Tervehdys.
Oma näkemykseni Ateismista on, että Ateismi on tieteitä ylläpitävä sekulaarinen voima, jota ei pidä väheksyä.
Ateistit ovat tieteentekijöitä ja teknologisia uudistajia, joita ilman yhteiskuntamme tukipilari eli teknologia romahtaisi.
Kukaan ei ole käännyttämässä ateisteja vaan kirkot ovat erillään tieteestä, antaa kirkkojen hoitaa moraalin, niin ateistit saavat hoitaa tieteen.
Molempia tarvitaan rakentamaan huomisen yhteiskuntaa.
St Morningtstar.
"The new world revolution.!"
Oma näkemykseni Ateismista on, että Ateismi on tieteitä ylläpitävä sekulaarinen voima, jota ei pidä väheksyä.
Ateistit ovat tieteentekijöitä ja teknologisia uudistajia, joita ilman yhteiskuntamme tukipilari eli teknologia romahtaisi.
Kukaan ei ole käännyttämässä ateisteja vaan kirkot ovat erillään tieteestä, antaa kirkkojen hoitaa moraalin, niin ateistit saavat hoitaa tieteen.
Molempia tarvitaan rakentamaan huomisen yhteiskuntaa.
St Morningtstar.
"The new world revolution.!"
Vastaukset 25
Vanhimmat
Tieteeseen kuuluu avoimuus ja keskustelu. Ateismi taas on tieteentekemisessä ennakko-oletus jonka perusteella tietyt tulokset ja tietynlainen keskustelu suljetaan pois "epätieteellisenä". Pikemminkin metodologinen agnostismi sopii paremmin tieteentekemiseen kuin ateismi. Sitä paitsi, ateismi ei ole sekulaaria vaan se on aina anti-sakraalia, ts. määrittyy uskonnon kautta, koska se jo määritteenä ja terminä ottaa kantaa johonkin uskonnon reviiriin kuuluvaan.
En oikein allekirjoita myöskään sitä, että tiedettä voisivat tehdä vain itseään ateisteina pitävät. Tiedettä saa tehdä kuka vain vakaumuksesta riippumatta. Tulosten pätevyys ei ole vakaumuksesta kiinni vaan tiedeyhteisön kritiikki ratkaisee, mikä on perusteltua ja mikä ei.
"Ateismi määrittyy uskonnon kautta". Totta, mutta yhtä hyvin voi sanoa "terveys määrittyy sairauden kautta" tai "tupakoimattomuus määrittyy tupakoinnin kautta". Jos kaikki olisivat ateisteja, ei ateisti-sanaa enää tarvittaisi kuin historiasta puhuttaessa.
Siitä olen sangen samaa mieltä, että tiedettä voivat tehdä myös uskovaiset. On toki mahdollista että esim. sosiologiassa uskova ja ateisti näkevät uskonnon merkityksen eri tavoin, mutta toisaalta jossain kännykän kaiunkumoamisessa on mahdotonta nähdä miten tutkijan uskonnollisuus edes teoriassa voisi vaikuttaa tuloksiin.
Ateismi on tieteenteossa sikäli ennakko-oletus, että jumaluuksien väitetään olevan jotain sellaista mitä nimenomaisesti ei voi tutkia, mitä ikinä se sitten onkin.
Toisaalta moraalin ylläpitoon ei tarvita uskontoa tai kirkkoja. Siinä olen eri mieltä ketjun aloittajan kanssa.
Totta, mutta yhtä hyvin voi sanoa "terveys määrittyy sairauden kautta" tai "tupakoimattomuus määrittyy tupakoinnin kautta"
-----------------
Siinä mielessä oikein, että vastakohdat voivat ilmentyä vain toistensa avulla: ilman tupakoimista ei voi olla tupakoimattomuutta (koska tupakoimattomuus viittaa juuri siihen, ettei tupakkaa käytetä).
