Det påstås ofta på den här debatten att vi finlandssvenskar har rätt att använda vårt modersmål fritt.Det stämmer inte,i lördags blev jag vittne till hur en ung kille blev nedslagen när han helt lugnt talade svenska med sin flickvän.Han provocerade inte på något sätt,men för de här "riktiga finnarna " räckte det att han talade svenska.Till all tur kom poliserna fort till platsen,annars vet man inte hur det hade gått.
Tala sitt modersmål ifred ?
vittne
3191
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Sänt här händer ju hela tden,men fennona säger att det BARA är fråga om pakkoruotsi.
Fysiskt våld är ju ändå rätt sällsynt, men nedsättande kommentarer får man ju höra desto oftare.På bussar och tåg är det bäst att sitta tyst.
Ensimmäisen sanan ymmärsin, koska minäkin kannatan Heikki Talaa.
Muuten voisit lopettaa sen oudon kuuloisen mölinäsi.
Suomessa puhutaan suomea!
Tyhmää provoilua pakkoruotsin kannattajalta!
Det är just sådana som PRATA som tycker det är rätt att misshandla svenskspråkiga.
Kyse on nimenomaan pakkoruotsista - mutta sitten on tämä nuorten urosten halu kitkeä erilaisuutta, oma poikani sai kovan potkun ihan vain siksi, että oli pukeutunut eri tavoin kuin muu joukko.
Tämä on surkeaa, siihen on puututtava kotona, koulussa, kaduilla. Poliisi on aina kutsuttava paikalle ja heidän tulee näihin "viharikoksiin" suhtautua erittäin vakavasti. Ongelma on vain se, että kyse on todella vaikeasti kitkettävästä asiasta ja kun yksi nuorisopolvi on saatu järkeväksi on toinen polvi jo tulossa.
Nuoremme kuulevat jatkuvasti muita kieliä. Vieraan kielen puhuminen ei sinänsä ole suurimmalla osalle mikään ongelma. Yhä useammalla on myös kaveripiirissään monikielisiä, joten tässä on toivoa.
Att ungdomar inte alltid har så gott omdöme,kan man ju godkänna.Gamla tanter och farbröder håller också på med att antasta tillochmed barn som talar svenska.Då tycker jag nog att det går för långt.
Min tioårig vägrar att tala svenska om inte någon vuxen är med,han kan finska lika bra(,vår familj är tvåspråkig).Nu finns det ju faktiskt barn som inte är så bra på det andra inhemska,visst är det tragiskt att barn ska få höra:hurrit vittuun,saatanan pikkuhurrit,sun äitis on svekohuora,osv.Det är vardagen för många barn,men ingen vågar erkänna det,det är tabu.
Man måste byta språk om man talar i telefon,annars är det alltid någon aito suomalainen veronmaksaja som får hjärtsnörp.
Jag har ännu svårigheter att tugga när en äkta finländare slog av käkbenet på mig på grund avatt jag talade svenska. Visst fick jag ersättning helaa 1200 euroa från statens kassa,han som klådde upp mig var arbetslös.
Jag blev omkulknuffad,jag är en gammal tant,inget värre än en bruten handled.PASKA RUÅTTALAISET.Man tror inte att det är sant förrän det händer något allvarigare.
Bäst är nog att bara tiga,även om man talar finska hörs det på accenten att man är svenskatalande.
Käsittämätöntä. Ei tuollaista voi edes pahoitella, niin hirveää se on, mutta pahoittelen kuitenkin vilpittömästi. Tosin väkivaltaiset ihmiset etsivät kohteensa, jolloin kuka tahansa voi joutua kohteeksi. Minuakin on nuorena potkaistu, kun seisoin ilmeisesti väärän puolueen vaalimainoksen äärellä.
Kielivapaus veisi kuitenkin tilannetta mielestäni parempaan suuntaan. Kenenkään etua ei palvele pakko, joka entisestään kiristää välejä.
Tottakai pakkoruotsitus turhauttaa kansaa ja se sitten näkyy ylilyönteinä.
Syy on YKSINOMAAN päättäjien, jotka eivät noudata hyvin tietämäänsä kansan suuren enemmistön tahtoa.
Ja puolueista suurin syyllinen on tietenkin RKP, jota surut sankoin joukoin äänestävät.
Turha on valittaa ymmärrettävistä rektioista, kun ensin etuillaan röyhkeästi.
