Lapsi sairaana perhepäivähoitajalle

Kyllä se on niin pirun yleistä, että kun lapsi aloittaa hoidon/koulun, niin tauti kierre alkaa siitä paikasta, ja kestää sen puoli vuotta. Ihan sama minkälaisia lapsia sinne hoitoon vie.

Mutta sinähän voit jäädä hoitovapaalle ja hoitaa lapsesi kotona!

Oletko varma että lapsesi sairastelu johtuu juuri perhepäivähoidossa saaduista tartunnoista? Ette siis käy missään muualla kuin kotona tai hoidossa? Tartunnan voi saada ihan mistä vaan, ja tauti saattaa tarttua ennen kuin lapsissa on edes sairauden merkkejä, kuinka siis niitä voi estää leviämästä?

Isälle vastine. Meillä tuli muutama kuukausi sitten silmätulehdus. Veimme toki heti lääkäriin, ja hoidimme asiat niin, että ei lapsen tarvinnut mennä päiväkotiin. Mutta nykyään ei eilmätulehduksen takia neuvota jättämään pois hoidosta, vaan hoitoon saa viedä heti, kun lääkitys on aloitettu, eli ensimmäiset silmätipat pudotettu. Eli mitään todistusta ei saa lääkäriltä, että voisi jäädä sairasta lasta hoitamaan, ja läheskään kaikilla ei ole mahdollisuutta tehdä työaikajärjestelyitä (eikä myöskään työnantajalla). Monilla ei ole mahdollisuutta jäädä palkattomalle vapaalle, eikä myöskään työnantajan ole pakko sellaista myöntää noin lyhyellä varoitusajalla. Mistä isä tiedät, ettei lapsella todellakin ole ollut hoitoa jo.

Ja mitä tulee tuohon virukseen, mikä riehuu, niin sitä riehuu jokapaikassa, ja tänä syksynä erityisen ikävänä. On minullakin työtovereita, jotka ovat joutuneet olemaan kuusikin viikkoa sairaaslomalla sen vuoksi, ja siihen päälle lasten sairastelut. Lapsen terveydentilan määrittää lääkäri, samoin vanhempien oikeuden olla pois töistä. Palaamme taas siihen, että läheskään kaikilla, varsinkaan pph:ssa ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia vuorojen vaihtojen avulla sumplia lapsen kotihoidonmahdollisuutta, pois ei voi jäädä töistä, jos ei ole läkäri niin katsonut aiheelliseksi, ja perheen on jollakin elettävä. Siihen kun lisää sen, että monilla lapsilla ei ole edes niitä kahta vanhempaa hoitamassa, ja sukulaiset on kaukana, on usein pakko viedää lapsi hoitoon, vaikka sydän verta vuotaen.

En siis puhu omasta puolestani, minulla on ollut onni löytää työnantaja, joka haluaa tukea näissä asioissa, ja vuorotyö sekä ihanat joustavat työtoverini mahdollistavat vuoronvaihtohalukkuudellaan nämä asiat. Sen lisäksi myöskin puolisolla on jonkun verran liukuva työaika. Ilman näitä ei olisi mahdollisuutta.

Toisen hoitolapsen vanhemmat eivät voi kuitenkaan tietää näitä asioita, eikä se heille kuulukkaan. On kuitenkin niin, että hoitoon lähtiessään lapset sairastavat alkuun todella paljon aika yleisesti. Se kuitenkin tasaantuu. Vanhemmat voivat tukea lastensa terveyttä kuitenkin huolehtimalla mm. erilaisten ravintolisien avulla. Esimerkkinä vaikkapa oikeasti riittävä d-vitamiinin saanti.

Minulla on itselläni kroonisesti sairas lapsi, jonka kanssa on käyty monet erilaiset kokeet ja tutkimukset. Hän ei kuitenkaan ole alkanut pelkäämään valkoisia takkeja taikka labroja, vaan me vanhemmat olemme selittäneet asiat, ja hän on tottunut niihin. Eihän se lapselle kivaa ole, mutta ei ole vaihtoehtojakaan.

Mitäs jos teilläkin lähtisitte hoitamaan asioita niin, että lapsenne ei tarvitse mennä päivähoitoon. Tämä on täysin mahdollista, mutta siinä joutuu tekemään valintoja, ja se vaikuttaa elintasoon yleisesti.