Jos tupakka ei lainkaan olisi, niin ihmiset eivät voisi tietenkään polttaa tupakkaa, mutta olisi epäloogista sanoa heitä tupakoimattomiksi, koska sen vastakohtaa eli tupakointia ei voisi olla.
"Ateismi on tieteenteossa sikäli ennakko-oletus, että jumaluuksien väitetään olevan jotain sellaista mitä nimenomaisesti ei voi tutkia, mitä ikinä se sitten onkin."
Tästä olen täysin eri mieltä: ateismi on uskoa siihen ettei Jumalaa ole, JA TÄMÄ ON ENNAKKO-OLETTAMUS (joka siis voi pitää paikkansa tai olla virheellinen), mutta joka tapauksessa tieteen metodeihin kuuluu avoimuus, ja se ettei oleteta mitään sellaista, mistä ei ole tietoa. Näin ollen ateismi voi olla haitallinen lähtökohta tieteen teossa, KOSKA ATEISMI USKOMUKSENA EI OLE TIETEELLINEN.
Agnostismi -jossa ei väitetä mitään sellaista mitä ei tiedetä -on tieteen lähtökohtana jo itsessään paljon tieteellisempi kuin ateismi.
Toki uskovaisuus tai ateismi eivät välttämättä ole esteenä tieteentekoon, mutta sehän riippuu tieteentekijästä itsestään: kuinka hyvin hän pystyy etenemään tietellisesti, ilman että antaa uskomustensa sekaantua tieteentekoon.
Ateismi ei useimmissa tapauksissa ole mikään uskomus tai ennakko-oletus, vaan uskomuksen ja ennakko-oletuksen puutetta, ts. uskon puutetta jumaliin.
Ateismi ei useimmissa tapauksissa ole mikään uskomus tai ennakko-oletus, vaan uskomuksen ja ennakko-oletuksen puutetta, ts. uskon puutetta jumaliin.
_________________________________
Uskon puute jumaliin ei tee kenestäkään ateistia:
katso sanakirjoista: siellä ihan oikein määritellään se, mikä ateisti on: JUMALANKIELTÄJÄ
Ateisti siis kieltää Jumalan olemassaolon.
Ateisti siis ottaa vastakkaisen kannan asiaan kuin teisti; ateismi asettuu vastustamaan vastakohtaansa teismiä.
Se että kieltää jumalan olemassaolon on eri asia kuin se, ettei usko mihinkään Jumalaan/jumaliin.
Niinpä olet väärässä!
Ihan liian moni ateisti näyttäisi olevan älyllisesti epärehellinen paukapää....-onneksi poikkeuksiakin on!
filosofian kirjoihin, ihan vaikka siihen lukion pakollisella filosofian kurssilla luettavaan, tulisi vähän parempi käsitys ateismista kuin pelkkä sanakirjan (vuodelta mikä?) määritelmä.
Tervehdys.
Päivä "Montussa".
St Morningstar
"Science is law.!"
Eih... "ateismi on uskoa siihen ettei Jumalaa ole", tuonkin joku tosissaan kirjoittaa.
Määrittelisit meidät nyt edes jumalienkieltäjäksi, Jumalan kun kieltävät hindutkin. Vai haluatko jakaa ihmiset joukkoihin kristityt ja muut ja nimetä muut-joukon ateisteiksi?
Minä ajattelen kuten esim. mm. Charles Bradlaught aikanaan, että koko sanalle 'jumala' ei tarkemmin tarkasteltaessa löydy minkäänlaista järkevää sisältöä. Jumalaa ei voi tällöin kieltääkään, määrittelemätöntä kun ei voi kieltää.
Sitäpaitsi ateismi on teismin eli jumalauskon puutetta, ja lapsikin on ateisti kunnes mahdollisesti kuulee jumaluuksista ja päätyy niihin uskomaan. Ateismi on lähtötila, aivan kuten tupakoimattomuus.
