Otetaan kannullinen pastoroimatonta maitoa ja kuoritaan kerma sen pinnalta. Säilytetään jääkaapissa ja annetaan hapantua pari viikkoa.
Helpoimmalla pääset, jos ostat purkin kuohukermaa, johon lurautat ruokalusikallisen tai kaksi hapanta piimää ja annat tekeytyä yön yli.
Jääkaappiin viikoksi tai pariksi vanhenemaan unohtunut kuohukerma käy myös. Haista ennen käyttöä, että kerma tuoksuu hyvälle, eli normaalin happamalle. hometta ei kermassa saa olla.
Maito voitiin (1800-luvulta olevan tiedon mukaan) joskus myös piimittää ja piimän rasvaisesta kuoresta tehdä pyöhtämällä, pettämällä eli hieromalla (saman asian eri nimityksiä) voita.
Otetaan syvä puu)astia ja jokin puukauhan tapainen sekä varpuvispilä, kaadetaan kerma kulhoon ja vispataan se kovaksi vaahdoksi. (Nopeasti vaahdon saat, kun kaadat kerman väljään pussiin ja hölskytät sen vaahdoksi.)
Huoneenlämpöinen kerma vatkautuu nopeammin kuin jääkaappikylmä. Muovikulhon ja modernien työvälineiden käyttäminen tuskin vaikuttaa lopputulokseen, ja kiireinen voi vatkata voin kermaksi sähkövatkaimella.
Kokonaan koneella tehty voi on paljon hienorakeisempaa.
Vaihda työkalu kauhaan ja ala hiertää, kierrä kauhalla ympyrää kulhon laitoja pitkin. Minulla oli litra kermaa, jonka vispasin kovaksi vaahdoksi. Sitten aloitin hiertämisen. Viidentoista minuutin hiertämisen jälkeen massan määrä oli hiukan kokkaroitunut ja selvästi vähentynyt. Kahdenkymmenen minuutin hiertämisen jälkeen hera alkoi erottua ja koko massa näytti olevan nestemäisempää. Loiske alkoi kuulua ja pisarat roiskuivat ympäriinsä. Puolen tunnin hiertämisen jälkeen voi ja heraneste erottuivat selvästi. Keltainen massa oli helppo käsin koota ja puristaa palloksi. Litrasta kermaa minä sain puoli litraa heraa ja noin kaksi ja puoli desiä voita.
Nyt voista on pestävä kaikki hera pois, muuten voi ei säily. Kaada kulhosta hera pois; laimenna vedellä ja juo se tai käytä vaikka leipätaikinan nesteenä. Kaada kulhoon mahdollisimman kylmää vettä ja hiero voita kauhalla huolellisesti. Voi muuttuu sileämmäksi. Vaihda vesi ainakin kerran.
Voit myös puristella massaa käsin juoksevan veden alla. Veden on oltava kylmää, muutoin voi sulaa veteen ja huuhtoutuu alas viemäristä. Kun vesi on kirkasta eli voi on pesty puhtaaksi, on aika suolata tai maustaa se.
Ota karkeaa merisuolaa ja jauha se morttelissa. Omaan voipalaani, kahteen ja puoleen desiin, laitoin noin puolitoista teelusikallista raffinoimatonta merisuolaa. Muista, että merisuola on suolaisempaa kuin ns. tavallinen suola. Tässä vaiheessa on uskallettava jo maistaa tuotostaan. Suola sekoitetan voihin vaivaamalla.
itse tehty voi säilyy paremmin kuin meijerivoi, edellyttäen että pesuvaihe suoritetaan huolella. Meijerivoi valmistetaan lisäämällä kermaan hapate eikä hapattamalla kermaa jonkin aikaa, ja sen maku on erilainen. Kaikki, jotka voitani maistoivat, kehuivat sen makua meijerivoita paremmaksi.
Mielestäni voin valmistaminen oli vaivattomampaa kuin olisin luullut. Suosittelen muillekin! Itse tehty voi on kiva lisä ruokapöytään. Jo puolen litran kermapurkista saat annoksen, josta riittää tarjottavaa kavereillekin.
Helpoimmalla pääset, jos ostat purkin kuohukermaa, johon lurautat ruokalusikallisen tai kaksi hapanta piimää ja annat tekeytyä yön yli.
Jääkaappiin viikoksi tai pariksi vanhenemaan unohtunut kuohukerma käy myös. Haista ennen käyttöä, että kerma tuoksuu hyvälle, eli normaalin happamalle. hometta ei kermassa saa olla.
Maito voitiin (1800-luvulta olevan tiedon mukaan) joskus myös piimittää ja piimän rasvaisesta kuoresta tehdä pyöhtämällä, pettämällä eli hieromalla (saman asian eri nimityksiä) voita.
