Enemmistölle valtuutettu
RKP on innokas tasa-arvon puolestapuhuja, mutta sortaa järjestelmällisesti suomenkielistä enemmistöä. Tämän vuoksi tarvitaan enemmistövaltuutetun määräaikainen virka. Siihen valitun virkamiehen ainoana tehtävänä on purkaa kieleen perustuva rasismi.
Vuosina 2007-2008 Kieleen perustuvien kiintiöiden vuoksi yliopistoihin hyväksyttiin 60-61 prosenttia ruotsinkielisistä hakijoista ja 42-44 prosenttia suomenkielisistä hakijoista. Ammattikorkeakoulujen osalta vastaavat luvut olivat ruotsinkielisistä 63-65 ja suomenkielisistä 38-39.
Siksi tuhannet suomenkieliset nuoret eivät vuosittain pääse jatko-opintoihin, ja monet ruotsinkieliset pääsevät paljon suomenkielisiä heikommilla arvosanoilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan ruotsinkieliset oppilaat ovatkin laiskempia hankkimaan hyviä arvosanoja. Myös ammattikouluihin hyväksytään suhteellisesti enemmän ruotsinkielisiä.
Valtio maksoi niin sanottuja vastinrahoja vuoden 2011 maaliskuussa Svenska handelshögskolalle 13 718 euroa opiskelijaa kohden ja Åbo Akademille 4508 euroa, kun Lapin yliopistolle herui vain 603 euroa ja Helsingin yliopistolle 759 euroa opiskelijaa kohden.
RKP on huolehtinut, että ruotsinkielisiä varten pitää olla päiväkodit, peruskoulut ja vanhainkodit erillään suomenkielisistä, mikä aiheuttaa valtavia lisäkustannuksia. Kaksikielisille kunnille maksetaan ylimääräisiä valtionosuuksia.
Ahvenanmaalaisista lapsista maksetaan lapsilisää ensimmäisestä lapsesta kymmenen euroa ja neljännestä lapsesta peräti 52 euroa enemmän kuin muista lapsista. Ahvenanmaalla ei ole pakkosuomea eikä vaadita virkamiessuomen koetta eikä velvoitetta. Ahvenanmaan itsehallinto tulisikin purkaa, sillä se ei enää sovellu nykyiseen tasa-arvon aikakauteen.
Ylen ruotsinkielinen tv- ja radiotuotanto vie 16,8 prosenttia eli 70 miljoonaa euroa ylen kustannuksista, kun viisi prosentin väestöosuus edellyttäisi runsaat 20 miljoonaa euroa. Ruotsinkielisten räikeä yliedustus yliopistoissa ja korkeakouluissa on johtanut ruotsinkielisten yliedustukseen myös korkeimmassa virkamiehistössä.
Kaksikielisyyden aiheuttamia valtavia välittömiä ja välillisiä kustannuksia ei ole selvitetty. Niistä tarkoituksellisesti vaietaan, vaikka kaikissa muissa valtion hankkeissa kustannusarviot on esitettävä.
Hiljattain valtioneuvosto asetti kansalliskielistrategia-hankkeen, jonka tarkoituksena on entisestään vahvistaa ruotsinkielen asemaa. Saamen kieli ei kuulu hankkeen piiriin. En usko, että ruotsinkielinen väestö haluaisi sortaa suomenkielisiä, mutta RKP:lle ei tunnu mikään riittävän.
Vesa Vuorinen
Vaasa
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleisöltä/enemmistolle-valtuutettu-1.1115225
RKP on innokas tasa-arvon puolestapuhuja, mutta sortaa järjestelmällisesti suomenkielistä enemmistöä. Tämän vuoksi tarvitaan enemmistövaltuutetun määräaikainen virka. Siihen valitun virkamiehen ainoana tehtävänä on purkaa kieleen perustuva rasismi.
Vuosina 2007-2008 Kieleen perustuvien kiintiöiden vuoksi yliopistoihin hyväksyttiin 60-61 prosenttia ruotsinkielisistä hakijoista ja 42-44 prosenttia suomenkielisistä hakijoista. Ammattikorkeakoulujen osalta vastaavat luvut olivat ruotsinkielisistä 63-65 ja suomenkielisistä 38-39.
Siksi tuhannet suomenkieliset nuoret eivät vuosittain pääse jatko-opintoihin, ja monet ruotsinkieliset pääsevät paljon suomenkielisiä heikommilla arvosanoilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan ruotsinkieliset oppilaat ovatkin laiskempia hankkimaan hyviä arvosanoja. Myös ammattikouluihin hyväksytään suhteellisesti enemmän ruotsinkielisiä.
