En tiedä taas kuinka pitkä juttu tästä tulee.
Mutta mä pyydän: lukekaa. Keppo ja kumppanit, te
varsinkin. Sillä mä kerron nyt miten Jeesus
todella toimii ja mitä tapahtuu kun Pyhä Henki
alkaa vuotamaan.
Mä olin taas viikonlopun kaverini kanssa
Raamattuleirillä. Se pidettiin Ylöjärvellä. Matka
oli pitkä, joten me päästiin paikalle vasta
perjantaina illalla vaikka oltiin lähetty
reissuun heti koulun jälkeen.
Perjantai meni hiljakseen. Ja lauantaipäivä.
Kaikki alkoi sillon illalla, meillä oli praise
night. Soitettiin, laulettiin ja rukoiltiin.
Tunnelma oli ihan mahtava. Ylistyksen vetäjänä
toiminut Rinteen Riku (tiiätte varmaan kaverin)
oli tyytyväinen bändiinsä ja kaikilla oli
hauskaa. Siihen asti kunnes mä sain tekstarin.
Mun mummuni on kuollut. Te varmaan muistatte kun
mä kerroin kuinka mummu makaa teholla, ja olin
huolissani minne hän on menossa. No, nyt
rukoukset on rukoiltu ja mummu on nukkunut pois.
Joka tapauksessa, mä menin kuiskaamaan Rikulle
biisin loputtua että mummu on poistunut, kiitos
rukouksista. Ne luki Isä meidän ja lauloivat
sellasen hitaan hiljasen surulaulun. Multa pääsi
itku vaikka en ollutkaan niin kauheen läheinen
mummun kanssa. Totta kai se itkettää kun joku
kuolee, ja varsinkin kun kyseessä on sukulainen.
No, porukat oli mulle kauheen myötätuntosia. Mua
tultiin halaamaan ja ylistyskin loppu siihen. Ei
siinä mitään, kello olikin jo aika paljon.
Nuoriso jäi hämärään saliin rukoilemaan. Mä olin
kahden kaverini kanssa, ja me juteltiin ainakin
tunti. Leirin aiheena oli totuus ja valhe. Tämä
aihe oli omiaan sille että me kaiveltiin siinä
sitten itsestämme vaikka minkälaista saastaa. Me
ollaan niin kieroja me ihmiset, niin likasia ja
saastasia. Mä ja mun kaverit tunnustettiin
vikojamme ja valheitamme oikeen kilpaa, itkettiin
ja halattiin. Pikkuhiljaa alko tulla parempi olo.
Sai purkaa omaa surkeuttaan kavereille ja ennen
kaikkea Jeesukselle. Meitä itketti se miten
paljon Jeesus on antanut meille anteeksi, vaikka
me ollaan oltu ihan hirveitä ihmisiä. No, siinä
meni tunti. Sitten me alettiin kattomaan että
hei, tuolla toisella puolella salia tapahtuu
jotain. Me mentiin kattomaan lähemmin. Me
keräännyttiin Rikun ympärille ja porukka alko
kaatuilemaan. Ensin mä ajattelin että ei... tää
menee jo vähän yli. Siinä oli noin kuus nuorta,
osa mun kavereita, maassa makaamassa yhtenä
rykelmänä. Ne kiemurteli, itki ja nauroi sekä
huusivat ja kiljuivat kurkut suorina. Mutta mikäs
siinä sitten auttoi... mä ajattelin että se on
kiva jos on hauskaa. Rukoilin vaan siinä vieressä.
Vähän aikaa kului, ja meno jatkui vaan. Ihmiset
käveli ympäri salia. Osa makas maassa. Kaikki
itki ja ylisti, suurin osa puhui kielillä. Se
Jumalan voima oli niin tarttuvaa että en mä voinu
muuta kun ylistää Jumalan hyvyyttä. Siunasin
kaikkia ketä vaaan ehdin, rukoilin niiden
puolesta. Sitten tuli ainakin kolme ihmistä mun
luo, alkoivat siunata mua. Mä tunsin sellasta
Jumalan rakkautta etten ole ennen tuntenut, mua
parannettiin tosi syvältä.
