heippis! haluaisin kysyä teiltä muilta kun oma talouden hoito on, porvoon perheen tyyliin, minun harteillani seuraavanlaista:
kuinka paljon kuukaudessa teillä menee rahaa erilaisiin velkoihin?
entäpä kuinka paljon rahaa jää käteen laskujen jälkeen kuukausittain?
turvaudutteko visaan jatkuvasti jotta saisitte ostettua ruokaa? jos turvaudutte, kuinka aiotte päästä visakieerteestä eroon?
itselläni meni viime vuonna 65% lainoihin ja velkaan (asunto-, opinto-, kulutusluotot), käteen jää alle 100 euroa ja kyllä, visa ja stockan tili on käytössä jatkuvasti. tosin minulla ei ole mitään hajua, miten pääsisin noista korteista eroon, sillä ne ovat pelastaneet minut ja mieheni nälkäkuolemalta. vinkkejä kaivataan!
kuinka paljon kuukaudessa teillä menee rahaa erilaisiin velkoihin?
entäpä kuinka paljon rahaa jää käteen laskujen jälkeen kuukausittain?
turvaudutteko visaan jatkuvasti jotta saisitte ostettua ruokaa? jos turvaudutte, kuinka aiotte päästä visakieerteestä eroon?
itselläni meni viime vuonna 65% lainoihin ja velkaan (asunto-, opinto-, kulutusluotot), käteen jää alle 100 euroa ja kyllä, visa ja stockan tili on käytössä jatkuvasti. tosin minulla ei ole mitään hajua, miten pääsisin noista korteista eroon, sillä ne ovat pelastaneet minut ja mieheni nälkäkuolemalta. vinkkejä kaivataan!
Vastaukset 20
Vanhimmat
>"itselläni meni viime vuonna 65% lainoihin ja velkaan (asunto-, opinto-, kulutusluotot), käteen jää alle 100 euroa"<
Pieni tarkistus: jos palkastanne menee 65% velkoihin, josta jää alle 100 euroa käteen kuussa, niin se tarkottaisi, että tulonne ovat alle 285 euroa kuussa. Varmaan tienaatte enemmän?
Visa ja kaupan tilikortit eivät oikeastaan ole sinänsä paha juttu. Jos saldosi ei kasva kuukausi toisensa jälkeen, olet käytännössä omillasi, pärjäisit myös ilman kortteja. Sinulla on vain jonain menneenä kuukautena ollut "törsäyshetki", joka keikkuu sitten mukana. Sitä voit yrittää pikkuhiljaa maksaa takas, mutta stressiä ei kannata ottaa.
tietty maksan puhelinlaskut ja edellisen kk:n visälaskut sekä lehdet, vakuutukset, vaatteet, lääkkeet ja terveyteen liityvät laskut ym.(x2). en nyt haluaisi kaikkia prosentteja ilmoittaa, mutta kaikki on laskettuna.
haluaisinkin vain tiedustella, onko minun talouteni turhan velkapainotteinen, koska pieni pelko kyllä on olemassa että tässä tekee joskus konkurssin.
eli ihan puilla paljailla en ole, mutta kun nuo pankit ynnä mut rahalaitokset antavat lainoja niin helposti, tulee mieleen, että onko minun talouteni kovinkaan vakaalla pohjalla sittenkään..
Asunto- ja opintovelkasi on raskas taakka, mutta jos korko pysyy matalalla, selviätte niistä kyllä. Asuntovelkaa maksat oikeastaan itsellesi, siirrät vain pääomaa rahasta kiinteään muotoon.
Kulutusluotot on vähän paskempi juttu, koska niissä on korkeammat korot ja varsinkin kun niitä ei saa vähentää verotuksessa.
Jos sinulla on vähänkään mahdollisuutta valita, pyri maksamaan kulutusluotot ensin pois, ota vaikka asuntolainaan lyhennyksetön aika (jos pankki suostuu) ja käytä jäävä raha korkeampikorkosen velan maksuun tai rästissä olevien laskujen kiinnijuoksuun.
