Tiedättekö mitä vuotta nyt eletään?
Mistä te sen tiedätte? Mistä on lähtöisin
ajanlasku, ekr ja jkr?
On kyllä ihan muuta kuin huuhaata Jeesuksen
syntymä, jos kerran ajanlaskumme lasketaan
Hänen syntymästään.
Pistää ajattelemaan.
Mistä te sen tiedätte? Mistä on lähtöisin
ajanlasku, ekr ja jkr?
On kyllä ihan muuta kuin huuhaata Jeesuksen
syntymä, jos kerran ajanlaskumme lasketaan
Hänen syntymästään.
Pistää ajattelemaan.
Vastaukset 21
Vanhimmat
ootkos ikään aatellu et se mitä ihminen voi
tajuta on tosi vähäistä. Jumalalle yks päivä on
tuhat vuotta ja tuhat vuotta yks päivä. se miks
ajanlasku on Jeesukseen liittyvä on sen takia et
parituhatta vuotta sitte Jumala tuli ihmiseks ja
anto meille niin suuren armon et sitäkä me ei
voida täässä elämässä täydellisesti tajuta.
maailman merkittävin asia. ihminen on niin pieni
mutta kummiski niin arvokas. järki on annettu
meille niin sanotuks ruuan hankinta välineeks
mutta sitte ku mennään tunteitten puolelle järki
väistyy. se mitä nähän ei aina oo sitä miltä se
näyttää. Jeesuski on aivan muuta miltä se monen
silmissä näyttää mutta jos tahdot tietää kuka ja
millanen ja miks se oli sellanen, on siihen
annettava aikaa ja voimavaroja. tää
vuosilukuhomma on sellanen asia et sillä ei oo
ainaska mulle mitään merkitystä vaikka alotettais
nollilta tää uusi alkava vuosi.
ja väität että tunne-elämäsi ja järki eivät kulje käsikädessä! Sulla on hassut aivot!
rauhaa vaan
kukaan ei tiedä,milloin Jeesus syntyi,jos syntyi.
Jeesuksen syntymän määritteli 5oo luvulla
Dionysius Exiguus.
Meidän nykyisin käyttämän,Gregoriaanisen
ajanlasku sovittiin 1582.
Lisäksi määritelmästä ekr ja jkr puuttuu vuosi,eli
0 vuosi.
Se jeesuksen syntymästä.
tämä roomalainen historioitsija Dionysius Exiguus
päätteli Jeesuksen syntymäpäiväksi 25.12 vuonna
1. Tämä joulukuun 25 oli myös roomalaisen
saturnalia-jumalan päivä, jonka perusteella hän
tämän päivän valitsi.
Todellisuudessa Jeesus on syntynyt syys-lokakuun
vaihteessa seitsemän vuotta aiemmin. Professori
Aapeli Saarisalo määrittelee tämä ajankohdan
Jupiterin ja Saturnuksen konjukstiolla Kalojen
tähtikuviossa.
Itämaan tietäjille Jupiter oli suuren kuninkaan
tähti, Saturnus oli Palestiinan tähti ja Kalojen
tähtikuvio tarkoitti lopun aikaa. Tästä he
päättelivät, että Palestiinassa on syntynyt lopun
ajan suuri kuningas, jota he lähtivät
kumartamaan. Mainittakoon vielä, että kuningas
Herodes, joka toimeenpani Beetlehemin lasten
surman (tapatti samassa yhteydessä myös 2
vuotiaan poikansa) kuoli vuonna 4 ennen
ajanlaskumme alkua.
palestiina mahtava paikka siihenaikaan,kun sillä
oli okein oma tähti.
Mistähän "itämaan tietäjät" lähti liikkeelle?
Yritäppäs seurata jotakin tähteä niin,että se
näyttää jonkin paikan,saat kävellä ikuisesti.
palestiina mahtava paikka siihenaikaan,kun sillä
oli okein oma tähti.
