Suomessa on noin 300 000 aikuisen joukko, joka tuntee itsensä ainakin jollain lailla huono-osaiseksi
Tämän vuoden kansalaisbarometristä selviää, että ongelmat koskevat fyysistä terveyttä, henkistä vireyttä, läheisiä ihmissuhteita ja taloudellista tilannetta.
Noin 50 000 suomalaisella on ongelmia jokaisella edellä mainitulla elämänalueella, lopuilla vähintään yhdellä.
- Myönteistä on, että suurella osalla suomalaisista on jokin elämänalue, jonka varaan he voivat rakentaa hyvinvointiaan. Kasaantuneesta huono-osaisuudesta kärsivien joukko on sen kokoinen, että vaikeasta taloustilanteesta huolimatta heidän asioidensa korjaamiseen riittävät rahat varmasti, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL).
Pahiten ongelmat kasautuvat työttömille. Heistä jopa 56 prosenttia kokee huono-osaisuutta vähintään yhdellä elämänalueella. Työssäkäyvistä vastaava luku on 12 prosenttia.
Työttömät kokevat itsensä myös useammin yksinäiseksi kuin työssäkäyvät, opiskelijat tai eläkeläiset.
STKL:n tutkimuspäällikön Aki Siltaniemen mukaan tulokset vahvistavat käsitystä, että työ ei ole vain taloudellisen toimeentulon turvaaja, vaan sillä on paljon laajempi yhteiskunnallinen merkitys.
- Onko niin, että työ ja raha mittaavat ihmisarvoa liian voimakkaasti? Pitääkö ihmisarvo nykymaailmassa ansaita? Särkelä puolestaan pohtii.
Lääkärikäynti on monelle liian kallis
Barometrissä kävi myös ilmi, että yli puolen miljoonan täysi-ikäisen tulot eivät riitä kunnolla lääkärissä käymiseen. Mitä huonompi ihmisen terveys on, sitä todennäköisemmin hänen rahansa eivät tahdo riittää terveydenhuoltoon.
Kaikkein köyhimpien keskuudessa rahat riittävät lääkärikäynteihin huonosti joka kolmannella.
Särkelä vaatii, että terveyskeskusmaksu on poistettava.
- Työssäkäyvän taloutta muutaman kymmenen euron summa ei juuri heiluta, mutta pienituloisen kukkarossa se on iso raha.
80 000 aikuista kertoi kyselyssä, että heidän rahansa riittävät huonosti välttämättömiin menoihin eli ruokaan, asumiseen, lääkärikäynteihin, lääkkeisiin ja vaatteisiin.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen pelätään heikentyvän
Vastaajat suhtautuvat epäilevästi kansalaisten tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin saada palveluja. Yli puolet täysi-ikäisistä suomalaisista ei usko ihmisten yhdenvertaisuuteen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa.
Myös tässä joukossa työttömyyden vaikutus nousee esiin. Vastaajat, joiden perheessä on työtön perheenjäsen, uskovat muita harvemmin yhdenvertaisuuden toteutumiseen.
Kaksi kolmesta barometriin vastanneesta pelkää, että julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut heikentyvät tulevaisuudessa.
Julkiseen terveydenhuoltoon näyttää barometrin perusteella liittyvän kielteisiä ennakkomielikuvia. Palveluja käyttäneet arvioivat useammin niiden toteutuneen hyvin kuin ne, jotka eivät olleet viimeisen kolmen vuoden aikana palveluja käyttäneet.
Tämän vuoden kansalaisbarometristä selviää, että ongelmat koskevat fyysistä terveyttä, henkistä vireyttä, läheisiä ihmissuhteita ja taloudellista tilannetta.
Noin 50 000 suomalaisella on ongelmia jokaisella edellä mainitulla elämänalueella, lopuilla vähintään yhdellä.
- Myönteistä on, että suurella osalla suomalaisista on jokin elämänalue, jonka varaan he voivat rakentaa hyvinvointiaan. Kasaantuneesta huono-osaisuudesta kärsivien joukko on sen kokoinen, että vaikeasta taloustilanteesta huolimatta heidän asioidensa korjaamiseen riittävät rahat varmasti, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL).
Pahiten ongelmat kasautuvat työttömille. Heistä jopa 56 prosenttia kokee huono-osaisuutta vähintään yhdellä elämänalueella. Työssäkäyvistä vastaava luku on 12 prosenttia.
Työttömät kokevat itsensä myös useammin yksinäiseksi kuin työssäkäyvät, opiskelijat tai eläkeläiset.
STKL:n tutkimuspäällikön Aki Siltaniemen mukaan tulokset vahvistavat käsitystä, että työ ei ole vain taloudellisen toimeentulon turvaaja, vaan sillä on paljon laajempi yhteiskunnallinen merkitys.
- Onko niin, että työ ja raha mittaavat ihmisarvoa liian voimakkaasti? Pitääkö ihmisarvo nykymaailmassa ansaita? Särkelä puolestaan pohtii.
