Yksi nainen sai Stefan Wallinin raivon partaalle!
45
16236
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Nyt Wallin töppäsi. Hänhän toimi kuten Halla-aho aina tekee.
.
"Yllättäen" hbl:n juttu on poistettu
Ihmisiä katoaa kuin Neuvostovaltiossa
.
Eli Höblä sensuroi jälleen omia juttujaan!
Taustatiedot on kylläkin muistissa sillä kyseinen toimittaja kirjoitti sopimattomasti RKP:n tulevaisuuskonferenssista eli tästä Kasnäsin manifestista.
Kasnäsin manifesti
Svenska folkpartiet - Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Teesi 1
Olemme liberaali suomalainen puolue, jolla on vahvat siteet Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Liberalismimme perustana ovat kunnioitus ihmisiä kohtaan, yksilön vapaudet ja oikeudet, sukupuolten tasa-arvo sekä sosiaalinen ja globaali vastuu.
Teesi 2
Vaalimme lähimmäisyyteen perustuvaa hyvinvointia ja solidaarisuutta sekä vastaamme tarpeisiin, jotka kohdistuvat turvallisiin, yksilöllisiin ratkaisuihin. Painotamme yksilön vastuuta omasta itsestään ja muista. Hyvinvointi on kokonaisuus, johon vaikuttavat julkiset palvelut, kolmas sektori, kansalaisten aktiivisuus sekä yksityiset aloitteet.
Teesi 3
Kieli on rikkaus. Kaksikielisyys on kansallinen menestystekijä joka edellyttää elinvoimaista ruotsinkielisyyttä ja joka tulee yhdistää kunnioitukseen myös muita Suomessa puhuttavia äidinkieliä ja kulttuureja kohtaan. Pyrimme siihen, että yhteiskunta takaa toimivat palvelut kansalliskielillämme, suomeksi ja ruotsiksi. Olemme vahvasti sitoutuneet Ahvenanmaahan ja sen itsehallintoon.
Teesi 4
Olemme monien kulttuurien puolue ja kannatamme maahanmuuttoa Suomeen – ei helppouden vuoksi, vaan siksi että tahdomme. Menestyksekkään kotoutumisen myötä uussuomalaisista tulee luonnollinen osa yhteiskuntaa, työmarkkinoita ja Suomen poliittista elämää.
Teesi 5
Olemme koulutuksen ja kulttuurin puolue. Haluamme panostaa koulutukseen, sillä osaava väestö on hyvinvointimme ja kansainvälisen kilpailukykymme perusta. Elävä kulttuuri syntyy kulttuuriperinnön ja muuttuvan ympäristön tuloksena. Koulutuksen ja kulttuurin yhdistelmä on tulevaisuuden Suomen perusta.
Teesi 6
Olemme yrittäjäpuolue ja haluamme kehittää yrittäjyyden edellytyksiä maassamme. Yrittäjyys luo hyvinvointia ja lisää työllisyyttä. Suomi tarvitsee elinvoimaisia ja kannattavia yrityksiä.
Teesi 7
Kannamme vastuuta lähiympäristöstämme ja Itämerestä. Haluamme ratkaista maailmanlaajuiset ympäristöongelmat, jotta saisimme entistä puhtaamman maailman. Ratkaisuja ovat ympäristötietoisuus, innovaatiot ja ekologinen talous. Tulevaisuutemme tulee perustua kestävään kehitykseen.
Teesi 8
Olemme poliittinen kansanliike, ja hyvinvointi-Suomi tarvitsee kansanliikkeitään. Vapaaehtoinen toiminta luo yhteisöllisyyttä ja antaa elämänlaatua. Kulttuuri-, urheilu-, kotiseutu- ja yhdistystoiminta vahvistaa identiteettiä ja on merkittävä osa yhteiskuntaamme. Elämässä tulee olla aikaa vapaaehtoistoiminnalle.
Teesi 9
Olemme maaseudun ja kaupungin puolue. Elinvoimainen alkutuotanto ja toimivat yhteiskunnalliset palvelut ovat elävän maaseudun perusta. Koko ajan kaupungistuvassa maailmassa tarvitaan entistä räätälöidympiä yhteiskunnallisia palveluja. Tulevaisuuden Suomelle haja-asutusalue ja saaristo ovat aivan yhtä tärkeitä kuin kaupunki ja metropoli.
Teesi 10
Meidän tulee olla kasvava puolue, joka muovaa tulevaisuuden Suomea selkeiden visioidensa avulla ja kantaa siitä vastuun. Jotta saavuttaisimme tavoitteemme, meidän tulee ennakkoluulottomasti ja avoimesti etsiä uusia toimintamuotoja. Proaktiivisen työn avulla voimme olla enemmän puolesta ja vähemmän vastaan.