Me oltiin siinä salissa ehkä kolmisen tuntia.
Osalta meni ääni, osalta loppu energia muuten
vaan. Kaikki halasi toisiaan ja toivotti hyvää
yötä. Mä pääsin nukkumaan kolmen aikoihin, mistä
johtuen jäikin siltä leiriltä kauheat univelat.
Aamupalalla me naurettiin että kohta meistä
tullaan tekemään juttua. "Epileptikkojen
kokous", "Nuorten mielenterveysongelmia",
tai "hurmoshenkisyys huipussaan". No, mitäs sen
on väliä. Tulisivatkin tekemään jutun. Hyvä vaan.
Saisipa muutkin nähdä miten Pyhä henki toimii.
Siinä salissa kuultiin sinä iltana uusia kieliä,
nähtiin Jumalan näkyjä ja kuultiin enkelten
laulua. Tuokaa kaikki maailman johtavat
mielenterveysihmiset katsomaan meidän leirejä,
eikä yhdelläkään ole todellista selitystä sille
mitä tapahtuu. Koska siellä tapahtuu Pyhä henki.
Riku kuvasi sitä vuodatusta varmaan toista
tuntia, ja mä toivon että ensi leirillä saadaan
kopioita siitä videosta. Sitä leiriä ois mukava
katsella kotonakin ja muistella.
Kaikki ei puhu kielillä. Kaikki ei kilju ja
kiemurtele. Mutta Jeesus on kaikille sama.
Rakkaus ja armo, niin pohjaton anteeksianto.
Mä toivoisin että joku kerta niitä tapahtumia saa
olla todistamassa joku uskomaton ihminen. Olisi
nimittäin mielenkiintoista nähdä, miten Pyhän
hengen läsnäolo vaikuttaa ihmiseen joka ei usko
Jumalaan...
No joo. Se siitä. Kiva jos joku jaksoi lukea.
Onko muilla kokemuksia Pyhästä hengestä? Meidän
keskuudessa se ainakin toimi täsmälleen niin kuin
Raamatussakin sanotaan sen toimivan.
Siunausta kaikille.
Mutta mä pyydän: lukekaa. Keppo ja kumppanit, te
varsinkin. Sillä mä kerron nyt miten Jeesus
todella toimii ja mitä tapahtuu kun Pyhä Henki
alkaa vuotamaan.
Mä olin taas viikonlopun kaverini kanssa
Raamattuleirillä. Se pidettiin Ylöjärvellä. Matka
oli pitkä, joten me päästiin paikalle vasta
perjantaina illalla vaikka oltiin lähetty
reissuun heti koulun jälkeen.
Perjantai meni hiljakseen. Ja lauantaipäivä.
Kaikki alkoi sillon illalla, meillä oli praise
night. Soitettiin, laulettiin ja rukoiltiin.
Tunnelma oli ihan mahtava. Ylistyksen vetäjänä
toiminut Rinteen Riku (tiiätte varmaan kaverin)
oli tyytyväinen bändiinsä ja kaikilla oli
hauskaa. Siihen asti kunnes mä sain tekstarin.
Mun mummuni on kuollut. Te varmaan muistatte kun
mä kerroin kuinka mummu makaa teholla, ja olin
huolissani minne hän on menossa. No, nyt
rukoukset on rukoiltu ja mummu on nukkunut pois.
Joka tapauksessa, mä menin kuiskaamaan Rikulle
biisin loputtua että mummu on poistunut, kiitos
rukouksista. Ne luki Isä meidän ja lauloivat
sellasen hitaan hiljasen surulaulun. Multa pääsi
itku vaikka en ollutkaan niin kauheen läheinen
mummun kanssa. Totta kai se itkettää kun joku
kuolee, ja varsinkin kun kyseessä on sukulainen.
No, porukat oli mulle kauheen myötätuntosia. Mua
tultiin halaamaan ja ylistyskin loppu siihen. Ei
siinä mitään, kello olikin jo aika paljon.