Voin kertoa, että omalla kohdallamme todellakin olemme ajatelleet näitä. Sinun kirjoituksestasi näkee, että te ette ole niin tehneet. Meillä on oltu päiväkodissa ja perhepäivähoidossa. Suurin terveysriski ei kuitenkaan ole koskaan ollut toiset lapset, vaan epäterve hoitoympäristö yleensä. Meillä ei varsinaisesti infektioita juuri ole sairasteltu juurikaan, yleensä vatsataudit ja kuumetaudit kiertävät perheemme. Mutta joskus niitä vaan tulee. Ja niin moni on todellakin kokenut sen, että pahin aika on se, kun lapsi pienenä hoidon aloittaa. Lääkärimme (erikoissairaanhoidossa) sanoi, että pieni lapsi sairastaa keskimäärin 10-12 infektiota vuodessa tässä tilanteessa. Ja koska tämä on keskimäärä, ja on olemassa myöskin niitä sairastamattomia, niin siitä voi laskea sitten niiden infektiot ja mahataudit, joilla on se huonompi tuuri. Tätä ongelmaa ei poista muu kuin se, että lapsia hoidettaisiin kotona. Mutta se taas ei ole tässä yhteiskunnassa likikään kaikille mahdollinen vaihtoehto. Varsinkin aloilla, joilla on jo nyt valtava työvoimapula (siis tekijöistä, ei maksajista), menisi homma sekaisin kokonaan.

Asiana tämä on todella hankala tämä sairastelu ja missä menee raja milloin voi tuoda hoitoon perhepäivähoidossa. Ymmärrän kyllä hyvin 2-vuotiaan lapsen isän näkemyksen asiasta.

Usein juuri pieneen ryhmään tuodaan infektioherkkiä lapsia, ja silloin ihanne olisi se, että jokainen perhe sitoutuisi siihen että erityisesti heti huomatessa että on sairastumassa, eli juuri silloin kun herkimmin tarttuu toisille, lapsi ei tulisi hoitoon. Toimin itse yksityisenä pph:na ja ajoittain mietin että pitäisikö lopettaa kun niin sairaita tuodaan hoitoon. Mutta onneksi en ole lopettanut, olen laittanut selkeämmät ohjeistukset siitä missä kunnossa voi tuoda lapsen kotiini hoitoon.
Perheet arvioivat eri tavalla missä kunnossa lapsi voi olla hoidossa. Nykyään mielestäni lapsille ei annetta aikaa sairastella, juostaan kauppakeskuksissa ym. sairastelusta huolimatta eikä välitetä siitä tarttuuko toisiin.

On perheitä jotka hoitavat sairaudet alusta loppuun kotona, usen tukiverkon avustamana, onnekkaita lapsia.
Sitten on niitä jotka haluavat että tulee ilmoitus kotiin jos hoitaja tai hoitajan lapset ovat sairastumassa, yrittävät järjestää hoidon jotta ei oma lapsi sairastu, haluavat että huomioidaan ne poissaolopäivät hoitomaksussa. Mutta sitten saman perheen lapsi tuodaan hoitoon särkylääkkeen voimin ...eikä välitetä jos tartuttaa muita (en enään ilmoita oman perheen pienistä oireista heille).
On lapsia joille ei koskaan nouse kuume, räkä valuu ja yskii...
Sitten on niitä joilla lämpöä ja kuumetta tulee herkemmin mutta olisivat terveemmän oloisia kun nuo joille ei kuume nouse.

Sanovat lääkärit mitä tahansa niin minä en ota hoitoon lasta jolla silmätulehdus ennen kun tippoja laitettu ainakin vuorokausi. Lapselleni tarttui hoitolapsen silmätulehduksesta (oli myös korvatulehdus) suoraan korvatulehdus, ja näin voi siis käydä lääkärinkin mukaan.
Vanhemmat sanovat usein että lapsi on jo niin energinen kotona että toisivat hoitoon. On eri asia olla kotona kun lapsiryhmässä jossa vaaditaan lapsen jaksamista koko päivän normaalin päiväohjelman mukaan.

