Kennon fyysiset koot?

juttu, kohinan kannalta.
Koetas muuten laskea kuinka moninkertainen on sen 18-55 kittizoomin uloimman linssin pinta-ala (halkaisija on varmaan 58mm) verrattuna sen kompaktikameran linssin pinta-alaan. Tuon laskun tulos kertoo, kuinka paljon enemmän sen kitti-zoomin läpi pääsee valoa.

Aivan, ja se on paha kirjoitti:

juttu, kohinan kannalta.
Koetas muuten laskea kuinka moninkertainen on sen 18-55 kittizoomin uloimman linssin pinta-ala (halkaisija on varmaan 58mm) verrattuna sen kompaktikameran linssin pinta-alaan. Tuon laskun tulos kertoo, kuinka paljon enemmän sen kitti-zoomin läpi pääsee valoa.

Lue lisää

"Koetas muuten laskea kuinka moninkertainen on sen 18-55 kittizoomin uloimman linssin pinta-ala (halkaisija on varmaan 58mm) verrattuna sen kompaktikameran linssin pinta-alaan. Tuon laskun tulos kertoo, kuinka paljon enemmän sen kitti-zoomin läpi pääsee valoa. "

no ei kyllä kerro.

oleellinen asia on apertuurin koko, joka ei välttämättä ole sama asia kuin sen uloimman linssin koko.

Asia selviää helpolla jakolaskulla.

Jos objektiivin polttoväli on vaikka 18mm ja käytetään apertuurin kokona etulinssin halkaisijaa, eli vaikkapa 58mm,
seuraa että objektiivin valovoimaksi tulisi selvästi alle yksi (n.0,31), joka ei tietenkän ole totuus, sillä ko objektiivin valovoima on jotain 3,5 tms.

Turun keisari kirjoitti:

"Koetas muuten laskea kuinka moninkertainen on sen 18-55 kittizoomin uloimman linssin pinta-ala (halkaisija on varmaan 58mm) verrattuna sen kompaktikameran linssin pinta-alaan. Tuon laskun tulos kertoo, kuinka paljon enemmän sen kitti-zoomin läpi pääsee valoa. "

no ei kyllä kerro.

oleellinen asia on apertuurin koko, joka ei välttämättä ole sama asia kuin sen uloimman linssin koko.

Asia selviää helpolla jakolaskulla.

Jos objektiivin polttoväli on vaikka 18mm ja käytetään apertuurin kokona etulinssin halkaisijaa, eli vaikkapa 58mm,
seuraa että objektiivin valovoimaksi tulisi selvästi alle yksi (n.0,31), joka ei tietenkän ole totuus, sillä ko objektiivin valovoima on jotain 3,5 tms.

Lue lisää

Turun keisari, sotket asioita. Tollassii objektiivei ei ol olemas. Ilmeisesti tarkoitat etulinssin halkaisijalla suodatinkierteen halkaisiajaa, joka voi olla tollanen. Mun 16-35/2.8 objektiivin suodinkierre on muistaakseni 82 mm, mutta etulinssi on huomattavasti pienempi (ei ole nyt tässä mitattavissa).

Calcu kirjoitti:

Turun keisari, sotket asioita. Tollassii objektiivei ei ol olemas. Ilmeisesti tarkoitat etulinssin halkaisijalla suodatinkierteen halkaisiajaa, joka voi olla tollanen. Mun 16-35/2.8 objektiivin suodinkierre on muistaakseni 82 mm, mutta etulinssi on huomattavasti pienempi (ei ole nyt tässä mitattavissa).

Lue lisää

"Turun keisari, sotket asioita. Tollassii objektiivei ei ol olemas. Ilmeisesti tarkoitat etulinssin halkaisijalla suodatinkierteen halkaisiajaa, joka voi olla tollanen. Mun 16-35/2.8 objektiivin suodinkierre on muistaakseni 82 mm, mutta etulinssi on huomattavasti pienempi (ei ole nyt tässä mitattavissa). "

Itse sotket.

