VIHREÄTÄ ILMASTOHARHAA

sunnuntai, 11. joulukuuta 2011
Kun vihreä ilmastokokous maailman pelasti



Durbanin riitaisa ja jatkoajalle venynyt ilmastokokous päättyi 11.12.2011. Kokouksessa sovittiin joistakin asioista. Tosin niistä sovittiin oikeastaan vain se, että tulevissa kokouksissa sovitaan sitten tarkemmin, mistä Durbanissa sovittiin. Durbanin pöytäkirjoja jouduttaneen odottamaan muutamia viikkoja, sillä etelä-afrikkalaisille pöytäkirjan pitäjille taisi jäädä monin osin epäselväksi, mistä sovittiin.

YK:n puitteissa nyt kuitenkin aloitetaan neuvotteluprosessi, jonka päämääränä on aikaansaada vuoteen 2015 mennessä sitova ja vuonna 2020 voimaan tuleva sopimus kaikkia maita koskevista kasvihuonepäästöjen rajoituksista. Juuri mistään konkreettisesta tämän vaikeaksi ennakoidun neuvotteluprosessin osalta ei sitten päästy sopuun.

Ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr.) mukaan voi pitää merkittävänä läpimurtona, kun tähän saakka ilmastosopimusten ulkopuolella olleet maat lupautuivat neuvottelemaan uudesta sitovasta sopimuksesta päästöjen vähentämiseksi. Niinistön mukaan sovun ansiosta maapallon keskilämpötilan nousu pystytään ehkä rajaamaan enintään kahteen asteeseen.

Vastineeksi tälle lähinnä EU:n ja pienempien kehitysmaiden ajamalle tavoitteelle sovittiin, että EU, Norja, Sveitsi ja Uusi Seelanti jatkavat yksipuolisesti ensi vuoden lopussa päättyvää Kioton ilmastosopimusta viidellä vuodella. Tämä merkitsee, että Kiotoon sitoutuneiden maiden määrä vähenee huomattavasti, ja Kioto kattaa enää enintään 15 prosenttia koko ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä. Onneksi tästäkin asiasta lopullinen sopiminen jäi ensi vuodelle, joten hallitukset myös EU:ssa voivat vielä harkita asiaa. Todettakoon vielä, että maailman suurimmat hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat, Kiina, Intia ja Yhdysvallat, eivät edelleenkään sitoudu rajoituksiin.

Durbanissa sovittiin, että jo vuosi sitten Cancunissa sovittua YK:n hallinnoimaa ja 100 miljardin dollarin vuosibudjetilla toimivaa ilmastorahastoa ryhdytään kehittämään. Tämä vaatimus oli pienten kehitysmaiden listalla korkealla. Onneksi tämän lähinnä EU:n, Pohjois-Amerikan maiden ja Japanin maksettavaksi aiotun rahaston varojen keräämisestäkään ei päästy minkäänlaiseen ratkaisuun, joten tältäkin osin neuvottelut jatkuvat tulevina vuosina.

Vihreä meppimme Satu Hassi kirjoittaa blogissaan Durbanin kokouksesta seuraavaa: "Tulos on valtava historiallinen läpimurto tai aivan riittämätön sen mukaan mistä näkökulmasta katsoo. Maailmanpolitiikan ja ilmastodiplomatian näkökulmasta mannerlaatat ovat rytisseet uuteen asentoon. Mutta ilmastotieteen näkökulmasta ei ole lähestulkoonkaan varmistettu, että pystytään estämään maapallon lämpeneminen yli kahden asteen. Se on kuitenkin jotenkuten mahdollisuuksien rajoissa."

Monien ympäristöjärjestöjen tiedottajat ovat Hassin kanssa hieman eri mieltä. kansainvälisen WWF:n ilmasto- ja energiaohjelman johtaja Samantha Smith totesi pettyneenä: "He eivät saaneet sopua aikaiseksi (Durbanissa). Kaikki vesitettiin niin, että jokainen saattoi tulla mukaan (loppuasiakirjoihin)."

Myös muut järjestöt, muun muassa WWF Suomi, Greenpeace, Luontoliitto, Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ja Kirkon ulkomaanapu, muistuttavat, että Kioton sopimuksen jatkon pituus jäi auki. Järjestöt ovat huolissaan siitä, että uuden Kiotoa seuraavan kansainvälisen ilmastosopimuksen käyttöönotto lykkääntyy todennäköisesti 2020-luvulle saakka, eikä päästöjä saada käännettyä laskuun ajoissa.