Nuoriso jäi hämärään saliin rukoilemaan. Mä olin
kahden kaverini kanssa, ja me juteltiin ainakin
tunti. Leirin aiheena oli totuus ja valhe. Tämä
aihe oli omiaan sille että me kaiveltiin siinä
sitten itsestämme vaikka minkälaista saastaa. Me
ollaan niin kieroja me ihmiset, niin likasia ja
saastasia. Mä ja mun kaverit tunnustettiin
vikojamme ja valheitamme oikeen kilpaa, itkettiin
ja halattiin. Pikkuhiljaa alko tulla parempi olo.
Sai purkaa omaa surkeuttaan kavereille ja ennen
kaikkea Jeesukselle. Meitä itketti se miten
paljon Jeesus on antanut meille anteeksi, vaikka
me ollaan oltu ihan hirveitä ihmisiä. No, siinä
meni tunti. Sitten me alettiin kattomaan että
hei, tuolla toisella puolella salia tapahtuu
jotain. Me mentiin kattomaan lähemmin. Me
keräännyttiin Rikun ympärille ja porukka alko
kaatuilemaan. Ensin mä ajattelin että ei... tää
menee jo vähän yli. Siinä oli noin kuus nuorta,
osa mun kavereita, maassa makaamassa yhtenä
rykelmänä. Ne kiemurteli, itki ja nauroi sekä
huusivat ja kiljuivat kurkut suorina. Mutta mikäs
siinä sitten auttoi... mä ajattelin että se on
kiva jos on hauskaa. Rukoilin vaan siinä vieressä.
Vähän aikaa kului, ja meno jatkui vaan. Ihmiset
käveli ympäri salia. Osa makas maassa. Kaikki
itki ja ylisti, suurin osa puhui kielillä. Se
Jumalan voima oli niin tarttuvaa että en mä voinu
muuta kun ylistää Jumalan hyvyyttä. Siunasin
kaikkia ketä vaaan ehdin, rukoilin niiden
puolesta. Sitten tuli ainakin kolme ihmistä mun
luo, alkoivat siunata mua. Mä tunsin sellasta
Jumalan rakkautta etten ole ennen tuntenut, mua
parannettiin tosi syvältä.
Me oltiin siinä salissa ehkä kolmisen tuntia.
Osalta meni ääni, osalta loppu energia muuten
vaan. Kaikki halasi toisiaan ja toivotti hyvää
yötä. Mä pääsin nukkumaan kolmen aikoihin, mistä
johtuen jäikin siltä leiriltä kauheat univelat.
Aamupalalla me naurettiin että kohta meistä
tullaan tekemään juttua. "Epileptikkojen
kokous", "Nuorten mielenterveysongelmia",
tai "hurmoshenkisyys huipussaan". No, mitäs sen
on väliä. Tulisivatkin tekemään jutun. Hyvä vaan.
Saisipa muutkin nähdä miten Pyhä henki toimii.
Siinä salissa kuultiin sinä iltana uusia kieliä,
nähtiin Jumalan näkyjä ja kuultiin enkelten
laulua. Tuokaa kaikki maailman johtavat
mielenterveysihmiset katsomaan meidän leirejä,
eikä yhdelläkään ole todellista selitystä sille
mitä tapahtuu. Koska siellä tapahtuu Pyhä henki.
Riku kuvasi sitä vuodatusta varmaan toista
tuntia, ja mä toivon että ensi leirillä saadaan
kopioita siitä videosta. Sitä leiriä ois mukava
katsella kotonakin ja muistella.
Kaikki ei puhu kielillä. Kaikki ei kilju ja
kiemurtele. Mutta Jeesus on kaikille sama.
Rakkaus ja armo, niin pohjaton anteeksianto.
Mä toivoisin että joku kerta niitä tapahtumia saa
olla todistamassa joku uskomaton ihminen. Olisi
nimittäin mielenkiintoista nähdä, miten Pyhän
hengen läsnäolo vaikuttaa ihmiseen joka ei usko
Jumalaan...