Lääkärikäynti on monelle liian kallis
Barometrissä kävi myös ilmi, että yli puolen miljoonan täysi-ikäisen tulot eivät riitä kunnolla lääkärissä käymiseen. Mitä huonompi ihmisen terveys on, sitä todennäköisemmin hänen rahansa eivät tahdo riittää terveydenhuoltoon.
Kaikkein köyhimpien keskuudessa rahat riittävät lääkärikäynteihin huonosti joka kolmannella.
Särkelä vaatii, että terveyskeskusmaksu on poistettava.
- Työssäkäyvän taloutta muutaman kymmenen euron summa ei juuri heiluta, mutta pienituloisen kukkarossa se on iso raha.
80 000 aikuista kertoi kyselyssä, että heidän rahansa riittävät huonosti välttämättömiin menoihin eli ruokaan, asumiseen, lääkärikäynteihin, lääkkeisiin ja vaatteisiin.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen pelätään heikentyvän
Vastaajat suhtautuvat epäilevästi kansalaisten tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin saada palveluja. Yli puolet täysi-ikäisistä suomalaisista ei usko ihmisten yhdenvertaisuuteen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa.
Myös tässä joukossa työttömyyden vaikutus nousee esiin. Vastaajat, joiden perheessä on työtön perheenjäsen, uskovat muita harvemmin yhdenvertaisuuden toteutumiseen.
Kaksi kolmesta barometriin vastanneesta pelkää, että julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut heikentyvät tulevaisuudessa.
Julkiseen terveydenhuoltoon näyttää barometrin perusteella liittyvän kielteisiä ennakkomielikuvia. Palveluja käyttäneet arvioivat useammin niiden toteutuneen hyvin kuin ne, jotka eivät olleet viimeisen kolmen vuoden aikana palveluja käyttäneet.
Vastaukset 5
Vanhimmat
rahan puutteessa, lääkäreissä, vai ymmärtämisessä?
Jos kolottaa, niin ihminen pääsääntöisesti hakeutuu lääkäriin.
Ihminen odottaa saavansa lääkettä, koska se auttaa.
- väärin -
Usein riittää pelkkä kotihoito, lepo, parempi ruoka, kirkasvalolamppu, tms.
- mutta ei -
Jos lääkäriltä reseptiä ei tipu, potilas käy aggressiiviseksi.
----
Kyseessä on muna-kana ongelma.
Jokainen menköön itseensä.
Itsekin työssäkäyvänä käytän maksullisia terveyskeskuksen ja julkisen terveydenhuollon palveluita, vaikka minulla on ilmainen työterveyshuolto yksityisellä lääkäriasemalla.
Miksi?
No siksi, koska terveyskeskus on 500m päässä, ja yksityinen vastaanotto 20km päässä.
Ei siinä mitään. Minulla ei ole mitään valittamista, eikä terveyskeskuksen henkilökunnalla. Lääkärit ovat mukavia, ja keskustelemme paljon - myös lääkkeistä, hoidosta ja jatkotomenpiteistä. Lääkäri-potilassuhteemme on erinomainen. Ne tietävät jo, että jos menen sinne, en mene jauhamaan potaskaa tai huutamaan lääkettä.
Pari kertaa sain tuolla yksityisellä aika "jytyä" lääkettä, kun tilanne oli paha. Kerran kysyin samaa tuolla julkisella puolella, johon lääkäri sanoi että moinen lääke ei ole minua varten - vähän vähemmälläkin pärjää. Rehellinen mielipide, ja totta tuokin. En valita.
Tottahan on, että työterveyshuolto vain yrittää potkia kaverin takaisin töihin, ja vauhdilla, oli tilanne mikä hyvänsä.
Pitihän se arvata että olet jättänyt lääkärin määräämät lääkkeet ottamatta.. Nyt me kaikki sitten saamme kärsiä sen seurauksista. Vuodesta toiseen 24/7 skeidaa tuutin täydeltä...
Minä olen saanut ihan liikaakin, kuten tuosta selkeäasti käy ilimi.
Sinun tarpetasi taas kukaan ei pysty tyydyttämään.
"Minä olen saanut ihan liikaakin"
Mitä sinä olet saanut liikaa? Turpaasi älyttömistä jutuistasi? No lopeta sitten nuo älyttömyydet ja ota lääkkeesi. Eihän noissa postauksissasi ole päätä ei häntää..
Että sitäkin olen saanut, kyllä, eli todella paljon turpaani, johtuen tavasta aukoa turpaani ja sieltä tulevasta sanoman määrästä.
Mutta se ei ole pointti.
Sinulla lienee jokin ongelma yhteiskunnan tuottamia palveluja vastaan - selkeästi, jonka lisäksi olet vielä puutteessa, ja pahassa sellaisessa.
Minä taas satun pitämään yhteiskunnan tuottamasta julkisen terveyshuollon palvelusta, jota satun verojen muodossa sponsoroimaan lähes 2.000€/kk - eli siis summalla jota summaa tuskin tukien mudossa saat lähellekään.
Mitäs jos vielä kerran menisit lääkäriin, pyytäisit pillereitä nätisit, hakisit ne apteekista, napsisit naamaasi, ja nukkuisit rauhassa pois.