En puhunut mitään mistään suodinkierteestä, vaan käytin esimerkkinä tuota 58 millimetriä nimen omaan etulinssin halkaisijalle.

Ja vieläpä siten, että tuollaisella arvolla valovoimaksi tulisi aivan tolkuton arvo, joka ei siis ole mahdollinen (f/0,31)

Hyvän pokkarin objektiivin valovoima on noin kaksi aukkoa suurempi kuin kittizoomin. Tarkoittaa käytännössä sitä, että samoissa olosuhteissa ja samoilla valotusajoilla joilla pokkarilla voi kuvata herkkyydellä ISO200, pitää järkkärillä herkkyys nostaa arvoon ISO800.

Kohinan kannalta pokkarin pieni kenno on kuitenkin paljon huonompi kuin järkkärin kenno. Järkkärillä herkkyydellä ISO800 kuviin tulee aika paljon vähemmän kohinaa kuin pokkarilla ISO200:lla. Järkkärin ISO1600 on kohinan osalta suunnilleen vastaava kuin pokkarin ISO200.

Käytännössä siis järjestelmäkamera kittizoomillakin pärjää vähässä valossa vähintään yhtä hyvin kuin valovoimainen pokkari.

Ja tästä on nyt turha kenenkään vetää hernettä nenään. Tarkoitus ei ollut haukkua pokkareita tai tuputtaa kenellekkään järkkäriä.

Ei ole kirjoitti:

Hyvän pokkarin objektiivin valovoima on noin kaksi aukkoa suurempi kuin kittizoomin. Tarkoittaa käytännössä sitä, että samoissa olosuhteissa ja samoilla valotusajoilla joilla pokkarilla voi kuvata herkkyydellä ISO200, pitää järkkärillä herkkyys nostaa arvoon ISO800.

Kohinan kannalta pokkarin pieni kenno on kuitenkin paljon huonompi kuin järkkärin kenno. Järkkärillä herkkyydellä ISO800 kuviin tulee aika paljon vähemmän kohinaa kuin pokkarilla ISO200:lla. Järkkärin ISO1600 on kohinan osalta suunnilleen vastaava kuin pokkarin ISO200.

Käytännössä siis järjestelmäkamera kittizoomillakin pärjää vähässä valossa vähintään yhtä hyvin kuin valovoimainen pokkari.

Ja tästä on nyt turha kenenkään vetää hernettä nenään. Tarkoitus ei ollut haukkua pokkareita tai tuputtaa kenellekkään järkkäriä.

Lue lisää

Olennaista on aukon koko, josta valo tulee sisään. Jos kittizoomin polttoväli on 18 mm ja aukko 3,5 on aukon halkaisija 5,14 mm. Jos pokkarissa polttoväli on 5 mm ja aukko 2 on aukon halkaisija 2,5 mm eli n. puolet. Aukon pinta-ala on n. neljännes. Tämä varailu tietysti edellyttää samaa kuvakulmaa objektiiveille.

Isot pojat satuilee lapsille.

Kaikki on subteellista, niin myös aukon koko. Suo siellä, vetelä täällä.
– iso aukko aiheuttaa yleensä epäterävyyttä kuvan reuna-alueilla
– pieni aukko aiheuttaa epäterävyyttä difrakstion takia

Objektiivin paras terävyys saavutetaan yleensä noin kaksi aukkoarvoa himmentämällä.
Aukkoarvoa pitää aina tuijottaa jos tavoittelee parasta mahdollista terävyyttä tai/ja syväterävyysaluetta.

mm. terävyyteen kirjoitti:

Isot pojat satuilee lapsille.