Jos yliluonnollisen vaikuttajan mahdollisuus sallitaan tieteessä, niin mitä se käytännössä tarkoittaa? Että luonnonlait ovat mallia "ydinreaktorissa E=mc^2, paitsi jos jokin jumaluus sattuu toisin päättämään voi E olla vaikka mc^3"?
Tieteen harjoittaminen ei ole itsetarkoitus. Tieteen harjoittamisen perimmäisenä tarkoituksena on tiedon hankkiminen. Tieteellisen tiedon hankkimisella on omat sääntönsä (tieteenfilosofiset, metodologiset, metodiset), jotka ovat kehittyneet ja kehittyvät tiedeyhteisön sisällä. Kulloinenkin tiedeyhteisö koostuu erehtyväisistä ja etsivistä ihmisistä, jolloin sekä tieteen harjoittaminen että tieteenfilosofiset, metodologiset ja metodiset säännöt ovat aina vain likiarvoja. Varsinkin niin sanotuissa ihmistieteissä (esim. sosiologia, psykologia), joissa sekä tutkija itse että tutkittavat ovat ihmisiä, lähtökohtana ei voi olla sen peittäminen, että jokaisella meillä on ennakko-oletuksia, tosia ja vähemmän tosia uskomuksia ja niin edelleen. Kukaan meistä ei ole tässä mielessä viaton. Ainakin ihmistieteissä on nöyrryttävä siihen, että tieteellisen tiedon hankinta perustuu omien subjektiivisten premissien mahdollisimman tarkkaan ja huolelliseen erittelyyn, ei sen teeskentelyyn, ettei sellaisia ole.
Tieteen asia ei ole ottaa kantaa kysymykseen jumalan tai jumalien olemassaolosta, mikäli jumalista ei ole saatavissa testattavaa havaintoaineistoa. Tiede käsittelee tosiasioita sellaisina kuin ne tunnetaan ja hankkii ja yhdistelee tietoa parempien selitysten luomiseen. Jumala ei kuulu luonnontieteiden piiriin, kuten ei ateismikaan. Tieteen tuloksista voi tehdä päätelmiä siitä, onko Jumala olemassa vai ei, mutta se on ihmisten, ei tieteen tehtävä!
>> ..että Ateismi on tieteitä ylläpitävä sekulaarinen voima, jota ei pidä väheksyä. >>
Vaikka ikäni olen itseäni ateistiksi kutsunut, en edes tiennyt että siitä on olemassa myös tuollainen isolla A'lla kirjoitettava hienompi muoto, sekulaarinen voima suorastaan, mitä se sitten tarkoittaneekin.
Oma ateismini tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä että en usko jumaliin, ei mitään muuta.
Moraalin suhteen minulla on samat vaatimukset kaikille ihmisille uskosta riippumatta, itsekkin ainakin yritän vaatimukseni täyttää, vaihtelevalla menestyksellä.
>> Ateistit ovat tieteentekijöitä ja teknologisia uudistajia, joita ilman yhteiskuntamme tukipilari eli teknologia romahtaisi. >>
Mitä sitä tyhjää, suurin osa ateisteista ei tiedä tieteistä tai teknologiasta höykäsen pöläystä, eikä tarvitsekkaan tietää.
Luonnontieteissä on ateistisella tiedemiehellä varmaan helpompaa, ei tarvitse kehitellä kummallisia kompromisseja tiedon ja uskon välille.
Monet humanistiset tieteet tuntuvat olevan 'uskontoja' sinänsä, suppean sisäpiirin oikeiksi valitsemia 'filosofisia' teesejä joiden erinomaisuutta ulkopuolinen ei voi ymmärtää sen paremmin kuin vedenpaisumustakaan.
"Oma ateismini tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä että en usko jumaliin, ei mitään muuta."
Olet ymmärtänyt ateismin väärin. Kuvailemasi käsitys on agnostisismia eli olet siis agnostikko.
Ateisti uskoo, että jumalia ei ole.