Så enligt dig är det rätt att misshandla finlandssvenskar för att det finns obligatorisk skolsvenska ?
On sellainen kuin syyn ja seurauksen laki. Kyse ei ole mistään oikeudesta.
Aina kun jossain maassa on selvää epäoikeudenmukaisuutta, niin esiintyy väkivaltaa.
Näin se vaan tässä maailmassa on. AINOA keino lopettaa väkivalta on poistaa sen syy eli epäoikeudenmukaisuus.
Menikö perille?
Ok mutta miten sitten poistan sen?
Kokeiltu on:
Äänestäminen - ei toimi
Kävin suomenkielistä koulua ja boikotoin pakkoruotsia - ei toimi
Netissä vastustaminen ei myöskään toimi
Vai onko se sittenkin niin että ruotsinkielisillä ei ole niin paljon valtaa?
Höpsis, ei kyse ole kielipolitiikasta, vaan vanhanaikaisesta reviiriajattelusta, joka kohdistuu "vieraaseen". Ennen vanhaan otettiin yhteen esim. naapurikylän nuorten kanssa, puhuivat nämä sitten mitä kieltä tahansa.
Eli ongelmana on se että nouseva jääkiekonhajuinen isänmaallisuus, erotuksena hyvästä patriotismista, korostaa jotenkin kompleksisesti maskuliinista uhoamista. Naurettavaa syyttää omasta öykkäröinnistä pakkoruotsia, kun syynä on alemmuudentuntoinen uhoaminen, jonka kohteena voisi olla kuka tahansa erilaisena koettu, vaikkapa slangia puhuva "hesalainen" nakkikioskilla.
Ja törkeää puolestella väkivaltaista käytöstä jollain "pienen ihmisen" loukatulla oikeudentunnolla, kun se on yksinkertaisesti väärin.
Ymmärsin siis, että olet itse suru, mutta et pysty vaikuttamaan johtajiesi päätöksiin. Niinpä niin. Tervetuloa joukoon.
Emme me suomalaisetkaan pysty aina vaikuttamaan johtajiemme päätöksiin, kuten pakkoruotsitus hyvin todistaa.
Tämä vain on demokratian tila Suomessa. Mutta kansanvallan puolesta pitää aina taistella.
Kansalaisten tahto toteutuu aina lopulta.
Så med andra ord är det enligt dej helt korrekt att våra finlandssvenska barn också slår ner finnar för att de hatar finskan i skolan? Eftersom det är orsak och verkan. --- Voj kära nån.
VÅLD kan ALDRIG godkännas,oberoende hur mycket någon sak irriterar.Hur någon normal människa kan tycka att man får misshandla människor för ett skolämnes skull ,det går nog över ens förståd.
gustus har i princip rätt,men vi finlandssvenskar GÖR inte sånt.Med våld vinner man ingenting,det kommer bara surt efter.
Jag håller med, men frågan är om vi borde lära våra svenskpråkiga barn att slå tillbaka, så som det håller på att utveckla sig här i landet.
Jag har lärt mina barn att gå undan ,men visst får man försvara sig om någon anfaller.Jag tycker nog att det mycket är sannfinländarnas fel att vi har det så här,nu är det TILLÅTET att hata svenskspråkiga och så använder man pakkorutsi som en förevändning.
När man läser de här kommentarerna så blir ju slutsatsen den att det är OKatt misshandla finlandssvenskar när ens egna politiker har beslutat att svenska skall läsas.Vi som är oskyldiga barn ,åldringar och vanliga människor ,vi är de stora syndabockarna,trots att vi är hjälplösa,vad ska vi göra ?
Hålla käften,det är väl det enda som hjälper.Tala svenska bara hemma bakom låsta dörrar och nerdragna gardiner.
Matkaan, matkaan, svekkulit käyvät jo martkaan.
EI SAVUA ILMAN TULTA
Helsingin Sanomien arkisto on varsinainen aarreaitta. Hakusanapari ”Folktinget tutkimus” antaa tällaisia mielenkiintoisia tietoja suomenruotsalaisuudesta:
1) Näennäisestä suvaitsevaisuudesta huolimatta lähes joka toisen suomenkielisen mielestä ruotsia puhuvat ovat ylimielisiä. Peräti joka neljäs suomenkielinen on sitä mieltä, että ruotsinkieliset ovat vieras ja ärsyttävä kieliryhmä. HS 1.3.1997
2) Suomenruotsalaiset kansankäräjät, Svenska Finlands folkting, muutti kotimaisen kielitaistelun suuntaa. Nyt haetaan uusia asemia, joissa aseina ovat hymy, ystävällisyys ja ymmärtäväisyys, juoksuhautoina yleinen mielipide, asenteet ja tutkimukset. Tutkimuksen mukaan suomalaisten enemmistö arvioi, että ruotsin kielen merkitys vähenee tulevaisuudessa, mutta ei katoa kokonaan.