Kaikki on subteellista, niin myös aukon koko. Suo siellä, vetelä täällä.
– iso aukko aiheuttaa yleensä epäterävyyttä kuvan reuna-alueilla
– pieni aukko aiheuttaa epäterävyyttä difrakstion takia

Objektiivin paras terävyys saavutetaan yleensä noin kaksi aukkoarvoa himmentämällä.
Aukkoarvoa pitää aina tuijottaa jos tavoittelee parasta mahdollista terävyyttä tai/ja syväterävyysaluetta.

Lue lisää

"Objektiivin paras terävyys saavutetaan yleensä noin kaksi aukkoarvoa himmentämällä."

Eli jos mun objektiivin suurin aukko on F2 nii pitäis himmentää F4:een jotta sais terävimmät kuvat???

newbie- kirjoitti:

"Objektiivin paras terävyys saavutetaan yleensä noin kaksi aukkoarvoa himmentämällä."

Eli jos mun objektiivin suurin aukko on F2 nii pitäis himmentää F4:een jotta sais terävimmät kuvat???

Lue lisää

Tosin monessa pokkarissa ei ole himmennintä lainkaan vaan harmaasuodin.

newbie- kirjoitti:

"Objektiivin paras terävyys saavutetaan yleensä noin kaksi aukkoarvoa himmentämällä."

Eli jos mun objektiivin suurin aukko on F2 nii pitäis himmentää F4:een jotta sais terävimmät kuvat???

Lue lisää

Juuri noin (huom. useimmissa objektiiveissa)

Mutta pieniä poikkeuksia on, varsinkin makrokuvauksessa.
Esim viidestä objektiivistani yksi tekee poikkeuksen.
85mm f/1.4 näyttää piirtävän parhaiten aukolla f/4 eli 3 aukkoarvoa himmennettynä.

14 kirjoitti:

Tosin monessa pokkarissa ei ole himmennintä lainkaan vaan harmaasuodin.

Siihen on syynsä.

newbie- kirjoitti:

"Objektiivin paras terävyys saavutetaan yleensä noin kaksi aukkoarvoa himmentämällä."

Eli jos mun objektiivin suurin aukko on F2 nii pitäis himmentää F4:een jotta sais terävimmät kuvat???

Lue lisää

Ainakin terävyysalue kasvaa ja todnäk myös terävyys reuna-alueilla. En tosin tiedä kakkulaasi joten paras saattaa olla aukon F8 terävyyskin. Harvoin kuitenkaan sen suurimman aukon.

Suurimmalla aukolla tulee kuvattua vain pakosta kun valon määrä alkaa olla kortilla, muutoin minä ainakin hieman himmennän. Iso aukko on todella hyvä tarkennuksen vuoksi, ainakin jos joskus joutuu käsin sen tekemään nyt kun leikkokuvatkin ovat siirtyneet historiaan.

Nikon D90 kirjoitti:

Ainakin terävyysalue kasvaa ja todnäk myös terävyys reuna-alueilla. En tosin tiedä kakkulaasi joten paras saattaa olla aukon F8 terävyyskin. Harvoin kuitenkaan sen suurimman aukon.

Suurimmalla aukolla tulee kuvattua vain pakosta kun valon määrä alkaa olla kortilla, muutoin minä ainakin hieman himmennän. Iso aukko on todella hyvä tarkennuksen vuoksi, ainakin jos joskus joutuu käsin sen tekemään nyt kun leikkokuvatkin ovat siirtyneet historiaan.

Lue lisää

Kerroppa yksikin esimerkki objektiivista jonka terävyys on paras aukolla f/8.
Hyvät makro-objektiivit on suunniteltu niin, että niiden piirto on paras suurimmilla aukoilla.

”Iso aukko on todella hyvä tarkennuksen vuoksi”
Heh! Tuossa nyt ei ole mitään järkeä nykyaikaisissa kameroissa. Tarkennuksen helppouteen vaikuttaa vain valovoima.
Esim 300mm f/5,6 objektiivissa on paljon suurempi aukko kuin 50mm f/1,4 objektiivissa, mutta 50/1,4 on paljon valoisampi tarkennettaessa.

o2 kirjoitti:

Kerroppa yksikin esimerkki objektiivista jonka terävyys on paras aukolla f/8.
Hyvät makro-objektiivit on suunniteltu niin, että niiden piirto on paras suurimmilla aukoilla.