Agnostikko ei usko, että jumalia on.
>> Olet ymmärtänyt ateismin väärin. >>
Olin kutsunut itseäni ateistiksi jo monta kymmentä vuotta kun ensimmäisen kerra kuulin agnostikoista puhuttavan, ehti jäädä tavaksi.
Ei etikettien tai hiustenhalkomisten takia kannata fanaatikoksi ruveta mutta eikö tavallisin määritelmä nykyään mene suunnilleen näin ?
- ateisti uskoo että jumalia ei ole
- ateistinen agnostikko ei usko että jumalia olisi mutta ei myöskään usko että asiaa (koskaan?) pystyttäisiin todistamaan
- teistinen agnostikko uskoo että jonkinlainen korkeampi voima on (tai on ollut) mutta ei usko että voitaisiin saada varmaa tietoa siitä millainen tämä voima on/on ollut.
Itse aion jatkossakin käyttää itsestäni nimitystä ateisti, ei vanha koira uusia temppuja opi.
Ateisti ei usko jumaliin. Piste.
Ns. vahva ateismi on sitä, että uskotaan, että jumalia ei ole. Ns. heikko ateismi on sitä, että ei usko jumaliin.
"Agnostikko ei usko, että jumalia on."
Vähän väärin taas. Agnostikko uskoo, että ei voi saada tietoa jumalista. A gnosti = ilman tietoa. On myös agnostista teismiä ja agnostista ateismia.
Minunkin mielestäni olet enemmänkin agnostikko kuin ateisti, mutta toki, jos haluat kutsua itseäsi ateistiksi, niin eihän siinä mitään.
Varsinkin rakentavasti esiintyvän ihmisen omalle määritemaailmalle haluan antaa tietyn arvon.
Sinänsä määritelmät:
1) Teisti(uskovainen)=uskoo Jumalan olemassaoloon
2) Agnostikko= "ei ole tietoa, joten en väitä mitään Mahdollisen Jumalan suhteen", jättää kysymyksen Jumalasta tiedon puutteen vuoksi auki.
3) Ateisti=kieltää Jumalan olemassaolon, ja koska Jumalasta ei ole mitään tietoa, voi tämä kielto perustua vain uskoon(vakaumukseen) siitä, ettei Jumalaa ole
ovat aukottoman oikeita ja ehdottoman selkeitä.
Mutta kaikkiin määritelmiin liittyy tietysti oma tunnearvonsa ja yksittäisen ihmisen oma henkilökohtainen historia, jolla on painoarvoa vähintäänkin sille ihmiselle itselleen.
ja ehdottoman selviä? "Kieltää jumalan olemassaolon" ei kuvaa useimpia ateisteja lainkaan. Tiedätkö, mitä eroa on uskon puutteella (todisteiden puuttuessa) ja kieltämisellä?
Kieltää jumalan olemassaolon" ei kuvaa useimpia ateisteja lainkaan.
-sitten he eivät varsinaisesti ole ateisteja, vaan agnostikkoja, jotka luulottelevat olevansa ateisteja.
Tiedätkö, mitä eroa on uskon puutteella (todisteiden puuttuessa) ja kieltämisellä?
tiedän kyllä: uskon puute todisteiden puuttuessa on agnostismia.
Kieltäminen taas on ateismia, ja koska todisteita ei ole, on suhde kysymykseen uskonvarainen.
Tämä riittänee tästä aiheesta?!
todennäköisesti jostain uskonnonkirjasta peräisin oleva käsitys ateismista. A-teismi = ilman (uskoa) jumalaa(n). A-gnosti = ilman tietoa. Tietyssä mielessä kaikki olemme agnostikkoja, koska kellään ei ole varsinaista tietoa jumalasta. Henkilö joka uskoo = teisti, henkilö joka ei usko = ateisti.
tiedon mukaan jako on seuraava:
Teisti = Henkilö joka uskoo Jumalaan/jumaliin
Ateisti = Ei usko jumalaan/jumaliin
Monoteisti = Uskoo vain yhteen jumalaan
Kristitty = Uskoo 1-3 jumalaan, samanaikaisesti
Dementisti = On unohtanut uskooko vai ei
te taas puhutte. Olemattomaan ei voi uskoa sen enempää kuin olla uskomattakaan. Ateismi on uskonto jossa uskotaan ettei olemassa olevia jumalia ole olemassa. Ellei olisi jumalia ei olisi ateistejakaan jotka uskovat etteivät he usko jumaliin.
itse suollat?