No joo. Se siitä. Kiva jos joku jaksoi lukea.
Onko muilla kokemuksia Pyhästä hengestä? Meidän
keskuudessa se ainakin toimi täsmälleen niin kuin
Raamatussakin sanotaan sen toimivan.
Siunausta kaikille.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Joukossa tyhmyys tiivistyy. Tuommoisten
tarinoiden kertojat kyllä karkottavat loputkin
uskovaisten joukoista. Eikö itsekritiikki toimi
yhtään kun tuommoisia kaheleiden juttuja vielä
kerrotkit. Kyllä ateistit hykertelevät käsiään
moisen tarinan luettuaan. Käyppäs jollekkin
lääkärille kertomassa sama tarinasi. p.s. ota
hammasharja mukaan tulee pitkä sairaala
hoitojakso.
Lähen kyllä tästä kohta tosiaan lääkäriin, koska
mun kurkkuni on kipeä.
Näin se Jumala toimii. Ei tietenkään ainoastaan
näin, mutta tämä on yksi tapa. Pyhän hengen
vuotaminen.
Juu, mä nimenomaan toivon että kaikki ateistit
lukis mun tekstejäni. Yhdessä on tosiaan hauskaa,
uskovien yhteys on tärkeä juttu.
Me ollaan maailmalle vieraita koska maailma ei
tunne Häntä jota me palvelemme.
Kun menet kipeää kurkkuasi lääkäriin näyttämään
niin kysäiseppä vaikka uteliaisuuttasi lääkärin
mielipidettä kokemuksistasi. Ei maailma voi
tuntea sellaista mitä ei edes ole olemassakaan.
Kävin terkkarilla. Mulla on angiina. Että
silleen. Terkkarikin on muuten uskossa, kerroin
sille leiristä. =)
Anna palaa!!
Eikun menoks!!
Mistä tiedät, että kyseessä oli Pyhä Henki? Jos
kaatuilua yms. aiheuttaakin jotkin "pahat voimat"?
Luultavasti kyseessä on "joukko hysteria". Nuoret
herkät ihmiset, vähän unta, paljon hurmoshenkistä
rukousta, saarnaa ja laulua. Ei ole ihme, että
alkaa "ihmeitä" tapahtumaan.
Siellä missä ylistetään Jeesusta, sieltä lähtee
saatana häntä koipien välissä pakoon. Siellä ei
toimi mikään muu kuin Pyhä henki.
En usko pahoihin voimiinkaan.
Transsi, itsesuggestio tai joukko hysteria kuvaa
mielestäni tapahtunutta paremmin.
Taisi tosin Raamatussa olla, jotain lopun aikojen
vääristä profeetoista ja heidän aiheuttamistaan
kielillä puhumisista, ihme parantumisista jne. Ja
kyseiset väärät profeetat puhuvat ja esiintyvät
ikään kuin hyvän (Jumalan) puolella, mutta saavat
voimansa kuitenkin jostain ihan muualta. Mistä
siis voi, jos Raamattuun uskoo, tietää milloin
kyseessä on Pyhä Henki ja milloin jokin muu?
Ei sentään Vihan hitsi...
Oliks se vahinko? Sitten mua naurattaa vielä
enemmän, aika kivasti meni väärin. Mikähän mulla
on kun tykkään kauheesti kirjoitusvirheistä, tai
kun joku sanoo senat sakaisin? Parasta huumoria.
Jep, ehkä Piru sormiani ohjas, kun jumalattomia
kirjottelin...
Ei ole Jenni tai kukaan muukaan mitään sanonut
tuohon Raamatun sanomaan. Siis muistanko oikein,
että tuollaisista "hurmoshetkistä" on varotettu?
Eivät tällä nettikeskustelupalstalla käyvät
uskovaiset taida olla lukeneet Raamattua edes sen
vertaa kuin tämmöinen jumalan kieltäjä? Olen
monesti esittänyt Raamatun teksteihin liittyviä
kysymyksiä, kun en tietenkään kaikkea joskus
lukemaani ulkoa muista enkä Raamattua kanniskele
mukanani. Ei muistaakseni koskaan ole niihin
kysymyksiin vastattu.