”Iso aukko on todella hyvä tarkennuksen vuoksi”
Heh! Tuossa nyt ei ole mitään järkeä nykyaikaisissa kameroissa. Tarkennuksen helppouteen vaikuttaa vain valovoima.
Esim 300mm f/5,6 objektiivissa on paljon suurempi aukko kuin 50mm f/1,4 objektiivissa, mutta 50/1,4 on paljon valoisampi tarkennettaessa.

Lue lisää

No minäpä kerron. Kaikki.

Aukkoalue f/8 - f/11 antaa parhaan terävyyden ja parhaan kontrastin. Useimmat linssit on hiottu elliptiseen muotoon. Linssin ja linssiryhmien optisen keskilinjan lähialue piirtää parhaiten (sweet spot) kennolle laidasta laitaan. Joku noista em. aukoista f/8 - f/11 on objektiivista riippuen lähimpänä sitä aluetta, joholta saadaan optimaalisesti kennolle taittuva valonsädenippu.

5D kirjoitti:

No minäpä kerron. Kaikki.

Aukkoalue f/8 - f/11 antaa parhaan terävyyden ja parhaan kontrastin. Useimmat linssit on hiottu elliptiseen muotoon. Linssin ja linssiryhmien optisen keskilinjan lähialue piirtää parhaiten (sweet spot) kennolle laidasta laitaan. Joku noista em. aukoista f/8 - f/11 on objektiivista riippuen lähimpänä sitä aluetta, joholta saadaan optimaalisesti kennolle taittuva valonsädenippu.

Lue lisää

”Useimmat linssit on hiottu elliptiseen muotoon.”

Kiva sana tuo elliptinen, mutta et ilmeisesti ymmärrä mitä se tarkoittaa.
Tuollaista en ole koskaan nähnyt, elliptin muotoinen linssi?

Mun kaikkien objektiivien linssit on muodoltaan pyöreitä.
Useimpen linssien pinnat on pallomaisia, paitsi yhden linssin pinta objektiivissa on hiottu asfääriseen muotoon joka sekin on ikäänkuin ellipsin vastakohta (keskeltä jyrkempi, reunoilta loivempi). Asfäärinen hionta vähentää värivirheitä (aberaatio). Samaan tarkoitukseen käytetään ns. ED-lasia.

o2 kirjoitti:

Kerroppa yksikin esimerkki objektiivista jonka terävyys on paras aukolla f/8.
Hyvät makro-objektiivit on suunniteltu niin, että niiden piirto on paras suurimmilla aukoilla.

”Iso aukko on todella hyvä tarkennuksen vuoksi”
Heh! Tuossa nyt ei ole mitään järkeä nykyaikaisissa kameroissa. Tarkennuksen helppouteen vaikuttaa vain valovoima.
Esim 300mm f/5,6 objektiivissa on paljon suurempi aukko kuin 50mm f/1,4 objektiivissa, mutta 50/1,4 on paljon valoisampi tarkennettaessa.

Lue lisää

Katsopa vaikka tätä:

http://www.photozone.de/nikon--nikkor-aps-c-lens-tests/228-nikkor-af-s-300mm-f4d-if-ed-review--test-report?start=1

Tuo sinun esimerkkisi 300 ja 50mm putkista voidaan havainnollistaa välillä PuuCee ja linja-autoasema. Siitä sydämenkuvasta siinä PuuCeen ovessa tulee valoa ihan tarpeeksi mutta jos saman kokoinen sydämenkuva on LA aseman ainoa valonlähde niin veikkaan paisteellakin pimeää sinne sisään.