"Olemattomaan ei voi uskoa sen enempää kuin olla uskomattakaan."
Voihan. Hyvinkin helposti. Nytkin ihmiset joko uskovat jumalaan tai eivät usko, riippumatta siitä onko jumala olemassa vai ei.
"Ellei olisi jumalia ei olisi ateistejakaan jotka uskovat etteivät he usko jumaliin."
? Ja ellei olisi ufoja, ei olisi niitä, jotka eivät usko niihin? Ja ellei olisi kummituksia, ei olisi niitä, jotka eivät usko niihín? Ja sama logiikka pätee tietysti myös joulupukkiin...
Tervehdys.
TÄMÄ ON SANA JA TOTUUS. ATEISMI ON JUMALAANUSKOVA JA PELKÄÄVÄ TIEDE, JA KUITENKIN SE EI SITÄ OLE.
EI-TIETEELINEN OSA ON VAKAVASTI SAATANAN VALLASSA JA JUMALAN SOTURIEN ON YRITETTÄVÄ TODISTAA, ETTÄ SAATANA ON VALHEIDEN TEKIJÄ JA KAIKKIEN HUORINTEKIJÖIDEN ISÄ.
NYT KAIKKI JOUKOLLA SAATANAA KAATAMAAN....AI NIIN KUULIN JUURI JUMALA ON VOITTANUT JO.
St Morningstar.
"Tie ja totuus 100 % löytyy Raamatusta, siellä vuotaa Kristuksen veri ja maa peittyy Kristuksen vereen joka takaa pelastuksen ja ikuisen elämän kaikille Uudessa Jerusalemissa.!"
Oma näkemykseni Ateismista on, että Ateismi on tieteitä ylläpitävä sekulaarinen voima, jota ei pidä väheksyä
--------------------------------
Ateismilla ei ole sinänsä mitään tekemistä tieteen kanssa, mutta koska ihmisellä on taipumusta uskoa johonkin; maailmankatsomukseen, joka selittäisi kaiken arvoituksellisen pois mieltä kiusaamasta, niin ateismiakin on.
Monet uskonnolliset henkilöt ovat myös olleet tieteentejiköitä; alkaen aina 1700-luvulta, ja varmaan aiemminkin.
Eli ateismi ja tiede EIVÄT kuulu elimellisesti yhteen. Ateismi kuuluu USKOMUSTEN alueelle, ja tieteen alueelle kuuluu tieto ja tieteelliset menetelmät tiedon varmistamiseksi ja hankkimiseksi -ateismilla ei ole mitään tekemistä näiden kanssa.
Ateismi kuuluu uskomusten puutteen alueelle.
...hajatelma yhdeksi yhteiskunnan muodostuksen perustan kulmakiveksi...mistä ne kaksi muuta tasapainottavaa löytyisi...?!?
Vai oliko tuossa jo kaksi...entäs `politiikka´ ?!?
lol
;^D
p.s. ihmismieli lienee kehittynyt aikain saatossa jopa yli "ymmärryksen" , kö ?!?
p.s.2. muistakaa toki,että jos jotain(ei uusinta tieteellistä tietoa hyödyntävää näkemystä!) ajatusta joku inehmo hajattelee,niin todennäköisyys,että moista linee ajatellun joskus joku toinen aiemminkin,ollee suht´ arvan summan asettajan vastaisen negaation määrä,kö ?!?
;-)