaen huomioon kaikki nama Einsteinin lausunnot
voidaan todeta ettei hanella ollut selvaa
mielipidetta juuri mistaan.
Mutta mika loppujen lopuksi on tarkeinta, on
yksilon oma maailmankuva, ei joltain viisaalta
tiedemiehelta kopioitu maailmankatsomus.
Minun viestissani tarkoitus oli todistaa etta
myos Einsteinkin epaili.