Aukon F arvo on noin periaatteessa optinen polttoväli/optinen halkaisija, käytännössä asia ei ole ihan noin yksinkertainen mutta se antaa jonkinlaisen kuvan aika helposti. 50mm putkella F1 on d50mm ja 300mm putkella d300mm joten huomannet miten vaikeaa on tehdä F1 linssi 300mm putkeen.

o2 kirjoitti:

Kerroppa yksikin esimerkki objektiivista jonka terävyys on paras aukolla f/8.
Hyvät makro-objektiivit on suunniteltu niin, että niiden piirto on paras suurimmilla aukoilla.

”Iso aukko on todella hyvä tarkennuksen vuoksi”
Heh! Tuossa nyt ei ole mitään järkeä nykyaikaisissa kameroissa. Tarkennuksen helppouteen vaikuttaa vain valovoima.
Esim 300mm f/5,6 objektiivissa on paljon suurempi aukko kuin 50mm f/1,4 objektiivissa, mutta 50/1,4 on paljon valoisampi tarkennettaessa.

Lue lisää

Laitetaan tästä aluksi 3kpl.

http://www.photozone.de/nikon--nikkor-aps-c-lens-tests/228-nikkor-af-s-300mm-f4d-if-ed-review--test-report?start=1

http://www.photozone.de/nikon--nikkor-aps-c-lens-tests/285-tamron-af-180mm-f35-sp-di-ld-if-macro-nikon-review--test-report?start=1

http://www.photozone.de/canon_eos_ff/667-sigma150f28oseos?start=1

o2 kirjoitti:

Kerroppa yksikin esimerkki objektiivista jonka terävyys on paras aukolla f/8.
Hyvät makro-objektiivit on suunniteltu niin, että niiden piirto on paras suurimmilla aukoilla.

”Iso aukko on todella hyvä tarkennuksen vuoksi”
Heh! Tuossa nyt ei ole mitään järkeä nykyaikaisissa kameroissa. Tarkennuksen helppouteen vaikuttaa vain valovoima.
Esim 300mm f/5,6 objektiivissa on paljon suurempi aukko kuin 50mm f/1,4 objektiivissa, mutta 50/1,4 on paljon valoisampi tarkennettaessa.

Lue lisää

"Kerroppa yksikin esimerkki objektiivista jonka terävyys on paras aukolla f/8."

Esim MTO 500/8 -peilitele :-)

elliptinen? kirjoitti:

”Useimmat linssit on hiottu elliptiseen muotoon.”

Kiva sana tuo elliptinen, mutta et ilmeisesti ymmärrä mitä se tarkoittaa.
Tuollaista en ole koskaan nähnyt, elliptin muotoinen linssi?

Mun kaikkien objektiivien linssit on muodoltaan pyöreitä.
Useimpen linssien pinnat on pallomaisia, paitsi yhden linssin pinta objektiivissa on hiottu asfääriseen muotoon joka sekin on ikäänkuin ellipsin vastakohta (keskeltä jyrkempi, reunoilta loivempi). Asfäärinen hionta vähentää värivirheitä (aberaatio). Samaan tarkoitukseen käytetään ns. ED-lasia.

Lue lisää

Kyyyllä mää hyvinki ymmärrän käyrien päälle. Olen niitä opiskellu mm. Multivariable Calculus-jotain ja Perttulan prujut. Minusta tuntuu, ettet itse ymmärrä ton asfäärisen päälle enempää kuin appelsiinista. Asfäärinen linssin muoto voidaan esittää täsmällisemmin matemaattisesti. Asfäärinen linssi on myös elliptisistä pinnoista hiottu, missä ellipsi säde muuttuu määrätyin välein. Linssipinta on tällaisen kaaren pyörähdyspinta. Pallo on sen sijaan yhden triviaalin, vakiosäteisen käyrän, eli ympyrän, pyörähdyskappale. Taitaa olla linsseissä semmosia pallopinnasta "leikattuja" kalotteja enemmänkin juu ja koverrettuja kans. Toisaalta tämmösillä asioilla ei ole minun valokuvaamiseni kanssa mitään tekemistä. Luotan obiskan tekijän taitoon.

