Joulua viettäville mietittäväksi.
Kun lapsi ymmärtää totuuden joulupukista, niin miten vastaatte lapsen kysymykseen "Miksi minun pitäisi puhua totta sinulle, koska olette valehdelleet minulle vuosikausia?"
Nämä tontutkin tarkkailevat onko kilttejä lapsia... Mutta ei ole kyse kiltteydestä, jos työttömän yksinhuoltajan lapsi saa vähemmän ja halvempia lahjoja kuin varakkaan lapsi?
Kuinka paljon miellyttävämpää on saada lahja äidiltä rakkaudesta lapseen kuin punaukon ruletista......
Itse arvostan rehellisyyteen kasvattamista.
Kun lapsi ymmärtää totuuden joulupukista, niin miten vastaatte lapsen kysymykseen "Miksi minun pitäisi puhua totta sinulle, koska olette valehdelleet minulle vuosikausia?"
Nämä tontutkin tarkkailevat onko kilttejä lapsia... Mutta ei ole kyse kiltteydestä, jos työttömän yksinhuoltajan lapsi saa vähemmän ja halvempia lahjoja kuin varakkaan lapsi?
Kuinka paljon miellyttävämpää on saada lahja äidiltä rakkaudesta lapseen kuin punaukon ruletista......
Itse arvostan rehellisyyteen kasvattamista.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Joulua voi viettää ilman joulupukkiakin. Omille lapsilleen ei kannata valehdella, ei pukeista kuin muistakaan satuolennoista. Myöskään Vartiotorni-seurasta ei kannata valehdella, ettei tule pettymyksiä myöhemmin.
" Myöskään Vartiotorni-seurasta ei kannata valehdella"
Eikä myöskään vartiotorniseuran kannattaisi valehdella.
"Eikä myöskään vartiotorniseuran kannattaisi valehdella."
No niin, mutta jos valehtelee omille lapsilleen, he joutuvat kärsimään siitä. Se harmittaa itseäkin sitten myöhemmin.
Vartiotorniseura on joutunut maksamaan valehtelustaan kovan hinnan. Sen valheet paljastuvat isolle määrälle todistajia vuosittain ja he eroavat. Seuran valheet on myös syy siihen miksi hyvin harva haluaa liittyä tähän uskontoon.
"Kun lapsi ymmärtää totuuden joulupukista, niin miten vastaatte lapsen kysymykseen "Miksi minun pitäisi puhua totta sinulle, koska olette valehdelleet minulle vuosikausia?""
Lapselle joulupukista "valehtelu" on lähinnä kulttuuria ja satua lapsien iloksi ja jännitykseksi. En tiedä ensimmäistäkään ihmistä joka olisi katkeroitunut tai ollut vihainen siitä vanhemmille että he puijasivat joulupukilla. Tämä siksi, että lapsi vanhennuttuaan ymmärtää että kyse oli hyväntahtoisesta sadusta ja leikistä joka kuului kulttuuriin. Tätä satua pukista eivät myös kerro vain vanhemmat vaan se on läsnä monelta taholta.
Pukista "valehtelua" voisi verrata seikkailuelokuvaan tai kirjaan, tai vaikkapa aku ankka pukuiseen lapsia viihdyttävään hahmoon.
Aivan toista on esimerkiksi jonkin järjestän vakavasti esitettävät valheet jotka vaikuttavat merkittävästi vaikkapa jehovan todistajalapsen elämään. Tälläistä vahingollista valehtelua on esimerkiksi se, että todistajalapsi opetetaan sellaiseen maailmankuvaan että nuo muut ihmiset ovat häntä ja muita todistajia pahempia tai huonompia. Tästä on jo leikki kaukana ja tälläiset valheet ymmärrettyään syytä katkeruuteen jo on.
Rehellisyyteen kasvattaminen on ehdottoman tärkeää ja joulupukkia ei voi tässä yhteydessä edes ajatella, koska se on satuhahmo ja leikkiä johon lapsi oman aikansa vilpittömästi usein uskoo ja saa siitä lapsen elämään jännitystä ja hienoja muistoja. Lapsilta ei saa riistää mielikuvitusta ja lapsena oloa eikä leikkiä. Lapsille luetaan satujakin, ja pukin voi rinnastaa täysin tähän. Kukaan ihminen ei muistele pahalla sitä että häntä lapsena "puijattiin" pukilla.
Lahja äidin tai isän rakkaudesta on sitä samaa rakkautta annettiin lahjat suoraan vanhemmalta tai laittoivatko vanhemmat ne pukin pussiin aattona tuotavaksi. Monissa kodeissa vanhemmat antaa lapselle erikseenkin lahjoja pukin lisäksi.
Jehovan todistajien ei kannattaisi lainkaan tuntea mitään ylemmyyttä jouluna siitä että pitäytyvät joulun vietosta koska joulu on monille vanhemmille ihmisille niitä erityisiä lapsuuden hienoja hetkiä joita muistellaan kaiholla ja lämmöllä. Eikä joulukuusessa, kynttilöissä, ruoassa ja yhdessäolossa ole mitään pahaa. Eikä joulun vietto ja yhdessäolo pois sulje lainkaan sitä ettei yhteisiä hetkiä olisi muulloinkin. Aivan samalla tapaa kuin todistajalla tuskin jokin iso ja erityinen konventti ei vähennä muiden konventtien merkitystä.
Loppuun totean, että lapsi tuskin aikuistuttuaan pitää vanhempiaan valehtelijoina siksi että värittivät lapsen elämää muutaman vuoden joulupukilla. Lapset eivät ole tyhmiä, he erottavat valehtelemisen kyllä pukkisadusta. He ymmärtävät myös sen että se pukki oli tilattu jotta hänellä olisi lapsen riemua kuten lapsella kuuluu.