Jumalan sana on vaikea ymmärtää. Mutta sen
ymmärrän että kun ylistetään Jeesusta ja Hänen
työtään Golgatan ristillä, ei kaatuilla saatanan
voimasta vaan Pyhästä hengestä.
Näin mä uskon.
Sinä elät kyllä jännää elämää, kateeksi käy :-)
Kiitos siunauksista, ja vaikka hyvää joulua
sinulle! .-)
Mulla on ihana elämä, koska Jeesus on sen
lunastanut. Eikä Jeesus ole tylsä tyyppi, on
mulla joskus oikeesti jännääkin! =)
Siunausta sullekin ja hyvää joulua. =)))
Kiva kun kirjoittelit. Tuntui tosi kotoiselta.
Olen itse uskovainen ja kyllä lämmitti
kirjoituksesi. Olen itse kokenut taivaallista
ihmettä ja saanut myöskin kielillä puhumisen
lahjan ja armon parantaa ihmisiä.
Olen itse nuorisotyössä mukana ja olemme
kokeneet kun Pyhä_henki vaikuttaa ja tekee
ihmeitä. Jumala on tosi ihmeellinen kun
näkee että sairas ihminen parantuu silmien edessä
ja itse ei ole kokenut siinä hetkessä erityistä.
Joskus kun rukoilen, koen valtavan Pyhän Hengen
tuulen päälläni ja tiedäan että tuo ihminen
saa Isältä jotain tärkeää ja valtavaa.
Olen ollut vuosia uskossa ja en kyllä vaihtaisi
ateistin kanssa osia. En kaipaa enää entiseen,
sillä olen maistanut jotain todella erikoisen
hyvää, ja mitä parasta se ei haihdu. Ei ole
hetken huumetta. Olen aivan Nokian lähellä
joten olen käynty joskus kirkossa. Itse kuulun
eri seurakuntaan kuin luterilais.srk.
Nuorisotyössä meillä on luterilaisia ja he
ovat rakkaita sisaria. Koemme olevamme
samassa hengessä ja se on valtavaa. Toivon
että muutkin saisivat tästä intoa etsimään
todellista sisältöä elämäänsä. Siunausta
sinulle Jenni.
Voisi kyllä todella pelottaa olla tuollaisessa
paikassa...Noh, jokainen tavallaa, itse pysyn
kyllä kaukana!
Tuu kattoon joskus. Siellä on sisäistä lämpöä,
siellä on Jumalan rakkautta. =)
...jos pistää lämpöpatteria kovemmalle tai ottaa
viskipaukun...mutta järjen valosta ei kyllä oo
tietoakaan,vaihtakaa kunnon halogeenit,niin näätte
sen uskon-sumun läpi ja ehkä löydätte tien omien
aivojensa käyttäjien armoitettuun klaaniin!?!
Ja rakkautta löytyy ihmisestä omastakin takaa!?!
Itse jeesustelu lienee siltäosin hyvä,jos se saa
nuorison irti huumeista...mutta tuo "enkeli-pöly"
on kans mielenterveydelle vaarallista suurempina
annoksina nautittuna...varokaa vähän !?!
Älä mieti liian kauan aikaa...
kavereittenne kanssa jumalanpalveluksiin, ja
pyydätte saada esittää ohjelmanumeronne. On siinä
uskovaisillakin ihmettelemistä.
Niin mikä ohjelmanumero?
Onko sana transsi tuttu?
on näitä ollu ennenkin. Pyhä henki on toiminut,
toimii nyt ja tulee toimimaankin.
Olen kuullut tuon sanan, ei kuulosta hyvältä.
se transsi on, ei siinä mitään pahaa ole, sitä
vain on "käytetty" sivu maailmanhistorian,
myös muiden toimesta kuin kristittyjen.
toi on mahatavaa, haluisin itse myös mukaan, olen
kokenut samanlaista ja minua syytetään
mielisairaaksi, sillä ei minulle ole merkitystä
koska uskon Herraan Kristukseen!