Toimittaja Leif Salménin kaksikielisessä haastattelussa kansankäräjien päätöstilaisuudessa Allardt piti selviönä joidenkin kansanosien vihamielistä suhtautumista suomenruotsalaisia kohtaan. "Meidän täytyy kestää, että jotkut reagoivat." Hän jopa yllytti Salménia menemään "pikku pienessä" Helsingin rautatieasemalle vaikka saamaan turpiin vaihtoehtona sille, että jää kotiin hiljaisena ja alistuneena. HS 21.4.1997
(vrt. Stefan Wallin, joka hiljattain NYT-liitteessä sanoi, ettei uskaltaisi puhua ruotsia nakkikioskilla)
3) Folktingetin tutkimuksen valossa suomalaisten suhtautuminen pohjoismaisuuteen on jäsentymätön, ristiriitainenkin. Meistä 91 % pitää pohjoismaihin kuulumista ja pohjoismaista identiteettiä tärkeänä. Kuitenkin 62 % katsoo, että pohjoismaisen yhteistyön merkitys on vähentynyt.
Edellä todetun valossa en voi muuta kuin hämmästellä, että kokenut valtiopäivämies, Suomen nykyinen Britannian-suurlähettiläs Pertti Salolainen tutkaillessaan maamme tulevaisuutta (HS 24. 7.) ei osannut nähdä ruotsin kielen osalta muuta kuin, että se vuonna 2022 ei enää olisi pakollinen kouluaine! Henrik Lax HS 11.10.1997
4) Suurin osa ruotsin opetukseen suunnatuista voimavaroista menee todellisuudessa hukkaan sen vuoksi, että koulujen ruotsin opetuksen yllä leijuu kielteinen ilmapiiri. Kolmasosalla peruskoulun pojista on todistuksessaan viitonen ruotsissa. Folktingetin muistion mukaan kouluruotsin muuttaminen valinnaiseksi ei ratkaise kielen ongelmia. Jos ruotsi muuttuisi vapaaehtoiseksi, ruotsin taito jäisi vain pienen suomenkielisen joukon erivapaudeksi. Samalla näivettyisi perustuslakiin pohjautuva kaksikielisyys.
Pakolliset ylioppilaskokeet toisessa kotimaisessa kielessä toimivat muistion mukaan nyt perimmäisenä varmistuksena siitä, ettei ruotsin opetus luhistu kouluissa. Suomenruotsalaisilla on Brandtin mukaan vielä tallella pelko siitä, ettei heitä hyväksytä suomalaisiksi. "Ei tarvita kuin, että suomenruotsalainen käy postissa kymmenen kertaa. Yhdeksän kertaa hän saa myönteisen vastauksen, mutta kymmenennellä hänen toivotaan painuvan helvettiin." HS 4.3.1998
5) Allardtin mukaan on vaara, että ruotsi marginalisoituu vain tietyissä tilanteissa, esimerkiksi perhepiirissä käytettäväksi kieleksi. Näin on käynyt Tornionjokilaaksossa puhuttavalle meän kielelle, jota Allardtin mukaan käytetään "kotona ja uskonnollisissa yhteyksissä". Tuoreen tutkimuksen tulokset eivät yllätä ruotsinkielistä Janne Wikströmiä. Hän arvelee, että ruotsinkieliset luulevat suomenkielisten pahastuvan ruotsin puhumisesta, koska ruotsinkielisillä on hieman keikaroiva maine. HS 30.3.2000
6) Dosentti Aarne Mattila on sitä mieltä, että ruotsinkielisiä suositaan, kun he pyrkivät opiskelemaan oikeustiedettä, ja hän haluaa häätää alan ruotsinkielisen opetuksen ja tutkimuksen Helsingin yliopistosta Åbo Akademin hoitoon (HS 11. 4.). Syrjintäkiellon osalta todetaan nimenomaan: "Säännös ei estäisi tosiasiallisen tasa-arvon turvaamiseksi tarpeellista positiivista erityiskohtelua eli tietyn ryhmän (esimerkiksi naiset, lapset, vähemmistöt) asemaa ja olosuhteita parantavia toimia." Henrik Lax HS 13.4.2000