Muistan itse sen kihelmöivän jännityksen jouluaattona saunassa kun ajattelin että onkohan pukki käynyt sillä aikaa kun olemme saunassa, ja olihan se. Nuo muistot säilyvät läpi elämän ja niissä ei ole mitään väärää.
Minä petyin kovasti kun tajusin että aikuiset aivan tieten tahtoen ovat valehdelleet ja huijanneet lapsia.
Tekevät niin nykyisin edelleen.
Ei kannata luottaa aikuiseen joka valehtelee lapselleen.
Joka tietoisesti huijaa lapsia, kusettaa myös aikuisia.
"
Ei kannata luottaa aikuiseen joka valehtelee lapselleen"
Tässä on kyse nyt ainoastaan siitä että yrität uskotella itsellesi olevasi parempi kuin "maailmalliset" jotka viettävät joulua. Ehkä sisimmässäsi itsekin kaipaat joulua ja sen tunnelmaa ja käsittelet asiaa nyt näin vakuutellen itsellesi että joulu on pahasta, pukki toimii tässä nyt vain välineenä.
Seuraavaksi voitkin alkaa moittia joulukuusta, kuin kauheaa ja kamalaa on tuoksuva koristeltu kuusi. Sehän on melkein yhtä kauheaa kuin pääsiäisenä tiput.
Pitää olla päässä vikaa jos uskoo että vanhemmat jotka antavat lapselleen lapsen siemua pukin kautta, olisivat tämän takia epärehellisiä ja huijareita. Eiköhän se ole kyse hieman samasta asiasta kuin se että lapsi katsoo piirrettyä ja eläytyy siihen. Ei tehdä lapsen elämästä vakavaa, lapsen pitää saada olla lapsi.
Joulupukki toi Jeesuslapselle jouluna lahjoja.
Pääsiäispupu toi pääsiäisperjantaina Jeesukselle suklaamunia.
Rai-rai-ruoho on vihreää kten joulukusikin....
Tähän huijausasiaan voisi tietenkin lisätä jotain Vartiotornista, mutta en lisää.
Muuan tuntemani äiti on kasvattanut lapsiaan pienestä pitäen kuulemaan totuuden kaikista asioista. Esimerkkinä on joulupukki.
Lapset ovat pienestä pitäen tulleet ymmärtämään, että joulupukkia ei ole olemassakaan, vaan joku ihminen on pukin varusteissa kaiken takana.
Kun muistan kuinka haltioituneita omat lapseni olivat joulupukista ja tämän odottamisesta, niin jotenkin harmittaa.
Tämä äiti on uskovainen ja lienee syöttänyt totena lapsilleen Raamatun sanomaa.
Mutta Joulupukkihan toi kuitenkin Jeesus-lapselle lahjoja, niinhän se raamattukin opettaa?
Joulupukkitarinat opettaa ihmiset luottamaan
tuntemattomiin, pukiksi pukeutuneisiin ihmisiin?
Joulupukiksi pukeutunut mies on tarjoillut myrkytettyjä ryyppyjä Berliinin joulumarkkinoilla. Ainakin kymmenen ihmisen kerrotaan sairastuneen juomista Alexanderplatzilla.
Bild-lehden mukaan markkinoiden johtaja Charles Blume on luvannut tuhannen euron palkkion tiedosta, joka johtaa myrkyttäjän jäljille.
Mies on kulkenut markkinoilla pienien pullojen kanssa ja pyytänyt ihmisiä kippistämään perheenlisäyksen kunniaksi.
Häntä kuvaillaan pitkäksi, vaaleaksi ja noin 40-vuotiaaksi. Ainakin kerran hänellä on ollut yllään joulupukin vaatteet.
Ryypyt ovat aiheuttaneet pahoinvointia ja oksentelua. Pahimmillaan uhri on menettänyt tajuntansa. Eräs myrkytetyistä on vain 15-vuotias.
STT-AFP
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/pitka-vaalea-myrkyttajapukki-iski-joulumarkkinoille/art-1288435100329.html
Uskokaa vaan Joulupukkiin, hahaah! ;D
Ei joulua vietetä Joulupukin vuoksia. Olet ymmärtänyt asian ihan väärin, mutta eihän se mitään. Kun ei asia sinua kiinnosta, niin turhaa yrittääkään selittää.
Lahjoja voi jokainen antaa lapselleen, mutta olen ymmärtänyt, että jt ei anna lahjoja koskaan.
Rehellisyys maan perii.
Rehellisyys maan perii.
Todistajat antavat lahjoja kaiken aikaa,
heille anteliaisuus ei ole sidottu kalenteriin ja almanakkaan...
Ei voi olla totta,että joku luulee ettei jt anna koskan lahjoja ;D
provo tietysti...
quote/
Sen sijaan että antelias ihminen varaisi iloiseen antamiseen jonkin tietyn ajan vuodesta, hän huomaa, että sellainen antaminen,
joka tuottaa mielihyvää antajalle ja iloa vastaanottajalle,
on sopivaa milloin vain.
Kun me lahjoitamme aikaamme, voimiamme, myötätuntoamme, huomaavaisia ja ystävällisiä sanoja
ja tarpeen vaatiessa tietenkin myös aineellista,
niin kaikki tällainen tuottaa iloa ja mielihyvää sekä antajalle että vastaanottajalle./quote
hertsykkä-87 22/11
Riippuu vastaanottajasta.