Muuten vastaavia kaaria löytyy rata- ja tierakenteista. Siellä muuttuvasäteisiä kaaria kutsutaan klotoideiksi. Motarin rampeissa lienee semmosia. Kananmunan poikkileikkaus tai puotoava vesitippa ovat hyviä esimerkkejä elliptisistä muodoista. Ei niitä tarvi pelätä, vaikka ovat appelsiinia vaikeampia lausua, kuten edesmennyt Juice tapasi sanoa.

Miksi muuten muutit nimimerkkiä? No minulle sattui myös virhe, kun olin aiemmin käytin nimim. Calcu. Hups ;o)

mm. terävyyteen kirjoitti:

Isot pojat satuilee lapsille.

Kaikki on subteellista, niin myös aukon koko. Suo siellä, vetelä täällä.
– iso aukko aiheuttaa yleensä epäterävyyttä kuvan reuna-alueilla
– pieni aukko aiheuttaa epäterävyyttä difrakstion takia

Objektiivin paras terävyys saavutetaan yleensä noin kaksi aukkoarvoa himmentämällä.
Aukkoarvoa pitää aina tuijottaa jos tavoittelee parasta mahdollista terävyyttä tai/ja syväterävyysaluetta.

Lue lisää

Yleensä ja yleensä...

Nuo pimeät (f 3,5 - 5,6) kittizoomit saavuttavat yleensä parhaan terävyytensä noin yhden aukon himmennettynä. Jotkut jopa täydellä aukolla...

http://www.photozone.de/olympus--four-thirds-lens-tests/452-oly_m1442_3556?start=1

Yleensä... kirjoitti:

Yleensä ja yleensä...

Nuo pimeät (f 3,5 - 5,6) kittizoomit saavuttavat yleensä parhaan terävyytensä noin yhden aukon himmennettynä. Jotkut jopa täydellä aukolla...

http://www.photozone.de/olympus--four-thirds-lens-tests/452-oly_m1442_3556?start=1

Lue lisää

...poikkeus vahvistaa säännön.

"Yleissääntönä on että objektiivit piirtävät parhaiten alueella f/8 - f/11."
Ehkä näin, mutta kuvaajalle voi olla parempi katsoa tuo paras piirtonsa kuvakennon koon mukaan. Aukkoarvoa kasvattamalla objektiivin piirto ehkä paranee, mutta samalla difraktio kasvaa. Se missä kohtaa saadaan kennolle parasta jälkeä ei ole se missä objektiivi on parhaimmillaan. Miltä ajalta tuo kirjaston kirja on?

Tuolla on asiota kokeiltuna ja montaa objektiivia on kokeiltu eri kenno koollakin:
http://photozone.de/reviews

”objektiivit piirtävät parhaiten alueella f/8 - f/11”

Hevosmiesten objektiiveissa on huonot valovoimat!
Tuo pitää paikkansa objektiiveilla joiden valovoima on f/4 – f/5,6. Huomaat asian sitten kun sinulla jos varaa hankkia valovoimaisempi objektiivi.

14+14 kirjoitti:

”objektiivit piirtävät parhaiten alueella f/8 - f/11”

Hevosmiesten objektiiveissa on huonot valovoimat!
Tuo pitää paikkansa objektiiveilla joiden valovoima on f/4 – f/5,6. Huomaat asian sitten kun sinulla jos varaa hankkia valovoimaisempi objektiivi.

Lue lisää

Otin kaksi kuvaa eräästä rakennuksesta Minoltan 50mm F2 objektiivilla aukoilla F5,6 ja F8. Suljinajat olivat 1/60s ja 1/125s.