Ihanaa, että olet saanut maistaa Pyhän Hengen
kosketuksen. Sille olotilalle ei ole sanoja
kuvaamiseen. Monet uskovat tuon Hengessä
kaatuilemisen olevan saatanasta, mutta näin ei
voi olla jos ylistää ja rukoilee Jumalaa; kun
valo laitetaan päälle (Jumalan ylistys, rukous,
Hänelle laulaminen) pimeys lähtee pakoon.
Davidkin soitti harppuaan ja pimeyden voimat
lähtivät heti karkuun. On ihanaa, että Pyhä Henki
toimii meidän ajassa aivan samalla tavalla kuin
apostolienkin aikana.
Olen ollut monessa kirkonmenossa, jossa Pyhälle
Hengelle on annettu vapaat kädet toimia niin kuin
Jumala tahtoo. Mitään merkillistä tai
epäraamatullista en koskaan ole kokenut.
Ensimmäistä kertaa kaaduttuani Hengessä monta
vuotta sitten kiemurtelin maassa, sillä minussa
oli paha henki (vuosia kestäneen ateismin ja
synnillä leikkimisen, sekä myös hirveän
perhetaustani seurausta), joka ei kestänyt Pyhän
Hengen läsnäoloa vaan lähti aikansa rimpuiltuaan
pois. Sen jälkeen en ole enää kiemurrellut
Hengessä, vaan vain maannut hiljaa tai
taivaallisella kielelläni puhuen Jumalan tehdessä
minussa työtään; ihminen ei ole koskaan valmis ja
siksi Jumalalla on meissä aina parannettavaa.
Oman kokemukseni vuoksi (myös muita
tarkkaillessani) uskonkin, että käärmemäinen
kiemurtelu ei ole Pyhästä Hengestä vaan jostain
pahasta, joka ei siedä Pyhää Henkeä (Jumalaa).
Haluan kuitenkin sanoa sinulle tämän; Pyhä Henki
ja Hänen läsnäolonsa on ihanaa ja
mieltäuudentavaa, mutta jos minulta otettaisiin
pois taivaallinen kieleni, en enää koskaan näkisi
mitään superluonnollista Pyhän Hengen
liikkumista, enkä enää koskaan kokisi Hengen
kosketusta, pysyisin Jumalan lapsena palvellen ja
rakastaen Häntä yhtä paljon kuin tänäkin päivänä.
Nuo Jumalan manifestaatiot ovat ihania ja monta
kertaa käännyttävät uskottomienkin silmät Hänen
puoleensa, ja kiitän Häntä niistä, mutta olisin
yhtä onnellinen myös ilman niitä.
Siunausta ja voimia uskon tiellesi.
Jostakin syystä ei ole paljon riekkujat
kommentoineet. Varmasti ovat lukeneet.
Hyvää jatkoa vaan!
on todellisuutta. Ne, jotka eivät usko, eivät
voi ymmärtää näitä asioita. Jumalalla on oma
aikansa heidän kohdallaan. Toivottavasti
kenenkään kohdalla ei ole liian myöhäistä. Pyhä
Henki on todellisuutta, olen itse sen kokenut.
Hän opettaa tuntemaan Jeesusta. Tämä on uskon
asia. Jos siis joku haluaa päästä tuntemaan
Jeesusta, hänen on ensin nöyrryttävä Hänen
edessään pyytämään syntejään anteeksi. Meidän
ilomme on Hänessä, joka voi sielumme pelastaa.
Tällä palstalla muuten liikkuu paljon Jumalaa
etsiviä ihmisiä. Monestihan on niin, että
ihminen peittää kovuutensa itseensä, ettei vain
häntä pilkattaisi. Muutenhan porukka tällä
palstalla ei täällä niin ärhäkkäästi liiku.
Heitä kiinnostaa nämä asiat, vaikkeivat sitä
myönnäkään. Näin se on. Siunausta sinulle ja
hyvää jouluaikaa ja uutta vuotta myös!