Minä sanon herkästi jos lapsi mielestäni siinä kunnossa että pitäisi saada olla kotona sairastamassa, vetoan myös välillä siihen että tartuttaa mahdollisesti minut, perheeni ja toiset hoitolapset. Jos minä sairastun niin neljän perheen on itse järjestettävä varahoito, kun olen yksityinen.
Olen myös ilmoittanut perheille jo hoitosopimusta tehdessä että jos lapsen huono olo tai sairaus vaatii minulta liikaa aikaa tai lapsiryhmä kärsii sairaan lapsen olotilasta, esim. kova yskä, itkuisuus, kärttyisyys ym. niin silloin ei hoitoon voi tulla. Ja olen todella välillä pyytänyt vanhempia hakemaan lapsensa kotihoitoon. Toimin kaikkien perheiden kanssa samoilla periaatteille, ja jos vanhemmat eivät tyydy tähän niin voivat valita toisen hoitopaikan, vielä ei ole näin tapahtunut.
Kaikesta huolimatta on itsestään selvää että sairastelua on ja se kuuluu elämään. Mutta kyllä keinoja sen vähentämiseen on. Päivähoito aiheuttaa myös stressiä lapselle vaikka aikuinen ei sitä näe ja se altistaa myös infektioille, eli osalle lapsia kotihoito on paras ratkaisu. Myös lapsen vastustuskyvyn parantaminen, D-vitamiini, kalaöljy ja maitohappobakteerit ja terveellinen ruokavalio käsipesun lisäksi on hyväksi havaittu. Kaikille lapsille ei tartu herkästi, joten se on myös se oma vastustuskyky silloin kun toimii.
Tämä syksy on ollut poikkeuksellinen, kaikkialla kuulee että on ollut paljon sairauksia.

Olen hoitanut kahta omaa infektioherkkää lastani 3 1/2 vuotiaiksi kotona, ilman hoitolapsia. Onneksi miehelläni palkka jolla olemme tulleet toimeen.

Ymmärrän hyvin, että toivotaan että kotona hoidetaan. Mutta se voi valvova viranomainen olla kunnassa ihmeissään, jos ei yksityinen pph, joka kuitenkin saa toimintaansa yhteiskunnan tukea(hoitolapset olivat aika vähissä, jos ei kela maksaisi yksityisen hoidon tukea, ja useimmat kunnat vielä kuntalisääkin), kävelee yli esimerkiksi lääkäreiden lausuntojen :D Esimerkiksi tuon silmätulehduksen vuoksi, kun nykyään tosiaan katsotaan, että silmätulehdus hoidon aloittamisen jälkeen ei aiheuta tarvetta olla pois hoidosta (jota siis en itsekkään ymmärrä, mutta niillä on mentävä, mitä päätetään, jos ei ole mahdollisuuksia ja tukiverkostoja). Meillä siis on tältä syksyltä myös silmätulehduskokemus, aamulla ei mitään oiretta, mutta jo ennen puoltapäivää päiväkoti soitti (koska olimme pyytäneet ilmoittamaan herkästi pienimmästäkin epäilystä, koska lähipiirissä oli tuota ollut). Puolisoni vei heti lääkäriin, ja hoitoa aloitettiin, mutta todeistuksen sai ainoastaan siitä, että oli käytettävä lasta lääkärissä, eli loppupäivä piti hoitaa itse, ja tehdä tunnit myöhemmin takaisin. Koska lääkärit eivät saa kirjoittaa todistusta siitä, että lapsi on sairas. MOnella ei ole mahdollisuutta tällaiseen, ja nykyään tosi moni työssäkäyväkin elää melkein kädestä suuhun.

Eikä sen toisen hoitopaikan valintakaan ole itsestäänselvyys. MOnin paikoin on kunnallisiin valtavat jonot, jonka voi toki ohittaa, ja saada lapsi kiireellisen tarpeen piiriin vain sillä, että voi syyttää nykyhoitopaikkaa siitä, että ei hoitoa järjestä. Hienoa, jos et ole tällaiseen tilanteeseen joutunut, mutta se kannattaa pitää mielessä, että luvat, jotka on myönnetty, voidaan myöskin viedä pois.

Muuten puhut asiaa. Myöskin siinä, että sairaan lapsen paikka ei ole hoidossa. Toivottavasti et vaan joudu vaikeuksiin linjasi kanssa. Nimittäin siinä vaiheessa, kun joku saa vaikkapa omalta työnantajaltaan varoituksen, on ainoa keino selvittää asiat sinne sylttytehtaaseen asti. Eli siihen, että hoitaja kieltäytyi hoitamasta lasta, vaikka lääkäri katsoi lapsen hoitokuntoiseksi. Siinä menee herkästi hoitajaltakin se elinkeinonsa.