Tulot ja menot euroissa on aika yksilöllisiä, mutta jos sinun ei ole tarvinnut kasvattaa "syömävelkaa", niin hätää ei pitäisi olla.
"Velkapainotteisuus" ei vielä ole suuri ongelma, mutta "korkopainotteisuus" jo on. Porvoon kaltaiset tapaukset voivat joskus johtua jopa asunto- tai muun halpakorkoisen lainan liian nopeasta (!) lyhentämisestä, koska sitten elämiseen joutuu ottamaan kalliimpaa "postimyyntiluottoa".
Ei kannata olla väärällä tavalla tunnollinen!
Jos ostat jotakin velaksi, maksat käytännössä enemmän kuin käteisellä ostavat. Oikeastaan kaikkea velanottoa pitää välttää, poikkeuksena asunto- opinto- ja sijoituslaina, jotka saat vähennettyä verotuksessa ja jotka kasvattavat varallisuuttasi pitkällä aikatähtäimellä (opintolaina parempipalkkaisten töiden ja helpomman työllistymisen muodossa). Näissäkin kaikissa harkinta mukana.
Eli älä osta uutta kotiteatteria velaksi, vaan säästä ja osta kun on rahat kasassa. Älä osta autoa velaksi, säästä ja vaihda sitten kun on varaa. Sen lisäksi että saat kaiken halvemmalla, tämä opettaa hieman pitkäjänteisempää oman talouden suunnittelua.
Kirjaa joka kuukausi ylös tulot ja menot, jos menot ovat korkeammat, mieti miten korjaat asian. Älä huijaa itseäsi (tyyliin 'eihän tämä maksa kuin parikymmentä euroa kuussa). Oman talouden pidossa kannattaa välttää nimen omaan näitä säännöllisiä maksuja. Päivittäiset, kuukausittaisen ja viikoittaiset pikkukulut tekevät vuositasolla yllättävän suuren summan. Kun sinulla on kuukausikirjanpito, näet mihin rahat menevät ja voit pohtia mistä kannattaa luopua jos on tarvetta kulujen pienentämiseksi (esim. arkiaamuisin nautittu frezza vaihdetaan työpaikan ilmaiseen kahvikuppiin -> säästö vuositasolla 220x1.5 = 330 eur, eli uuden astianpesukoneen hinta reilussa vuodessa).
Aloita tavoitteellinen säästäminen vaikka pienelläkin summalla, esim. 10 eur/kk.
Kerää pikku hiljaa pieni vararahasto yllättäviin tapahtumiin, jotta esim. pesukoneen rikkoutuessa et joudu hakemaan kallista kulutusluottoa uuden ostoon.
Lopuksi muista, että maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä: toiset maksavat korkoja, toisille maksetaan korkoja. Kannattaa pyrkiä kuulumaan jälkimmäiseen ryhmään.
Asumme avoliitossa ja molemmat töissä. Meillä nettotulot yhteensä n. 3600 e.Laitamme kuukausittain yhteiselle tilille 600 euroa kumpikin. Asuntolainaan menee 665 euroa kuukaudessa, ja lopuilla maksetaan muita menoja (vakuutusmaksut, sähköt, bensat/dieselit, puh.laskut, lehtilaskut jne.). Omilta tileitä maksetaan ruokamenoja, ehkä yhteensä n. 400 e/kk. Mies maksaa vielä elatusmaksuja omaltaan reilu 300 e. Kulutusluottoja ei ole (eikä tule). Visaa käytetään vain pääasiassa ulkomaanreissuilla, s-luottokortti on olemassa kanssa, mutta ei käytetä ,ja shell-luottokorttia käytetään ainoastaan suoraveloituksena. Säästöjä on minulla jonkin verran, miehellä vain vähäsen. Olemme mielestäni järkeviä rahankäyttäjiä, kulutamme, säästämme, teemme itse, kierrätämme jne.
Minun on vaikea antaa euromääriä, koska menoni ovat vaihdelleet suuresti elämäni aikana. (Menoni seuraavat hyvinkin tarkkaan tulojani) hymiö (tai muijan tuloja) hymiö, hymiö
Kulutusluotoista olen yrittänyt pysyä erossa. Visaa olen joutunut vinguttamaan, siitä pääsin eroon lähinnä parisuhteen ja halvempien harrastusten myötä.