Toteuttamalla nämä kymmenen teesiä RKP:stä voi tulla kymmenen prosentin puolue. Kasnäs on vain prosessin alku.
.
http://hbl.fi/nyheter/2009-10-14/sfp-bojkottar-ironiserande-journalist
Tässä tätä Kasnäsin manifestia ollaan toteuttamassa.
http://arenan.yle.fi/player/index.php?clip=1323181162581&language=sv
http://svenska.yle.fi/nyheter/kolumnartikel.php?typ=intervjun&id=232447
Kieliryhmällä on voimaa viitoittaa tie
Se on henkiinjäämisstrategia, että analysoi ja päättää mikä on tärkeätä ruotsinkieliselle kieliryhmälle. Aloitekyky on hyvä lääke uskaltamattomuuteen, och ajateltava uusilla linjoilla.
Pär Stenbäck
Keskustelu ruotsin aseman ympärillä pyörii edelleen mutta muuttaa muotoa ja sisältöä. Vuosi sitten koski kysymykset pakollista ruotsinopetusta suomenkielisissä kouluissa. Eduskuntavaalin ja hallituksen muodostamisen jälkeen kevään aikana laantui keskustelu. Ruotsalaismieliset puolueet muodostivat hallituksen ja kaikkein ruotsinkieliskriittisimmät puolueet asettivat itsensä oppositioon ja sitäpaitsi saivat sisäisiä ongelmia hoidettavaksi.
Nyt koskevat kysymykset lähinnä kuntauudistuksen vaikutusta ruotsin kieleen ja se pieni yllättävä keskustelu kaksikielisestä koulumuodosta. Keskustelijat ovat hyvin erilaisia mutta molemmissa keskusteluissa on selvästi olemassaolollisia piirteitä, piirteitä uhasta paikallista ruotsinkielistä läsnäoloa kohtaan ja ruotsalaisen kielistrategian selkärankaa, yksikielistä koulua kohtaan.
Koko Eurooppa, jaa koko maailma elää mullistavia aikoja. Se voi kuullostaa todelliselta väittämältä mutta tosiasia on, että globalisaatio muodostaa älyttömän muutospaineen monilla aloilla. Eikä odottamatta saavuttavat aallot Suomen ja siten myöskin suomenruotsalaiset. Juuri nyt me koemme erittäin vahvasti taloudelliset muutokset joista uhkaa tulla dramaattisia. Kriisitietoisuus lisääntyy hitaasti mutta vielä useimmat meistä kamppailevat sitä ymmärtämystä vastaan, että meidän elinehtomme tulevat muuttumaan.
Kuntauudistus on vain pieni osa tästä muutospaineesta. Päätöksentekijät haluavat, melkein epätoivossa, osoittaa halua uudistaa. Halutaan puolustautua syytöksiä vastaan, että halutaan säilyttää vanhat rakenteet ja ajan hengen mukaan mennään kohti suurempia yksiköitä. Suuruudenvimma pohjautuu globalisaation vaatimuksiin paremmasta kilpailukyvystä talouden alalla ja se kuume leviää muille yhteiskuntasektoreille. Myöskin vaikka ei olekaan vakuuttavia todisteita, että suuret yksiköt olisivat täydellisiä yhteiskunnan ja yksilön näkökulmasta, koetaan ne järkiperäisinä ja vaatimukset muutoksesta tulee poliittinen realiteetti jolle annetaan taloudelliset etumerkit.
Svenskfinland seisoo tänään sen realiteetin edessä. Mitään yksiselitteistä vastausta kuinka paineeseen pitää suhtautua ei ole. On ainoastaan mahdollista muotoilla lähtöasetelma: Lopputuloksen pitää olla niin monta hallinnollista aluetta joissa on ruotsinkielinen enemmistö kuin mahdollista. Sen pitäisi säilyttää kaksikielisen perinteen Suomessa ja turvata peruspilarit koululle, hoivalle ja kulttuurille. Samanaikaisesti meidän täytyy hyväksyä, että kaikkea ei voida pelastaa, meidän täytyy hyväksyä joitakin paikallisia aluemenetyksiä.
Päätäntäprosessi ei ole myöskään yksinkertainen. Juuri nyt kehoitetaan kuntia itseään käyttämään kirvestä, odotellessa hallituksen tarjousta piiskasta tai porkkanasta. Tietoa odotellessa voidaan senvuoksi toivoa, että ruotsalaisilla ja kaksikielisillä paikallispoliitikoilla on niin suuret ja vahvat ruotsinkieliset väestönosuudet kuin mahdollista johtotähtenään kannanotoilleen.