F8:lla otettu kuva näyttää terävämmältä ja paremmalta. Miten tämä siis on mahdollista?

korohorosta kirjoitti:

Otin kaksi kuvaa eräästä rakennuksesta Minoltan 50mm F2 objektiivilla aukoilla F5,6 ja F8. Suljinajat olivat 1/60s ja 1/125s.

F8:lla otettu kuva näyttää terävämmältä ja paremmalta. Miten tämä siis on mahdollista?

Lue lisää

Siis F5,6:lla 1/125 ja F8:lla 1/60

korohorosta kirjoitti:

Otin kaksi kuvaa eräästä rakennuksesta Minoltan 50mm F2 objektiivilla aukoilla F5,6 ja F8. Suljinajat olivat 1/60s ja 1/125s.

F8:lla otettu kuva näyttää terävämmältä ja paremmalta. Miten tämä siis on mahdollista?

Lue lisää

Kuvia näkemättä menee arvailuksi.
Arvaappa alkajaisiksi mitä tarkoitin tuolla: YLEENSÄ noin kaksi aukkoarvoa himmentämällä … poikkeuksia on!

”Miten tämä siis on mahdollista?”
minä arvaan, että
– tarkensit väärin
– valon määrä ja väri ei ollut sama
– f/8 kuvassa on suurempi syväterävyysalue ja luulet sen oleva sama asia kuin terävyys/piirtokyky.
– kamerasi ei ollut jalustalla
– pelkkää sattumaa
– tuo objektiivi piirtää parhaiten aukolla f/4

Tai sitten
Objektiivisi ei ole sellainen kuin objektiivit ”yleensä”
Sama koskee makro-objekiiveja yleensä.

Sillä, että nykyaikaiset objektiivit suunnitellaan siten, että paras piirto on pari aukkoa himmennettynä ei tietenkään vaikuta mitenkään sinun objektiiviisi ja ottamiisi kuviin. Voit ihan rauhassa kuvata millä aukolla tahansa. Ja se, että f/8 aukolla ottamasi kuvat näyttävät mielestäsi terävimmiltä ei mitenkään vaikuta muihon objektiiveihin yleensä.
Älä välitä minun mielipiteistäni, vain sinä itse voit tietää mikä on sinun mielestäsi paras aukko ;—)

mm. terävyyteen kirjoitti:

Kuvia näkemättä menee arvailuksi.
Arvaappa alkajaisiksi mitä tarkoitin tuolla: YLEENSÄ noin kaksi aukkoarvoa himmentämällä … poikkeuksia on!

”Miten tämä siis on mahdollista?”
minä arvaan, että
– tarkensit väärin
– valon määrä ja väri ei ollut sama
– f/8 kuvassa on suurempi syväterävyysalue ja luulet sen oleva sama asia kuin terävyys/piirtokyky.
– kamerasi ei ollut jalustalla
– pelkkää sattumaa
– tuo objektiivi piirtää parhaiten aukolla f/4

Tai sitten
Objektiivisi ei ole sellainen kuin objektiivit ”yleensä”
Sama koskee makro-objekiiveja yleensä.

Sillä, että nykyaikaiset objektiivit suunnitellaan siten, että paras piirto on pari aukkoa himmennettynä ei tietenkään vaikuta mitenkään sinun objektiiviisi ja ottamiisi kuviin. Voit ihan rauhassa kuvata millä aukolla tahansa. Ja se, että f/8 aukolla ottamasi kuvat näyttävät mielestäsi terävimmiltä ei mitenkään vaikuta muihon objektiiveihin yleensä.
Älä välitä minun mielipiteistäni, vain sinä itse voit tietää mikä on sinun mielestäsi paras aukko ;—)

Lue lisää

Tiedän kyllä nuo syväterävyysalue jutut. Katsoin uudelleen noita kuvia ja syy on ilmeisesti väärässä tarkennuksessa kun rakennuksen nurkka, joka on lähinnä kameraa, näyttää suttuisemmalta F5,6 kuvassa.
Kiitokset neuvoista.