Otetaan syvä puu)astia ja jokin puukauhan tapainen sekä varpuvispilä, kaadetaan kerma kulhoon ja vispataan se kovaksi vaahdoksi. (Nopeasti vaahdon saat, kun kaadat kerman väljään pussiin ja hölskytät sen vaahdoksi.)
Huoneenlämpöinen kerma vatkautuu nopeammin kuin jääkaappikylmä. Muovikulhon ja modernien työvälineiden käyttäminen tuskin vaikuttaa lopputulokseen, ja kiireinen voi vatkata voin kermaksi sähkövatkaimella.
Kokonaan koneella tehty voi on paljon hienorakeisempaa.
Vaihda työkalu kauhaan ja ala hiertää, kierrä kauhalla ympyrää kulhon laitoja pitkin. Minulla oli litra kermaa, jonka vispasin kovaksi vaahdoksi. Sitten aloitin hiertämisen. Viidentoista minuutin hiertämisen jälkeen massan määrä oli hiukan kokkaroitunut ja selvästi vähentynyt. Kahdenkymmenen minuutin hiertämisen jälkeen hera alkoi erottua ja koko massa näytti olevan nestemäisempää. Loiske alkoi kuulua ja pisarat roiskuivat ympäriinsä. Puolen tunnin hiertämisen jälkeen voi ja heraneste erottuivat selvästi. Keltainen massa oli helppo käsin koota ja puristaa palloksi. Litrasta kermaa minä sain puoli litraa heraa ja noin kaksi ja puoli desiä voita.
Nyt voista on pestävä kaikki hera pois, muuten voi ei säily. Kaada kulhosta hera pois; laimenna vedellä ja juo se tai käytä vaikka leipätaikinan nesteenä. Kaada kulhoon mahdollisimman kylmää vettä ja hiero voita kauhalla huolellisesti. Voi muuttuu sileämmäksi. Vaihda vesi ainakin kerran.
Voit myös puristella massaa käsin juoksevan veden alla. Veden on oltava kylmää, muutoin voi sulaa veteen ja huuhtoutuu alas viemäristä. Kun vesi on kirkasta eli voi on pesty puhtaaksi, on aika suolata tai maustaa se.
Ota karkeaa merisuolaa ja jauha se morttelissa. Omaan voipalaani, kahteen ja puoleen desiin, laitoin noin puolitoista teelusikallista raffinoimatonta merisuolaa. Muista, että merisuola on suolaisempaa kuin ns. tavallinen suola. Tässä vaiheessa on uskallettava jo maistaa tuotostaan. Suola sekoitetan voihin vaivaamalla.
itse tehty voi säilyy paremmin kuin meijerivoi, edellyttäen että pesuvaihe suoritetaan huolella. Meijerivoi valmistetaan lisäämällä kermaan hapate eikä hapattamalla kermaa jonkin aikaa, ja sen maku on erilainen. Kaikki, jotka voitani maistoivat, kehuivat sen makua meijerivoita paremmaksi.
Mielestäni voin valmistaminen oli vaivattomampaa kuin olisin luullut. Suosittelen muillekin! Itse tehty voi on kiva lisä ruokapöytään. Jo puolen litran kermapurkista saat annoksen, josta riittää tarjottavaa kavereillekin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
No...Känä
Onnistuuko voin teko ?
Känällä on känsä kämmenessä.
Otaksun.
Jos ikuista sossun väkeä.
Ota suuntäyteinen kokomaitoa. Purskuta sitä edestakaisin happaiden lomitse. Kolmessa minuutissa alkaa maito kerääntyä klimppeinä hampaiden sisäpinnalle. Hera valuu hampaan raoista ulkopinnalle, josta se poistetaan tiskirätillä, viedään kompostiin ja peitetään oljilla. Varo hampaiden tippumista, muutoin separointi vaikeutuu. Valmis voi valutetaan suusta suoraan leivälle tahi pannulle.
Tuohon tarvitaan MTK:n lupa.
Missä vaiheessa hera viedään kompostiin ja peitetään oljilla ? Entä huopadiffuurorilla varustettu väpätin ? Selitä. Joko Raumalle on valmistunut voisulatto ? Miksi Pekkarinen sitä haluaa ? Sula voi valuu paketista sormille. Eikös ne löysät paketit lissaannu kuormalavalla ? Mikä teitä vaivaa ?
Herassa on vielä ytyä.
Sitä juotiin ja naisväki teki leipomuksia.
Heraa oli monenlaista. Väliin oli oikein "voista.
Tullut juotua poikasena paljoltikin.
Säilyvyys vain lyhyt.
Ikävää kun ei enään osata näitä perusasioitakaan.