Martoilla on kätevät excel-pohjat menojen seurantaan ja hyviä linkkejä sivuillaan:
http://www.marttaliitto.fi/kodintal.htm#budjetti
Asunto lainaan yms menee tommonen tonnin verran kuussa. Sitten on autolainat ja jotain pientä lisäksi. Ehkä kuukausittaiset yhteensä jotain paritonnia.
Käteen, elikkä elämiseen jään tommonen kaksi-kaksipuolitonnia.
Aika normaali keskiverto tilanne, käsittääkseni.
marttojen sivuilla olenkin jo käynyt aiemmin imurointihommissa. olen seurannut tuloja ja menoja ihan pennilleen ja sentilleen siitä asti kun 3 vuotta sitten sain ekan asuntolainani.
minulla tuo puolisko ei enää käy töissä, joten siksi on alkanut itku ja vyön kiristys, mutta eiköhän tämä vielä tästä kaunistu. tuo porvoo-juttu vaan herätti minut miettimään, että olenko sittenkin kuluttanut vähän liikaa ja jonain päivänä minullakin eittää päässä sen viimeisen kerran! sen pelästyttämänä halusin tiedustella, missä omassa taloudessani mennään muihin verrattuna.
ainakaan minun kaveripiirissäni ei tavata tehdä tällaisia vertailuja lainkaan, joten kiitos kun osallistutte!
Nettotulot ei oo kun 1400 ja rapiat kuussa.
- Velkaa ei ole. Opintolaina oli, mutta maksoin äkkiä pois.
- Luottokortteja ei ole.
- Vuokra 370 e/kk.
- Kuukausittain jää kaikkien menojen jälkeen säästöön n. 300-400 euroa, josta puolet asuntosäästötilille ja puolet joko jää vaan tilille tai menee rahastoon.
Pyrin siihen etten osta mitään ellei minulta itseltäni löydy siihen rahaa. Asuntoon täytyyy tulevaisuudessa ottaa lainaa, mutta toivottavasti se jää elämäni ainoaksi lainaksi.
Vaikka tulot ovat pienet, ei minulla ole mitään hätää taloudellisesti. Jos tarvitsen jotain niin säästöjä on.
Visat ja stockakortit sekä kulutusluotot ovat vihoviimeisiä kiusankappaleita; maksat siitä että saat käyttää rahaa, ei mitään järkeä.
..on harvinaisen fiksuja ja terveitä mielipiteitä. Jos kaltaisiasi olisi enemmän, ei Suomessa olisi näin paljoa luottotietonsa menettäneitä.
Jatka samaan malliin. Hauskaa kesää.
Sinulla on tosi fiksut periaateet, ja jossain vaiheessa varmasti se myös tuntuu taloudellisesti.
Sinänsä kornia, mutta juuri "köyhä" tarvitsee eniten käteistä ostoksiin, koska se on yleensä ainoa tapa ostaa edullisesti. Käteiskaupassa tinkiminen onnistuu lähes aina, ja kodin hankinnat voivat olla 20-40% edullisempia kuin jos ostaa kortilla tai luotolla.
Meidänkin talous ostaa kaiken käteisellä, tinkien, mutta joka kerta säästäen.
...ja pikkurisat tuloistani kuluu asumiskustannuksiin (laina,lainaturva,yhtiövastike).
Tuloistani (n.1600 euroa) taitaa jäädä vain tuo 100 euroa rahastosäästämiseen. Muuten ei taida käytännössä jäädä tilille mitään. Onneksi ei kuitenkaan kulu tuloja enempää.
Vähän olen miettinyt että enemmänkin voisi säästä,tuo rahastosäästösopimus oli yksi ratkaisu. Pitää katsoa tarviiko vielä enemmän säästää...
...tulot 1500 e ja risat. Joten prosenttiosuuskin päälle jotain 32-33 %.