Ei pidä paikkaansa. Yksityinen on yksityisyrittäjä ja määritteleee tekemässään hoitosopimuksessa oman linjauksensa. Sitä ei määrittele lääkäri eikä lasten vanhempien työnantaja vaan hoitaja ihan itse.

Mutta y6ksityinen perhepäivähoitaja joutuu hakemaan hyväksynnän jostakin taholta, täällä kunnalta. Ja kunta määrittää ainakin täällä tietyt periaatteet, joiden sisällä pitää pysyä. Yksityinen määrittää kyllä kenelle palvelua haluaa myydä. Ja myös sen, haluaako saada jonkinlaista maksua. Sopimukset eivät saa olla kohtuuttomia, tai ne voi riitauttaa. Ei sillä, että itse olisin riitauttamassa, en tosin yksityostä vaihtoehtoa tule käyttämäänkään monien muiden puutteiden lisäksi enää koskaan, mutta ihan mitä vaan ei saa vaatia.

mutta jos lääkäri ei kirjoita lapselle/vanhemmalle sairaslomaa, vaikka siitä silmätulehduksesta, niin vanhemman on mentävä töihin ja lapsen hoitoon. eli ei hoitopaikassa voida ovella sanoa ettei oteta lasta vastaan kun on se silmätulehdus, johon siis lääkäriltä on lääkkeet jo saatu mutta ei sairaslomaa. kaikilla kun ei vaan ole sitä tukiverkkoa lähellä tai sitten niin ymmärtäväistä työnantajaa joka hyväksyy poissaolon ilman sairaslomatodistusta.
mutta meillä ainakin neuvolaan riittää soitto että lapsi on sairas, esim nuhainen ja sieltä saa terveydenhoitajan todistuksen lapsen sairaudesta, joka ainakin minun työnantajalle kelpaa todistukseksi poissaolosta. eli jos lääkäri ei kirjoita niin soitto vaan neuvolaan niin sieltä saa. mutta ilömeisesti tämä todistus ei riitä kaikille työnantajille.
mutta edelliselle viellä, kyllä se lääkäri on pätevämpi päättämään onko lapsi sellaisessa kunnossa jotta voi mennä hoitopaikkaan, kun hoitaja ovella katsoen ettei ota vastaan kun on liian sairas. siinähän voi käydä niin että hoitoja voisi mielivaltaisesti päättää ottaako lapsen ovelta sisään vai ei jos edim on nuhaa.
meillä ainakin molemmilla lapsilla on ollut nuhaa jo muutamia viikkoja. nenä on tukossa ja räkää valuu välillä enemmän ja välillä vähemmän. eli siinä tapauksessa meitä ei olisi huolittu hoitoon viimeiseen kahteen viikkoon jos hoitja sen ovella saisi päättää. lapsillani ei ole ollut kuumetta, ei tulehduksia eikä muutakaan.

Meillä lapsella infektioastma ja yskii paljon vaikkei olekaan kipeä eikä mitään tartuta. Eli kova yskiminen ei todellakaan välttämättä tarkoita tarttuvaa pöpöä. Tuolla aikaisemmin joku jo sanoikin että, ei kannata tuomita tietämättä taustoja.

Meille on päiväkodista sanottu ettei vuotava nenä ja yskiminen haittaa hoitoon tuodessa, ja meille on annettu anteeksi hiukka kovempikin köhä tuon astman takia.

Meillä on selkeä sääntö ettei sairasta lasta oteta hoitoon. On meidän vanhempien oma asia maksaaako työnantaja palkkaa vai ei, otetaanko yksityinen hoitja jne. mutta kunnalliseen hoitopaikkkaan sairasta lasta ei viedä.

Kun hoitopaikassa jatkuu ja jatkuu infektiokierre, on syytä olettaa että hoitaja ei nosta hygieniatasoa silloin kun tautibuumi alkaa!
ELI: Kaikki pehmolelut"jäähylle" joksikin aikaa hyvän pesun jälkeen
samoin kaikki sellaiset lelut jotka käyvät suussa, hyvä pesu, osa leluista pois joksikin aikaa, voi siis vaihdella
KÄSIHYGIENIA: eli heti käsipesulle saippuan kanssa kun tullaan hoitoon, samoin ennen ruokailua ja vessareissun jälkeen, sama koskee aikuisia!
OVENKAHVAT sun muut pinnat pyyhitään päivittäin
JA: samat säännöt KOTONA!