Hassi ja Niinistö joutunevat siis selittelemään äänestäjäkunnilleen historiallisuutta ja läpimurtoja.

Durbanin riitelevän vihreän kokouksen puheenjohtajana toiminut Etelä-Afrikan ulkoministeri Nkoana-Mashabane päätti kokouksen sanoihin: "Olemme pelastaneet tänään huomisen". Näihin sanoihin voi kyllä yhtyä. Kokous sentään onnistui torppaamaan 1600 miljardin dollarin ilmastorahastolaajennuksen ja "Maaäidin" oikeuksia puolustavan kansainvälisen oikeusistuimen perustamisen, joiden tehtävinä olisi ollut ilmastoasioista toisin ajattelevien hiljentäminen ja sähkön hinnan kolminkertaistamista haluavan tuulivoimalateollisuuden etujen ajaminen. Muutenkin liki nollatulos - siis sopiminen sopimisesta joskus tulevaisuudessa - mahdollistaa vielä uuden harkinnan kaikesta siitä, mistä oltiin sopivinaan Durbanissa. Kiitämme vielä tästä ennenkaikkea Kiinaa ja Intiaa.

Seuraava riitelevä ilmastokokous, COP18, järjestetään vuoden päästä Qatarissa. Sielläkin todennäköisesti pelastetaan maailma ja tehdään historiallisia läpimurtoja sopimalla tulevista ilmastoaktiivien neuvotteluista uusissa lämpimissä kokouspaikoissa. Neuvotteluintoa tosin voi haitata se, että ilmaston lämpötila on laskenut jo 13 vuoden ajan siitä huolimatta, että ilmakehän hiilidioksidin määrä on jatkanut kasvuaan. Vuonna 2020 ilmasto on ehkä viilentynyt jo niin paljon, että vihreän ilmastopolitiikan suosio on marginalisoitunut prosenttiliikkeeksi. Mutta ilmastosirkusta pääsemme nauttimaan ja nauramaan vielä pitkään.
Mikko Mäkinen BLOG
2<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Kommentoi aloitusta


VIHREÄ HARHA kirjoitti:

sunnuntai, 11. joulukuuta 2011
Kun vihreä ilmastokokous maailman pelasti



Durbanin riitaisa ja jatkoajalle venynyt ilmastokokous päättyi 11.12.2011. Kokouksessa sovittiin joistakin asioista. Tosin niistä sovittiin oikeastaan vain se, että tulevissa kokouksissa sovitaan sitten tarkemmin, mistä Durbanissa sovittiin. Durbanin pöytäkirjoja jouduttaneen odottamaan muutamia viikkoja, sillä etelä-afrikkalaisille pöytäkirjan pitäjille taisi jäädä monin osin epäselväksi, mistä sovittiin.

YK:n puitteissa nyt kuitenkin aloitetaan neuvotteluprosessi, jonka päämääränä on aikaansaada vuoteen 2015 mennessä sitova ja vuonna 2020 voimaan tuleva sopimus kaikkia maita koskevista kasvihuonepäästöjen rajoituksista. Juuri mistään konkreettisesta tämän vaikeaksi ennakoidun neuvotteluprosessin osalta ei sitten päästy sopuun.

Ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr.) mukaan voi pitää merkittävänä läpimurtona, kun tähän saakka ilmastosopimusten ulkopuolella olleet maat lupautuivat neuvottelemaan uudesta sitovasta sopimuksesta päästöjen vähentämiseksi. Niinistön mukaan sovun ansiosta maapallon keskilämpötilan nousu pystytään ehkä rajaamaan enintään kahteen asteeseen.

Vastineeksi tälle lähinnä EU:n ja pienempien kehitysmaiden ajamalle tavoitteelle sovittiin, että EU, Norja, Sveitsi ja Uusi Seelanti jatkavat yksipuolisesti ensi vuoden lopussa päättyvää Kioton ilmastosopimusta viidellä vuodella. Tämä merkitsee, että Kiotoon sitoutuneiden maiden määrä vähenee huomattavasti, ja Kioto kattaa enää enintään 15 prosenttia koko ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä. Onneksi tästäkin asiasta lopullinen sopiminen jäi ensi vuodelle, joten hallitukset myös EU:ssa voivat vielä harkita asiaa. Todettakoon vielä, että maailman suurimmat hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat, Kiina, Intia ja Yhdysvallat, eivät edelleenkään sitoudu rajoituksiin.