Valtio maksoi niin sanottuja vastinrahoja vuoden 2011 maaliskuussa Svenska handelshögskolalle 13 718 euroa opiskelijaa kohden ja Åbo Akademille 4508 euroa, kun Lapin yliopistolle herui vain 603 euroa ja Helsingin yliopistolle 759 euroa opiskelijaa kohden.
RKP on huolehtinut, että ruotsinkielisiä varten pitää olla päiväkodit, peruskoulut ja vanhainkodit erillään suomenkielisistä, mikä aiheuttaa valtavia lisäkustannuksia. Kaksikielisille kunnille maksetaan ylimääräisiä valtionosuuksia.
Ahvenanmaalaisista lapsista maksetaan lapsilisää ensimmäisestä lapsesta kymmenen euroa ja neljännestä lapsesta peräti 52 euroa enemmän kuin muista lapsista. Ahvenanmaalla ei ole pakkosuomea eikä vaadita virkamiessuomen koetta eikä velvoitetta. Ahvenanmaan itsehallinto tulisikin purkaa, sillä se ei enää sovellu nykyiseen tasa-arvon aikakauteen.
Ylen ruotsinkielinen tv- ja radiotuotanto vie 16,8 prosenttia eli 70 miljoonaa euroa ylen kustannuksista, kun viisi prosentin väestöosuus edellyttäisi runsaat 20 miljoonaa euroa. Ruotsinkielisten räikeä yliedustus yliopistoissa ja korkeakouluissa on johtanut ruotsinkielisten yliedustukseen myös korkeimmassa virkamiehistössä.
Kaksikielisyyden aiheuttamia valtavia välittömiä ja välillisiä kustannuksia ei ole selvitetty. Niistä tarkoituksellisesti vaietaan, vaikka kaikissa muissa valtion hankkeissa kustannusarviot on esitettävä.
Hiljattain valtioneuvosto asetti kansalliskielistrategia-hankkeen, jonka tarkoituksena on entisestään vahvistaa ruotsinkielen asemaa. Saamen kieli ei kuulu hankkeen piiriin. En usko, että ruotsinkielinen väestö haluaisi sortaa suomenkielisiä, mutta RKP:lle ei tunnu mikään riittävän.
Vesa Vuorinen
Vaasa
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleisöltä/enemmistolle-valtuutettu-1.1115225
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Valtio maksoi niin sanottuja vastinrahoja vuoden 2011 maaliskuussa Svenska handelshögskolalle 13 718 euroa opiskelijaa kohden ja Åbo Akademille 4508 euroa, kun Lapin yliopistolle herui vain 603 euroa ja Helsingin yliopistolle 759 euroa opiskelijaa kohden."
Tässähän se kierous on oikein havainnollistettuna!
Ruotsalainen raha on haettu apuun suomenkielisten lypsämiseksi ja tässä suurena apuna on ollut kokoomuslainen opetusministeri Virkkunen, sivumennen mainiten ruotsia osaamaton ministeri.
Valtion vastinrahoituksella pyritään tukemaan yliopistojen varainhankintaa.
Valtio maksaa yliopistoille 2,5 kertaisen vastinrahan kerättyä summaa kohti. Vastinraha kohdennetaan yliopistojen peruspääomaan. Peruspääoman tuottoja yliopisto voi käyttää päätöstensä mukaisesti. Tämä tukee osaltaan yliopistojen strategista johtamista ja vahvistunutta autonomiaa.
Kysymys kuuluu, miksi suomenkielisille yliopistoille ei haluta lahjoittaa rahaa? Väestöstä 90% on suomenkielistä, mutta ei halua tukea koulutusta.
"Siksi tuhannet suomenkieliset nuoret eivät vuosittain pääse jatko-opintoihin"
Kuinka monta tuhatta opiskelupaikkaa noissa ruotsinkielisissä kiintiöissä sitten on?
En usko, että ruotsinkielinen väestö haluaisi sortaa suomenkielisiä, mutta RKP:lle ei tunnu mikään riittävän.
RKP:n tarpeellisuus poistuisi jos pakkoruotsista luovuttaisiin.
Suomenkielinen pääväestö todella tarvitsisi valtuutetun suojakseen koska nykyään sille on jätetty vain maksajan rooli ilman omia oikeuksia.
Miksi suomenkielinen pääväestö ei ole tukenut suomenkielisiä yliopistoja?