7) Svenska dagen pyristelee yksikielisyyttä vastaan. Viikon kuluttua maanantaina vietetään jälleen Ruotsalaisuuden päivää, Svenska dagenia. Kustaa II Aadolfin kuolinpäivän juhlilla Suomen ruotsinkielinen vähemmistö pyrkii pitämään yllä omaa identiteettiään ja tutustuttaa siinä sivussa suomenkielisiä ruotsinkieliseen kulttuuriin. Folktingetin teettämien tutkimusten mukaan ruotsalaiset eivät rohkene käyttää äidinkieltään edes virastoissa asioidessaan. Syynä on yhdenmukaisuuden paine ja pelko vastapuolen nihkeästä suhtautumisesta. Ruotsin kieli on jäämässä kotikieleksi, seka-avioliitoissa ei senkään vertaa. HS 31.10.2000
8) Vähiin käy ennen kuin loppuu. Suomenruotsalaisuus on hauras asia, joka on vaarassa hävitä, ellei sitä tueta, väittää Folktingetin eli suomenruotsalaisten kansankäräjien pääsihteeri Christian Brandt. HS 11.7.2006.
9) Kevään vaalirahoituskohun aikaan selvisi, kuinka raha myös kiertää säätiöstä toiseen. Rkp:tä rahoittavan Stiftelsen för det tvåspråkiga Finlandin lahjoittajiksi paljastui useita Ankkalammikon säätiöitä, merkittävimpänä Kulturfonden. Sitä tietoa media oli yrittänyt aiemmin turhaan nyhtää.
Taxell muistuttaa, että Kulturfondenin perusti aikoinaan Rkp itse, ja varojen tuoton on oltavakin Rkp:n käytettävissä. HS 6.7.2008
En oikein ymärtänyt pointtiasi? Kuinka tuo blastaus liittyi siihen että joku on hakattu kadulla?
1.”Näennäisestä suvaitsevaisuudesta huolimatta lähes joka toisen suomenkielisen mielestä ruotsia puhuvat ovat ylimielisiä.”
Oliko tämä taas jostain Iltalehden lukijakyselystä? Ja kysehän on ihmisten ennakkoluuloista, eikä faktoista.
3.”Meistä 91 % pitää pohjoismaihin kuulumista ja pohjoismaista identiteettiä tärkeänä.”
MOT
4.-5. ”ruotsin opetuksen yllä leijuu kielteinen ilmapiiri.”
”ruotsinkieliset luulevat suomenkielisten pahastuvan ruotsin puhumisesta.”
No siihenhän tälläkin palstalla pyritään?
6."dosentti (sic) Aarne Mattila...haluaa häätää alan ruotsinkielisen opetuksen ja tutkimuksen Helsingin yliopistosta.”
Siitä vain ajamaan asiaa, mutta sehän on kaksikielinen yliopisto, enkä usko että useimpia ihmisiä kiinnostaa koko asia.
7. ”...juhlilla Suomen ruotsinkielinen vähemmistö pyrkii pitämään yllä omaa identiteettiään ja tutustuttaa siinä sivussa suomenkielisiä ruotsinkieliseen kulttuuriin.”
Ja eikö tämä ole iloinen asia?
8. ”Suomenruotsalaisuus on hauras asia, joka on vaarassa hävitä, ellei sitä tueta.”
No niinhän se onkin, kuten kaikki vähemmistöt.
9. ”Kevään vaalirahoituskohun aikaan selvisi, kuinka raha myös kiertää säätiöstä toiseen.”
Toisin kuin vaikkapa kepulaisilla ja muilla puoleilla?
Ikävä tapaus että Kille sai turpaansa, mutta jutusta ei käynyt ilmi oliko ruotsin puhuminen kiistatta se syy, miksi killeä lyötiin? Tapahtuuhan suomessa järjettömiä väkivaltajuttuja tuon tuosta, moni suomenkielinenkin saa syyttömän köniinsä mutta ei he väitä että syynä olisi suomen puhuminen.
Suomenkieliset ei voi syyttää kuin itseään jos joutuu ongelmiin. Vähemmistön edustajat voi aina syyttää vähemmistöstatusta kaikesta kokemastaan väärästä.