Se nyrkkisääntö ei tietenkään ratkaise kaikkia ongelmia. Pääkaupunkiseudulla pätevät muut arvot: Suurkunta Helsingin ympärillä on yksinkertaisesti liian suuri demokratian näkökulmasta. Täällä voitaisiin tarvita ruotsinkielinen hallintomalli. Kauniaisella on omaisarvoa ruotsalaisesta näkökulmasta koska kaupunki takaa ruotsalaisen valvontamahdollisuuden ja vaikutusmahdollisuuden monessa kuntainvälisessä järjestössä. Keski-Uudellamaalla kokeillaan kielellistä mallia kun Siuntio ja Inkoo päättävät suuntauksestaan.
Onko Svenskfinlandilla valmiutta suhtautua järkiperäisesti ja rakentavasti uusiin reaaliteetteihin jotka tunkeutuvat päälle? Keskustelu on harittavaa: Jotkut kehoittavat vastarintaan, toiset ovat passiiveja ja jotka aavistavat jo turmiota ja tuhoa. Se voi koskea kirjapainoyhdistymisiä, koulujen lakkautuksia, ammattikorkeakoulujen yhdistämisiä.
jatkoa seuraa...
loppu on tässä...
Kaksikielisen koulun noston polttopisteeseen aloitti riikinruotsalainen poliitikko ja jota on innokkaasti viety edelleen maan suurimpiin suomenkielisiin sanomalehtiin. Jo tämä on luultavasti saanut jonkun kysymään, että jos nämä erittäin epäselvät ehdotukset ovat isku suomeruotsalaista identiteettirakennelmaa ja ruotsalaista kouluautonomiaa vastaan. Äärimuodossaan voisi kaksikielinen koulu johtaa kieliryhmien yhteensulautumiseen. Se on heikomman kielen tavallinen kohtalo ympäri maailmaa.
Niin huonosti ei sen tarvitse olla. Päinvastoin on mielenkiinto suomenkielisten vanhempien joukossa pääkaupunkiseudulla kaksikielistä opetusta kohtaan ilahduttavaa ja pitää ottaa vastaan. Nyt onkin meidän suomenruotsalaisten ajateltava uusia
ratoja voidaksemme omaksua suuntauksen ja katsoaksemme, että lopputulos vahvistaa vähemmistökieltä.
Vuonna 2003 ehdotin, että ruotsalais-suomenkielinen kielikoulu pitäisi perustaa pilottiprojektina. Nyt on aika kypsä tarkistaa säännöstö, että annetaan mahdollisuus suomenkielisille vanhemmille mahdollisuus toteuttaa toiveensa. Malleja on muissa kielikouluissa. Svenskfinlandin ja Ruotsin pitää auttaa opettajilla.
Tuskin kaikki kaksikieliset lapset muuttavat sellaiseen kouluun, ne 40 prosenttia jotka nyt menevät suomenkieliseen kouluun saavat vaihtoehdon. Sitävastoin on syytä varoittaa vetämään mukaan ruotsinkielisiä kouluja pääkaupunkiseudulla: Siitä kamppailusta ei tulisi helpompaa kaksikielisessä koulussa.
Ruotsinkielienemmistöisillä alueilla on helpompaa puolustaa suomenkielistä kielikylpyä tai pedagoogisia kokeiluja ruotsin- ja suomenkielisten koulujen välillä. Mutta itse ajatus kaksikielisistä kouluista valtakunnallisella tasolla kaatuu siihen, että meillä ruotsinkielisellä taholla ei ole tarpeeksi opettajia eikä oppilaita. Jos on aito suomenkielinen halu niin suomalaisen koululaitoksen pitää panostaa enemmän kielikylpyihin ja antaa oppilaille mahdollisuus valita pitkä ruotsi jo toiselta luokalta. Sekä ruotsinkieliset, että suomenkieliset lapset pitäisi ”kielikylpeä” jo päivähoitotasolla.
Sopeutumalla uudistusvaatimuksiin ei tarvitse merkitä antautumista. Se on henkiinjäämisstrategia joka vaatii, että ruotsinkielisellä taholla analysoidaan ja päätetään mikä on tärkeätä säilyttääkseen kieliryhmän koottuna. Se analyysi voi lähteä siitä tosiasiasta, että meidän identiteettimme ei enää ole yhtä selvä kuin viisikymmentä vuotta sitten.
Kaksikielisyys, alueen pienentynyt merkitys etelässä, kansainvälistyminen ja yksilöistyminen haastaa yhteenkuuluvuutta.
