Otetaan esimerkkiä Ruotsista: susikannan maksimikooksi on määrätty 210 yksilöä.
Vuosittain metsästetään maksimikannan ylittävä osa susikannasta.
Suomessa ei ole petoeläimien kannoille ylärajaa ollenkaan. Susikanta saa lisääntyä rajattomasti. Hyötyeläimille on asetettu suurimmat sallitut määrät. Ylimenevät kannat poistetaan lain määräämällä tavalla. Miksi lainsäätäjät pyllistelevät maaseudun suuntaan?
Yläraja voidaan määrätä tavoitekantana suurimmille eläinlajeille lailla tai asetuksella. Tämä olisi reilumpaa kuin nykyinen kasvun maksatus maaseudun asukkaiden pussista.
Toinen tapa määritellä tarvitun suojelun taso olisi asettaa petovahinkokorvaustili erikseen kullekin suojellulle petoeläimelle. Valtio budjetoisi tietyn summan, kuten nykyään ja sen lisäksi suojelua kannattavat voisivat maksaa tilille suojelurahaa tai hankkia sitä EU:lta. Vahingon kärsijät saisivat tililtä korvauksen, niin kauan kuin tilillä olisi rahaa. Rahojen loputtua alkaisi kunkin eläimen metsästyskausi, joka päättyisi vuoden lopussa tai sitten kun kantaa on verotettu 60%. Tilin tyhjentymisen jälkeen kerätyt varat menisivät aina seuraavan vuoden tilille.
Nykyinen käytäntö korvausmenettelyssä suorastaan yllyttää salametsästykseen, se on väärin. Korvausmääräraha on, mutta et voi tietää saatko korvausta vai jäätkö kärsijän asemaan. Tämä johtuu siitä, että suurten vahinkojen sattuessa vahingon kärsineet jakavat potin, jolloin kunkin saamaa korvausta leikataan. Kuvitteellinen esimerkki: Vuosi1: määräraha 1000, kolme vahinkoa à 300 Korvausta 3x300=900. Käyttämätön 100 palautuu valton kassaan.
Vuosi2: määräraha 1000, neljä vahinkoa 4x300=1200... ei voida maksaa korvausta koska määräraha ei riitä. Sen sijaan maksetaan potin jako-osa 1000/4=250. Tällöin jokainen vahingon kärsijä kärsii osan vahingosta.
Herrat voi nostaa omia palkkojaan vaikka maa kyntäisi lamassa. Miten on mahdollista, että he saavat aina vain suurempaa palkkaa vaikka valtion kassa olisikin vajaa? Ottakaa lainaa niin kuin kreikkalaiset, jos korvausrahat ei riitä tai leikatkaa suojelu asialliselle tasolle.
Vuosittain metsästetään maksimikannan ylittävä osa susikannasta.
Suomessa ei ole petoeläimien kannoille ylärajaa ollenkaan. Susikanta saa lisääntyä rajattomasti. Hyötyeläimille on asetettu suurimmat sallitut määrät. Ylimenevät kannat poistetaan lain määräämällä tavalla. Miksi lainsäätäjät pyllistelevät maaseudun suuntaan?
Yläraja voidaan määrätä tavoitekantana suurimmille eläinlajeille lailla tai asetuksella. Tämä olisi reilumpaa kuin nykyinen kasvun maksatus maaseudun asukkaiden pussista.
Toinen tapa määritellä tarvitun suojelun taso olisi asettaa petovahinkokorvaustili erikseen kullekin suojellulle petoeläimelle. Valtio budjetoisi tietyn summan, kuten nykyään ja sen lisäksi suojelua kannattavat voisivat maksaa tilille suojelurahaa tai hankkia sitä EU:lta. Vahingon kärsijät saisivat tililtä korvauksen, niin kauan kuin tilillä olisi rahaa. Rahojen loputtua alkaisi kunkin eläimen metsästyskausi, joka päättyisi vuoden lopussa tai sitten kun kantaa on verotettu 60%. Tilin tyhjentymisen jälkeen kerätyt varat menisivät aina seuraavan vuoden tilille.
Nykyinen käytäntö korvausmenettelyssä suorastaan yllyttää salametsästykseen, se on väärin. Korvausmääräraha on, mutta et voi tietää saatko korvausta vai jäätkö kärsijän asemaan. Tämä johtuu siitä, että suurten vahinkojen sattuessa vahingon kärsineet jakavat potin, jolloin kunkin saamaa korvausta leikataan. Kuvitteellinen esimerkki: Vuosi1: määräraha 1000, kolme vahinkoa à 300 Korvausta 3x300=900. Käyttämätön 100 palautuu valton kassaan.
Vuosi2: määräraha 1000, neljä vahinkoa 4x300=1200... ei voida maksaa korvausta koska määräraha ei riitä. Sen sijaan maksetaan potin jako-osa 1000/4=250. Tällöin jokainen vahingon kärsijä kärsii osan vahingosta.
Herrat voi nostaa omia palkkojaan vaikka maa kyntäisi lamassa. Miten on mahdollista, että he saavat aina vain suurempaa palkkaa vaikka valtion kassa olisikin vajaa? Ottakaa lainaa niin kuin kreikkalaiset, jos korvausrahat ei riitä tai leikatkaa suojelu asialliselle tasolle.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kansallinen lainsäädäntö ei voi ohittaa EU-säädöksiä uhanalaisten eläinten suojelun suhteen. Näinollen susien poistaminen Suomen luonnosta joksi myös maaseudun pihapiirit luetaan on sallittua vain tiukasti heltiävän poikkeusluvan turvin.
Miten selität Ruotsin mallin? Onko se mielestäsi EU:n sääntöjen vastainen?
Ruotsi ei ole myöskään euromaa eikä yritäkään olla EU:n mallioppilas. Äänestäkää vaan kepua jatkossakin niin saatte nähdä että tulee vielä karhukin vastaan. Ps. Ja muistakaa asentaa se jätteenkäsittelylaitos kivijalan kupeeseen
http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194711541495/artikkeli/kaksi susilupaa poromiehille.html
Taas maksumiehet on poromiehiä. Todistetut vahingot on 30000€ eli 70 todistetusti suden tappamaksi joutunutta poroa. Silti poromiehet joutuvat poistamaan lapissa tarpeettomat sudet omin kustannuksin. Näihin susijahteihin tulisi käyttää mieluummin vaikka Rajavartioston helikoptereita, silloin kulut jahdista menisivät oikeaan osoitteeseen. Lapissa tulisi olla valtion palkkalistoilla olevat susivahinkojen estomiehet/sudentappajat. Poronhoitoalueella ei tulisi sallia susia vaan ne tulisi julistaa alueella lainsuojattomiksi.
Kannatan susiensuojelua Nuuksiossa. Lapista nukutusnuolin helikopterilla pyydetyt sudet voitaisiin kaikki suojella alueille mistä ne voisivat pyytää ravinnokseen vaikka kaneja.