Kun olen sosiaalisessa tilanteessa niin sitä yrittää olla mahdollisimman hyvä tyyppi, mukava, puhelias, aito, ystävällinen, hauska, mielenkiintoinen, antava... Sitten aina jälkeenpäin olen pettynyt itseeni, saatan miettiä esimerkiksi jotain tyhmää/outoa äännähdystä minkä päästin tai että en taaskaan puhunut tarpeeksi, ja epäilen haluavatko kaverini oikeasti minut seuraan, onko minulla heille annettavaa, nauttivatko he seurastani?
Häpeän jälkeenpäin käyttäytymistäni
ItsehäpeäPikkujutuis
1432
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itse olen aina niin hermostunut seurassa että jännitys purkautuu hymynä/irvistyksenä ja on joku ihmeen pakko nauraa joka asialle. Tämä ärsyttää mua joka kerta sitten jälkeenpäin mutta joku pakkoreaktio se vaan näyttää olevan. Häpeän kuitenkin itseäni niin että vältän seuraa vaikka ihmiset mahdollisesti pitäisivätkin tästä hermostuneesta "positiivisuudestani".