Aloitekyky on hyvää vastalääkettä uskaltamattomuuteen. Meillä on vieläkin hyvät oltavat mitä tulee henkisiin ja aineellisiin voimavaroihin, me olemme edustettuina korkealla kansallisella tasolla ja meillä on vahvoja ruotsinkielisiä ympäristöjä. Me olemme kouriintuntuvasti mukana yksilöinä teollisuudessa ja kulttuurissa. Jos me voisimme yhdistää nämä voimavarat taitavalla tavalla voi kieliryhmä viitoittaa tulevaisuuden tien, kaikista uudistuksista ja muutoksista huolimatta.
Pär Stenbäck on ministeri, kansaivälisesti aktiivi, ent. opetusministeri ja aikaisempi RKP:n puheenjohtaja.
Nettisvekot ovat väittäneet, että Ahneidenmaa ei mitenkään liity RKP:hen.
Teesi 3 : "Olemme VAHVASTI sitoutuneet Ahvenanmaahan ja sen itsehallintoon." !!!!!!
Eli TAAS kerran nettisvekot valehtelivat tai puhuivat ilman parempaa tieotoa...
Teesi 3: "Kieli on rikkaus." Huomatkaa yksikkömuoto!
Tarkoittaa siis vain ruotsin kieltä. Jos kielet olisivat rikkaus, niin pakkoruotsi pitäisi ehdottomasti poistaa tukkimasta monikielisyyttä kouluopetuksessa.
Ellei RKP:n perimmäinen ajatus ole vielä paljastunut niin lukekaa Teesi numero 3!
- Kieli on rikkaus siis yksikössä,
- Kaksikielisyys on kansallinen menestystekijä joka EDELLYTTÄÄ elinvoimaista RUOTSINKIELISYYTTÄ ja joka tulee yhdistää kunnioitukseen myös muita Suomessa puhuttavia äidinkieliä. Muita puhuttavia äidinkieliä mutta suomenkielen osuus oli erittäin VAISUSTI esitetty.
- Ei kai RKP ajattele, että Suomessa yhteiskunta ei takaisi palveluita maan ehdottomalla pääkielellä suomella vaan se pitää erikseen mainita?
- Olemme vahvasti sitoutuneet Ahvenanmaahan ja sen itsehallintoon.
Ne oikeudet joita RKP ajaa itselleen kiintomaalla eivät kiinnosta heitä laisinkaan Ahvenanmaalla! Miksi ei? Eikö kieli yksikössä olekaan rikkaus kun mennään Ahvenanmaalle?
Teesi 3
Kieli on rikkaus. Kaksikielisyys on kansallinen menestystekijä joka edellyttää elinvoimaista ruotsinkielisyyttä ja joka tulee yhdistää kunnioitukseen myös muita Suomessa puhuttavia äidinkieliä ja kulttuureja kohtaan. Pyrimme siihen, että yhteiskunta takaa toimivat palvelut kansalliskielillämme, suomeksi ja ruotsiksi. Olemme vahvasti sitoutuneet Ahvenanmaahan ja sen itsehallintoon.
Eräs nettisveko väitti minun valehtelevan, kun siteerasin tuota kohtaa.
Hänen mukaansa RKP:llä ei ole mitään suhdetta Ahneidenmaahan!
Taas tuli esille svekovalehtelu....
Mihin nyt tästä julistuksesta on hävinnyt se osa,jossa vaadittiin neljäsosa
maahanmuuttajista kotouttamaan ruotsinkielisiksi.
Sehän oli se pääasia,jonka muuan toimittaja uskalsi paljastaa.
Sillä lailla he saavat lisää kannattajia.
Varmaan huomasivat myös,että silloin pitäisi ottaa maahanmuuttajia
kouluihinsa.
Tässä on RKP hyvällä alulla tässä maahanmuuttajien kotouttamisessa ruotsin kielellä. Ahmed puhuu pakkoruotsistakin kuin oikea suomenruotsalainen kiihko.
http://arenan.yle.fi/player/index.php?clip=1323181162581&language=sv
http://svenska.yle.fi/nyheter/kolumnartikel.php?typ=intervjun&id=232447
Korppoon karju on saanut muuten uuden työnantajan. Stefan Wallin joutui antamaan potkut tälle Korppoon karjulle joka ei osannut käyttäytyä vaan kopeloi fiinien rouvien tissejä lähetystön kekkereissä..
Paavokas: henkilö antamassasi linkissä puhuu riikinruotsia, joten on ensin mamuttunut Ruotsiin. Puhui tummaihoisista - kai niitä on liikaa Ruotsista ja henkilö päätti muuttaa Suomeen ja mamuttua uudelleen. Tottakai SuRuksi!
Näinkö niitä on tulossa laajemmaltikin Ruotsista suomeen - lisää kermaperseitä!
Wallin on tämänpäivän bobrikov..