-Jalat maan pinnalla tukevasti tässä elellään arvokkaassa ao-kodissamme,josta siis omistamme 15%.-Elämä,vuosikymmenet meni ahkerassa työn touhussa ja paljossa yrittämisessä ja eläkeikä häämöttää.-Nettotulomme ovat 2000 euroa/kk.(Toinen on jo sairaseläkkeellä).-Asumiskulut 520e.Lisäksi autokulut,vakuutukset,TV-lupa,kolme puhelinta(kiinteä plus matkapuhelimet),sähkö,lehtitilaukset(4kpl),harrastusmenot,kesämökkien vuokrat,matkat kotimaahan ja ulkomaille 2-4 kertaa vuodessa,kodinkonehankinnat,seurakuntatyöhön 10%,taloudellinen tuki lapsille(tilanteesta riippuen 100-2000 euroa).Sijoitustilille on yritetty säästää 60 euroa kuukaudessa.-Kuukausittain meille jää asumiskulujen ja pakollisten laskujen jälkeen tavallisesti n.500-800 euroa ruokaan ym."Vanhuuden" suunnitelmissa on löytää sisä-Suomesta n.30-50000euron hintainen kaunis oma koti,johon sitten joudumme ottamaan jonkin verran pankkivelkaa,mahdollisesti 10000-25000 euroa.-Pankki lupasi viime viikolla meille lainaa yli 60000 euroa pääkaupunkiseudun kaksioon,mutta emme uskaltaneet ottaa velkariskiä. -Luottokortteja emme käytä.Yksi sellainen on varalla,jos hätätilanne tulee.-Syömme hyvin ja terveellisesti ja hankimme vaatteitakin aina mielihalujen mukaan ja nautimme muutenkin elämästä.Jos maksaisimme nyt 800 euroa kuukaudessa asuntolainaa,olisi talous paljon tiukemmalla.
Juuri näin: Suuri ikäluokka maksatutti asuntolainansa inflaatiolla, Nauttivat aikoinaan vielä tulos/ulos- paineettomasta työilmapiiristä ilman pelkoa YT- neuvotteluista, olivat mukana luomassa pankkikriisiä, lamaa ym. (Niin.. pankkikriisi ja lama EI ollut pankkien tai yritysten aikaansaama vaan poliittisen järjestelmän-> Eli äänestäjien), ja pääsevät eläkkeelle parhaimmillaan alle 60- vuoden iässä (Nykyään varhaisaikuisella 68, jos aikoo edes jonkinlaisen eläketurvan saada ja maksaa suuren ikäluokan hassatut eläkkeet).
Kunnioitan kyllä veteraaneja ja ko. ikäluokkaa, mutta sen seuraavan ikäluokan marina nykymaailman menosta näyttää edellisessä valossa aika karulle-> He itse ovat söhineet Suomen talouden kuralle ja ovat myös suurin kustannuserä tulevaisuudessa, mikä taas Suomen uudelle kasvu-uralle nostaneen sukupolven pitää maksaa:( Eli vaikka tekin kivoja olette niin miettikää hetki ennenkuin suunne aukaisette.
PS. Mitä vaimosi sairaseläkkeeseen tulee: Oli kiva kun teillä oli vielä hyvinvointiyhteiskunta, jonka rakentaminen teidän ainoaksi meriitiksi jäänee (Ja vain teitä se ennätti palvella): Meidän raadollinen tehtävä on se purkaa, koska asioita ei taidettu ajatella p i t k ä j ä n t e i s e m m i n, tuleviakin sukupolvia ajatellen:(
-Syvästi murehduttaa,että 60-80-luvuilla syntyneillä lapsillamme on tilanne niin vaikea.Ne,joilla on vakituinen työ,saavat lainaa.Pojan 6-henkisellä perheellä on suuri velka asunnosta.Kaksi lapsista on toimeentulotuen varassa,sairaitakin ovat.Siksi yritämme auttaa.Tytär on yrittänyt opiskella kovasti ja valmistuu nyt toiseen ammattiinsa ja tietojen mukaan työttömyyskortistoon,koska hänelle luvattu kaupungin virka on evätty määrärahojen puutteessa.