Durbanissa sovittiin, että jo vuosi sitten Cancunissa sovittua YK:n hallinnoimaa ja 100 miljardin dollarin vuosibudjetilla toimivaa ilmastorahastoa ryhdytään kehittämään. Tämä vaatimus oli pienten kehitysmaiden listalla korkealla. Onneksi tämän lähinnä EU:n, Pohjois-Amerikan maiden ja Japanin maksettavaksi aiotun rahaston varojen keräämisestäkään ei päästy minkäänlaiseen ratkaisuun, joten tältäkin osin neuvottelut jatkuvat tulevina vuosina.

Vihreä meppimme Satu Hassi kirjoittaa blogissaan Durbanin kokouksesta seuraavaa: "Tulos on valtava historiallinen läpimurto tai aivan riittämätön sen mukaan mistä näkökulmasta katsoo. Maailmanpolitiikan ja ilmastodiplomatian näkökulmasta mannerlaatat ovat rytisseet uuteen asentoon. Mutta ilmastotieteen näkökulmasta ei ole lähestulkoonkaan varmistettu, että pystytään estämään maapallon lämpeneminen yli kahden asteen. Se on kuitenkin jotenkuten mahdollisuuksien rajoissa."

Monien ympäristöjärjestöjen tiedottajat ovat Hassin kanssa hieman eri mieltä. kansainvälisen WWF:n ilmasto- ja energiaohjelman johtaja Samantha Smith totesi pettyneenä: "He eivät saaneet sopua aikaiseksi (Durbanissa). Kaikki vesitettiin niin, että jokainen saattoi tulla mukaan (loppuasiakirjoihin)."

Myös muut järjestöt, muun muassa WWF Suomi, Greenpeace, Luontoliitto, Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ja Kirkon ulkomaanapu, muistuttavat, että Kioton sopimuksen jatkon pituus jäi auki. Järjestöt ovat huolissaan siitä, että uuden Kiotoa seuraavan kansainvälisen ilmastosopimuksen käyttöönotto lykkääntyy todennäköisesti 2020-luvulle saakka, eikä päästöjä saada käännettyä laskuun ajoissa.

Hassi ja Niinistö joutunevat siis selittelemään äänestäjäkunnilleen historiallisuutta ja läpimurtoja.

Durbanin riitelevän vihreän kokouksen puheenjohtajana toiminut Etelä-Afrikan ulkoministeri Nkoana-Mashabane päätti kokouksen sanoihin: "Olemme pelastaneet tänään huomisen". Näihin sanoihin voi kyllä yhtyä. Kokous sentään onnistui torppaamaan 1600 miljardin dollarin ilmastorahastolaajennuksen ja "Maaäidin" oikeuksia puolustavan kansainvälisen oikeusistuimen perustamisen, joiden tehtävinä olisi ollut ilmastoasioista toisin ajattelevien hiljentäminen ja sähkön hinnan kolminkertaistamista haluavan tuulivoimalateollisuuden etujen ajaminen. Muutenkin liki nollatulos - siis sopiminen sopimisesta joskus tulevaisuudessa - mahdollistaa vielä uuden harkinnan kaikesta siitä, mistä oltiin sopivinaan Durbanissa. Kiitämme vielä tästä ennenkaikkea Kiinaa ja Intiaa.

Seuraava riitelevä ilmastokokous, COP18, järjestetään vuoden päästä Qatarissa. Sielläkin todennäköisesti pelastetaan maailma ja tehdään historiallisia läpimurtoja sopimalla tulevista ilmastoaktiivien neuvotteluista uusissa lämpimissä kokouspaikoissa. Neuvotteluintoa tosin voi haitata se, että ilmaston lämpötila on laskenut jo 13 vuoden ajan siitä huolimatta, että ilmakehän hiilidioksidin määrä on jatkanut kasvuaan. Vuonna 2020 ilmasto on ehkä viilentynyt jo niin paljon, että vihreän ilmastopolitiikan suosio on marginalisoitunut prosenttiliikkeeksi. Mutta ilmastosirkusta pääsemme nauttimaan ja nauramaan vielä pitkään.
Mikko Mäkinen BLOG

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu