2. Perheistä kolme prosenttia kokonaan vieraskielisiä
Kaikista perheistä 88 prosenttia on sellaisia, että ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat suomenkielisiä. Vastaavasti kokonaan ruotsinkielisiä perheitä on neljä prosenttia. Perheitä, joissa toinen puoliso on ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen on kolme prosenttia kaikista perheistä. Suomen- ja ruotsinkielisten yhdistelmiä muihin kieliin on kolmessa prosentissa perheitä. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi ovat vieraskielisiä, on kaikkiaan 38 300, mikä on kolme prosenttia kaikista perheistä.
Ruotsinkielisillä miehillä on selvästi enemmän suomenkielisiä vaimoja kuin ruotsinkielisillä naisilla suomenkielisiä miehiä. Kahden ruotsinkielisen pariskuntia on vain 5 000 enemmän kuin suomenkielisen ja ruotsinkielisen pariskuntia.
Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista miehistä 23 200 on avio- tai avoliitossa vieraskielisen kanssa, naisista 18 700. Liitot vieraskielisten kanssa ovat lisääntyneet 2 100:lla.
Taulukko 4. Suomen-, ruotsin- tai muunkieliset perheet 1990–2010
Mies/vaimo suomen tai muunkielinen Vuosi
1990 1995 2000 2005 2010
Suomenkielinen mies ja suomenkielinen vaimo 1 088 742 1 081 473 1 089 232 1 105 316 1 114 828
Suomenkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo 16 544 16 876 17 394 17 904 18 337
Suomenkielinen vaimo ja ruotsinkielinen mies 22 734 22 822 23 445 24 218 24 552
Suomenkielinen mies ja muunkielinen vaimo 4 020 7 636 11 094 16 062 21 772
Suomenkielinen vaimo ja muunkielinen mies 5 951 8 679 10 236 13 181 17 441
Suomenkielinen äiti/isä 85 077 174 554 174 861 166 741 161 302
Ruotsinkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo 53 348 50 845 49 198 48 190 47 881
Ruotsinkielinen mies ja muunkielinen vaimo 300 483 655 982 1 434
Ruotsinkielinen vaimo ja muunkielinen mies 410 597 678 943 1 261
Ruotsinkielinen äiti/isä 4 039 8 871 8 609 8 147 7 953
Muunkielinen mies ja muunkielinen vaimo 1 832 7 425 11 668 16 944 27 638
Muunkielinen äiti/isä 616 2 709 4 893 7 374 10 674
Kaikista perheistä 88 prosenttia on sellaisia, että ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat suomenkielisiä. Vastaavasti kokonaan ruotsinkielisiä perheitä on neljä prosenttia. Perheitä, joissa toinen puoliso on ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen on kolme prosenttia kaikista perheistä. Suomen- ja ruotsinkielisten yhdistelmiä muihin kieliin on kolmessa prosentissa perheitä. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi ovat vieraskielisiä, on kaikkiaan 38 300, mikä on kolme prosenttia kaikista perheistä.
Ruotsinkielisillä miehillä on selvästi enemmän suomenkielisiä vaimoja kuin ruotsinkielisillä naisilla suomenkielisiä miehiä. Kahden ruotsinkielisen pariskuntia on vain 5 000 enemmän kuin suomenkielisen ja ruotsinkielisen pariskuntia.
Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista miehistä 23 200 on avio- tai avoliitossa vieraskielisen kanssa, naisista 18 700. Liitot vieraskielisten kanssa ovat lisääntyneet 2 100:lla.
Taulukko 4. Suomen-, ruotsin- tai muunkieliset perheet 1990–2010
Mies/vaimo suomen tai muunkielinen Vuosi
1990 1995 2000 2005 2010
Suomenkielinen mies ja suomenkielinen vaimo 1 088 742 1 081 473 1 089 232 1 105 316 1 114 828
Suomenkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo 16 544 16 876 17 394 17 904 18 337
Suomenkielinen vaimo ja ruotsinkielinen mies 22 734 22 822 23 445 24 218 24 552
Suomenkielinen mies ja muunkielinen vaimo 4 020 7 636 11 094 16 062 21 772
Suomenkielinen vaimo ja muunkielinen mies 5 951 8 679 10 236 13 181 17 441
Suomenkielinen äiti/isä 85 077 174 554 174 861 166 741 161 302
Ruotsinkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo 53 348 50 845 49 198 48 190 47 881
Ruotsinkielinen mies ja muunkielinen vaimo 300 483 655 982 1 434
Ruotsinkielinen vaimo ja muunkielinen mies 410 597 678 943 1 261
Ruotsinkielinen äiti/isä 4 039 8 871 8 609 8 147 7 953
Muunkielinen mies ja muunkielinen vaimo 1 832 7 425 11 668 16 944 27 638
Muunkielinen äiti/isä 616 2 709 4 893 7 374 10 674
Vastaukset 12
Vanhimmat
Todellisuudessa lähes kaikki ovat suomenkielisiä tai suomenkielistymässä.
Surut ovat lähes kaikki täysin kaksikielisiä. Mamut suomenkielistyvät heti toisessa polvessa.
Näin se vaan on ja ihan hyvä niin!
Rekisteröintikikkailullakin on joku rajansa. Vai onko?
Kuten eräs kolumnisti Hesarissa kertoi olevansa rekisteröitynyt suruksi, vaikka ei osaa ruotsia lainkaan!
Kuulemma kannatuksen vuoksi!? Voisinkohan minä rekisteröityä intiaaniksi, koska olen aina ihaillut apasseja?
Suomessa on siis hyvä että toisen sukupolven maahanmuuttaja menettää sukunsa kielen mutta Ruotsissa ei ole sinusta hyvä jos suomekielinen maahanmuuttaja toisessa sukupolvessa menettää kielensä. Päätä nyt kerrankin miten haluat asiat.
Suruna minä tiedän miten tärkeä osa kieli on omasta identiteetistä. Siksi minä olen aina yhtä surullinen jos vanhemmat eivät puhu lastensa kanssa omia kieliänsä (esim. kaksikielisessä perheessä), tai jos toisen sukupolven maahanmuutajilta noin kerralla häviää kontaktit omaan taustaansa ja perintöönsä. Sillä tavalla usein ihmisen mielessä kasvaa juurettomuus ja ulkopuolisuus.
Sen huomaa usein Ruotsin suomalaisten kesuudessa. Eikä se koskaan ole hyvä. Tämä ei mitenkään sulje pois ettei maahanmuutaja voisi oppia maan kieliä sen lisäksi.
Minä olen aina kannattanut maan pääkielen omaksumista, koska se on kuitenkin välttämättömyys ja väistämätön lopputulos.
Ruosut ruotsinkielistyvät väistämättä sukupolvien saatossa, VAIKKA Ruotsi olisi jotain tehnytkin suomen kielen puolesta.
Sama tilanne olkoon Suomessakin. Ei tarvita mitään keinotekoisia kaksikielisyyksiä ja pakkoruotsituksia. Tämä on mielipiteeni.
Vain Suomessa tämä on mahdollista. Pelkällä nappinpainalluksella toisenkieliseksi..? Ei mitään kielitaitovaatimuksia,(toisin kuin hoopo-akademii.;-). )
Ei mitää konkreettisia näyttöjä=asuinpaikasta kielialueesta yms.
Pelkästään omassa tuttavapiirissäni on lähes kymmen joiden äidinkieleksi on rekisteröity suomi. Mutta he eivät pärjä suomenkielellä vaan joutuvat aina turvautumaan toisten apuun sellaisissa tilateissa missä voivat ennustaa ettei tule ymmärretyksi ruotsinkiellä. Eivät vaan ole virallisesti muuttaneet kielensä siihen joka käyttävät ja puguvat.
Minusta on hyvä että Suomessa on subjektiivinen oikeus itse päätää reksiterikielestään koska silloin otta enemään huomioon miten henkilö itse kokee eniten omana. Jos siihen tulisi joku viranomainen valvomaan voi hyvinkin olla että suuri osa maan kansalaisista olisi kielettömät tietokannassa koska eivät puhu täysin virheetöntä kieltä.
Kylläpä sinulla onkin erikoinen tuttavapiiri. Nimittäin minä en ole törmännyt tuollaisiin tapauksiin koskaan julkisuudessa tai muutenkaan. Suomenkielisiin "suruihin" kyllä.
Ettei vain tullut tuota vanhaa tuttua svekopotaskaa päästettyä ilmoille?
Mistä tämä tilasto?
Oleellista olisi nyt tietää
A kunka monta sellaista LAPSIperhettä on, jossa jompi kumpi huoltajista puhuu suomea
B kuinka monta sellaista LAPSIperhettä on, joissa kumpikaan huoltajista ei puhu suomea tai ruotsia
Vähentämällä kaikista LAPSIperheistä A ja B saadaan tietää, kuinka suuri osuus LAPSIperheistä on perinteisessä mielessä ruotsinkielisiä (siis perheessä puhutaan ruotsia eikä kumpikaan vanhemmista ole suomenkielinen).
Persut taas kehittämässä uutta rotuoppia ?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallissosialistinen_rotuoppi
En tiedä persuista, mutta tilastoja kehitellään jatkuvasti niin, että ne paremmin palvelevat.
Tietysti Suomen oloissa on oleellista tietää perheiden todelliset kieliolosuhteet.
Vai on ruotsinkielisellä alueella syntynyt ja elävä, suomea osaamaton rekisteröitynyt suomenkieliseksi.
Mitä nappia hän painoi?