Mistähän "itämaan tietäjät" lähti liikkeelle?
Yritäppäs seurata jotakin tähteä niin,että se
näyttää jonkin paikan,saat kävellä ikuisesti.
>tämä roomalainen historioitsija Dionysius Exiguus
>päätteli Jeesuksen syntymäpäiväksi 25.12 vuonna
>1. Tämä joulukuun 25 oli myös roomalaisen
Dionysiuksen päivä oli 25.3 754(3) A.U.C..
saturnalia [sa:turna:´-] (lat.), maanviljelyksen
jumalan Saturnuksen kunniaksi 17.–23.12. vietetty
muinaisroom. juhla, krist. joulujuhlan edeltäjä.
Dionysos
Dionysos [dio´ny:-], lat. Dionysus, Bakkhos,
roomalaisten Bacchus, alk. kreikk. mytologiassa
hedelmällisyyden ja kasvillisuuden suojelija,
sittemmin viinin jumala sekä musiikin ja runouden
innoittaja. Dionysos kuvattiin varhemmin
partaisena, arvokkaana miehenä murattiseppele
päässään ja thyrsossauva kädessään, myöh.
kauniina nuorukaisena, joka mielellään piti
pantterintaljaa. Dionysoksen palvonta siirtyi
Traakiasta Kreikkaan. Hänen seurueeseensa kuului
metsänhaltijoita ja jumalallisen raivon valtaamia
naisia.
>saturnalia [sa:turna:´-] (lat.), maanviljelyksen
>jumalan Saturnuksen kunniaksi 17.23.12. vietetty
>muinaisroom. juhla, krist. joulujuhlan edeltäjä.
Ja Yule/Jule täällä pohjoisempana. Liittyy asiaan
vain osittain.
>Dionysos
Tässä tapauksessa oli kyseessä Dionysius Exiguus
joka oli munkki ei mytologian hahmo.
olkoon nyt niin relevanttia vai ei. Facta on
siinä oikeassa, että Saturnalia vietettiin
tuolloin, mutta tämä ei ole se juhlapäivä, jonka
Joulu sittemmin korvasi. Näin uskon itsekin
ennen, sillä monet meidänkin jouluperinteet ovat
lähtöisin niistä.
Arto Kivimäen mukaan kirjassaan Roomalainen
kalenteri (verifioin sen monesta lähteestä), niin
alun perin Jeesuksen syntymäpäivä vietettiin 6.
Tammikuuta, ja ilmeisesti vuodesta 354 se
siirrettiin vietettäväksi talvipäiväseisauksen
päivänä, eli Roomalaisten Dies Solis
invicti, ’Voittamattoman Auringon päivä’.
No, nippelitietoa, jos tämä nyt ketään sen
kummemmin kiinnostaa.
olkoon relevanttia vai ei. Facta on siinä
oikeassa, että Saturnalia vietettiin tuolloin,
mutta tämä ei ole se juhlapäivä, jonka Joulu
sittemmin korvasi. Näin uskon itsekin ennen,
sillä monet meidänkin jouluperinteet ovat
lähtöisin niistä.
Arto Kivimäen mukaan, kirjassaan Roomalainen
kalenteri (verifioin sen monesta lähteestä), niin
alun perin Jeesuksen syntymäpäivä vietettiin 6.
Tammikuuta, ja ilmeisesti vuodesta 354 se
siirrettiin vietettäväksi talvipäiväseisauksen
päivänä, eli Roomalaisten Dies Solis
invicti, ’Voittamattoman Auringon päivä’.
No, nippelitietoa, jos tämä nyt ketään sen
kummemmin kiinnostaa.
>Arto Kivimäen mukaan, kirjassaan Roomalainen
>kalenteri (verifioin sen monesta lähteestä), niin
>alun perin Jeesuksen syntymäpäivä vietettiin 6.