Yksityinen pph vo irtisanoa hoitosopimuksen sillä seisomalla, jos vanhemmat tuovat hoitoon hoitajan mielestä kipeän lapsen. Ja tilalle tulijoita kyllä riittää...

Silmätulehdus on aika jännä...

Lapsesta tosiaan sanotaan että voi viedä hoitoon heti kun lääkitys aloitettu,
Itse kun sain silmätulehduksen lääkäri kirjoitti samantien 3pvä saikkuu.
Kysyinkin että enkä muka voi mennä jo seuraavana päivänä töihin, ja hän sanoi että ehdottomasti ei!

Ja tarttui tai ei, niin onhan silmätulehdus, ja esim korvatulehduskin, sellaisia että lapsen yleiskuntoon vaikuttavat...
Sattuu ja on kipeä olo, ja on pakko sitten vain jaksaa olla hoidossa.

Onpa kylmä ja karu tämä yhteiskunnan suhtautuminen pieniin lapsiin ja perheisiin kun ollaan rakennettu systeemi joka edellyttää lasten edun tallaamisen niin laajasti ja yleisesti ja joka pakoittaa vanhemmat "sydän verta vuotaen" kohtelemaan pientä lastaan huonosti "koska muuta vaihtoehtoa ei ole". Jos tämä todella on tilanne niin miksi ihmeessä vanhemmat eivät nosta asiasta suurta mökää?

Tarvitsemme rahaa tullaksemme toimeen. Tarvitsemme myös mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä vanhempina kasvavan lapsen rinnalla. Eri ikävaiheissa merkitsee tämä eri asioita ja eri asteista omistautumista. Yhteiskunta jossa nämä arvot elävät ja joka luo puitteet ja mahdollisuudet näiden toteutumiselle, on yhteiskuna jossa sekä lapset että vanhemmat että aikuiset voivat hyvin ja pystyvät myös parhaiten antamaan oman panoksensa yhteiselle hyvälle. Valitettavasti Suomessa olemme menossa jatkuvasti väärään suuntaan, erilaisista ponnisteluista huolimatta. Varhaislapsuuden turvaaminen lapsen ja vanhempien kehityksessä on asia joka ei enää todellisuudessa useinkaan ole mahdollinen, ja surullista on ettei ymmärretä eikä haluta nähdä miten laaja ja kauaskantoinen merkitys tällä epäkohdalla on, koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.

Nuo on tekosyitä! Pitää olla sitä ja tätä ja tuota, penskat vinkuu uutta sitä ja tätä ja mutsi hyppää ku kani henkassa ja maukassa hakemassa biletoppia. SIlläkin rahalla saa monta pussia porkkanansiemeniä ja salaatin siemeniä!
Sitäpaitsi palstoilla on yyä-sopimuksia, lainaan tota jos kastelet mun porkkanoita kun olen poissa.
Laiskuus on hyvä lahja kun sen osaa oikein köyttää! eiku käyttää...

höpöhöpö! Et ole käyttänyt naapuriapua tarpeeksi! Siellä on viljelijöitä toisessakin polvessa ja tietää niksit ja naksit! Ja aina voi säilöä etikkaan ja syödä pitkin kesää ja vaihtaa naapurin kanssa!
Ja ite voi tehä kompostimultaa kun nyppii rikkaruoja ja niin edelleen.
Sehän on myös hauska perheen yhteinen harrastus!
Ja tuossa meidän palstoilla...siellä viljellään ja kokeillaan kaikkea eksoottistakin, ei sen aina tartte pelkkää sipulia olla.

Mun poika myös sairastellu hirveesti hoidon alottamisesta, tottakai, ihan normaalia!! Ja toiseksi, ei sitä edes aina tiedä ennen oireita et on jo tartunta tai kipeänä ja siinä vaiheessa on jo vahinko käyny, tauti viety eteenpäin!!!

Älkää nyt olko hölmöjä aikuiset ihmiset...

Mut joo, tokihan on niitäki jotka vie vaikka ois kipee. Meillä ei saa viedä jos on kuumetta tai tulehdus, flunssa on talvella jatkuvasti liikkeella tarhassa