-Kaksi asuntoa jätimme lapsillemme.Sairaita lapsiamme olemme ottaneet mukaan ulkomaan matkoille,ostaneet kodinkoneita ja yrittäneet vähän "piristää" heidän elämäänsä.-Itselläni ei ole ollut milloinkaan omistusasuntoa.(Kirjoitan vaimon näkökulmasta).-Sodan arvet näkyivät vuosikymmenien avioliitossani järkyttävällä tavalla.Mieheni oli ns.sota-orpo.Isättömyys jätti jäljet.7-henkinen perheemme oli asunnoton kymmeniä kertoja ja muuttoja oli paljon.Rahat olivat tiukalla.Esikoisen odotusajalla kärsin nälkää ja lapsi syntyi keskosena.Hänelle jäi aivovaurio.Työtä oli.Työttömyyskortistoon en milloinkaan tutustunut.-Kerätty pieni omaisuus ja viisi vuotta sodassa olleen isäni jättämät perinnöt menivät mieheni tekemiin velkoihin.-Yli 50-vuotiaana avioeroni jälkeen sain aloittaa nollapisteestä varattomana kolmen sairaan ja kahden "terveen" lapseni kanssa.-Vanhuuden haaveeni omasta yksiöstä jäi toteutumatta.-Nyt uudessa,hyvässä avioliitossa aloitamme jälleen alusta.Köyhinä - ja lujasti harkiten velan ottoa.
Vähäkin velka voi olla paljon.Sen on elämä ainakin opettanut.-Nykyisen puolisoni kuolinpesän omaisuus jäi hänen lapsilleen ja yhdessä ostimme minun nuorimmilleni yhteisen ao-asunnon.-Työtä olemme tehneet lapsiemmekin parhaaksi;kaiken,mitä olemme jaksaneet ja voineet -terveytemmekin menettäneinä.-"Paljon voi olla PALJON!"
Tulis nyt äkkiä se ydinsota tai komeetta nii loppus tääki paska kituuttaminen.
-Toivoa ei kannata menettää näiden raha-asioiden takia! Ne ovat pienen pieni seikka elämän suurempien totuuksien ja arvojen rinnalla.-Luotetaan kaikessa siihen mikä kestää ja pysyy muuttumattomana - Jumalan Sanaan! Se ei ole kärsinyt tänäkään päivänä inflaatiota.
Joopa joo, Jumalahan se kaikesta pelastaa, mutta eipä auttanut Porvoon perhettä, kun raha-asiat kaatuivat niskaan!!!
-Eihän Jumalaa voi syyttää omista ratkaisuistamme.Hän ei tee ihmisen vapaalle tahdolle väkivaltaa.-Jumalan hyvä tahto ei suinkaan ole,että ihminen epätoivoisesti päättää elämänsä ja että viattomat joutuvat kärsimään.Hän on Sanassaan näyttänyt oikean tien,tullut Pojassaan Jeesuksessa meitä pitemmälle kuin puolitiehen vastaan ja luvannut luomilleen,rakastamilleen ihmisille tulevaisuuden ja toivon.-Meidän on vastuu,jos valitsemme oman tiemme.Toki Hän on luvannut meitä vaikeuksissammekin auttaa,kun Häneltä apua pyydämme.Se apu ei tule aina siinä muodossa,kuin itse odotamme.Joskus joudumme "kantapään kautta" opettelemaan asioita.-Alkuperäiseen teemaan palaten henkilökohtaisesti totean:Paljon voi olla todella paljon.Velkaan sisältyy aina riski.-Itsetuntomme ei saisi olla rahassa kiinni -ei silloinkaan,kun menetämme kaiken omaisuutemme.
-Kenties Porvoon perheen vastuunkantaja ei jaksanut nähdä enää mitään toivoa tilanteessa ja pelkäsi "maineensa" menetystä ihmisten silmissä.
Ihmishenget olivat kaikesta kuitenkin aivan liian suuri hinta.-Raha on vain rahaa.Velka on vain velkaa.Ihmisen arvo on paljon suurempi.-Syvästi osaaottaen Porvoon murhenäytelmään!