>Tammikuuta, ja ilmeisesti vuodesta 354 se
>siirrettiin vietettäväksi talvipäiväseisauksen
>päivänä, eli Roomalaisten Dies Solis invicti,
>Voittamattoman Auringon päivä.
Huomaa, että Kivimäki kirjoittaa roomalaisista.
Alunperin Jeesuksen syntymää ei juhlittu
mitenkään. Ei ilmeisesti ollut merkittävä
tapaus(Evankeliumitkin räiskäsee "sinne päin").
Syystä tai toisesta sitä alettiin kuitenkin
juhlia. Ensimmäiset merkinnät löytyvät noin
vuoden 200 Aleksandriasta (20.4). Muitakin päiviä
oli käytössä 25.12, 6.1, 20.5 ainakin (Armeniassa
taitaa yhä olla käytössä 6.1). Milloin Roomassa
hippaaminen alkoi on jonkin verran epäselvää,
mutta 354 se löytyy kalenterista. Juhlinta kyllä
alkoi aiemmin. 6.1 oli (on yhä) hippapäivä ja
jossain vaiheessa Kristuksen syntymäjuhla irtosi
siitä omalle paikalleen (eli aluksi kaksoisjuhla).
>No, nippelitietoa, jos tämä nyt ketään sen
>kummemmin kiinnostaa.
Maailma on koottu nippeleistä.
Niin, ja ajatelkaas sitä, että nyt on vuosi 15 000
000 002 jälkeen BB!
Pistää vähä miettimähän, sano.
...pakko selvittää toi synttäri !?!
Eihän sitä muuten voi "tietää" milloin se
maailmanloppu tulee...uskisten mukaan meinaan !?!
p.s. voi sitten jättää VISA-laskun maksamatta,heh.
p.s.2 vai onkos se v. 15 000 000 001?
>Tiedättekö mitä vuotta nyt eletään?
>Mistä te sen tiedätte? Mistä on lähtöisin
>ajanlasku, ekr ja jkr?
Nyt on tietenkin MMDCCLIV A.U.C.. Kaikkihan sen
tietävät kun se temppelistä ilmoitetaan.
Ajanlasku alkaa tietysti kaupungin perustamisesta,
mitä sä tyhmiä kyselet.
Ei ihan tavallisen pulliaisen syntymästä aleta
laskea ajanlaskua, eli kun nyt eletään vuotta
2001 jälkeen Kristuksen syntymän, niin se
todistaa, että aika monet viisaat ihmiset ovat
laskeneet Kristuksen syntymän olevan tärkeä asia.
En itse katso olevani mitenkään viisas missään
suhteessa, mutta katson kuitenkin olevani
oikeutettu sanomaan tämän asian, jonka toki
kaikki tiedätte, mutta oletteko koskaan
ajatelleet vuotta mitä elätte; jälkeen Kristuksen
syntymän.
Ja syntymästä vielä, kohta vietämme joulua,
Jeesuksen syntymäjuhlaa.
Hauskaa joulua kaikille.
luulut,että asia olisi tullut selväksi.
Nyt ei eletä v 2001 jkr,syntymästä,vaan kirkko on
päättänyt,että eletään v2001 jkr,ja sitä taasen ei
ole monet viisaat ihmiset laskeneet,olisi tuo
luulu selviävän vastauksestani.
Joulun paikkakin keksittiin,kun piti saada
entiselle pkanalliselle juhlalle uusi syy.
Ihmettelen sillä en voi ymmärtää miten ne
osasivat merkitä vuosiluvut eKr kun Jeesus ei
ollut syntynytkään.
Hjyymorit sikseen, lyhennyksissä "eKr" ja jKr", montakos Jeesus-sanaa tai sen lyhennystä niistä löydät?
ihmettele. Joillekin on vain suotu profetian
lahja.
VARTIJA, MIKÄ HETKI YÖSTÄ ON? (Js 21:11)
http://www.kolumbus.fi/gematria/vartija.htm