Tukholman profetian tiivistelmä 1

Laitoin nk. Tukholman profetian sivuilleni jo monia vuosia sitten. Tiedän, että sama profetia on luettavissa monilla muillakin sivuilla.

Koin muutama päivä sitten kehotusta, että lukisin tuon profetian uudestaan. Tein niin ja huomasin, että olin itse asiassa unohtanut useitakin profetiassa olleita asioita.

Koin sen jälkeen voimakkaasti, että minun tulisi laittaa tuo profetia uudestaan sivuilleni, mutta tällä kertaa lyhennettynä ja tiivistettynä. Tein niin. Lopputulos on ohessa.

Jos joku haluaa lukea alkuperäisen profetian kokonaisuudessaan, niin se löytyy sivuiltani ( http://www.kolumbus.fi/jouko.piho/sivu10.htm ) osiosta Profetioita. Kun vierittää alaspäin, niin tämä profetia on kolmas alhaalta päin luettuna.

Mutta tässä on tiivistelmäni Tukholman profetian pääkohdista sekä omat kommenttini.

Tukholman profetia 28.5.1984: Venäjä hyökkää Suomeen

Näin venäläisen sotilaan, joka oli aseistettu niin kuin kuuluu olla. Päässä sillä ei ollut kypärää, vaan sillä oli kenttälakki. Siinä oli Venäjän armeijan tunnukset ja rinnassa sillä oli Venäjän armeijan myöntämiä kunniamerkkejä.

Miehellä oli aseenaan pikakivääri ja hän seisoi rajapyykkien välissä. Toinen rajapyykki oli Venäjän puolella, ja toinen, sinivalkoinen, oli Suomen puolella. Rajapuomi oli nostettu ylös: raja oli siis auki. Tämä sotilas oli hämmästyttävän suuri. Kun minä sitä näyssä katselin ja olin seisovinani noin kahdenkymmenen viiden, kolmenkymmenen, metrin päässä kasvot sitä sotilasta kohden, niin minusta katsoen sen sotilaan koko oli pitkästi yli kymmenen metriä. Sillä koolla haluttiin näyttää sitä Venäjän armeijan voimaa, mikä sillä oli.

Minä ihmettelin suuresti sen toisen kainalon alle tungettua kangaspakkaa. Se oli olevinaan valkoista kangasta ja niin kuin iso purje, joka oli mytytty rullalle. Kun katsoin tarkemmin, niin siinä olivat siniset ja valkeat värit, joten sen täytyi olla Suomen lippu.

Näkyä katsellessani minä kuulen seuraavat sanat: "Koiniks-mitta nisuja denarin, ja kolme koiniksia ohria denarin. Älä turmele öljyä äläkä viiniä.” Tämä sanottiin Venäjän sotilaalle. Venäjän sotilas kuuntelee tämän sanan ja nyökkää, että hän on ymmärtänyt.

Sen jälkeen Venäjän sotilaalle annetaan ikään kuin mittanuora. Se annetaan sen vasempaan käteen, sillä oikeassa on Suomen lippu. Venäjän sotilas saa käskyn kulkea määrätty matka ja merkitä mittanuoralla askelien pituudet. Joka kerta kun se astuu askeleen, täytyy nämä askeleet kirjoittaa ylös päiväkirjaan. Kun se tulee siihen paikkaan mihin se on määrätty ja mihin sen on lupa tulla, niin siihen pitää pysähtyä ja siihen se pystyttää paalun merkiksi, että tähän asti on tultu. Se on Kymijoen ranta.

Siitä Venäjän sotilaalle annetaan suora tie nousta pohjoiseen. Venäjän sotilas kävelee reippaasti Kuopioon ja siitä Ouluun, ja siitä Kemiin ja Tornioon jokivartta ylös edelleen. Sille sanotaan: "Tähän sinä rakennat leirin." Venäjän sotilaalle annetaan paljon piikkilankaa ja rakennustarvikkeita, jotta se rakentaa siihen leirin. Jos kartalta katsotaan, niin se on noin kolmestakymmenestä viiteenkymmeneen kilometriä Pellon pohjoispuolella.

Venäjän miehelle sanotaan seuraavat sanat: "Sinä saat olla tässä siihen asti, kun sinun veljesi lähtevät Israelin maalle.” Venäjän sotilaalle sanotaan myös seuraavat sanat: "Sinun täytyy itkeä paljon kaatuneita veljiäsi, jotka tulevat kaatumaan siinä suuressa sodassa, joka alkaa Persiassa (=Iran), kun sinä ja sinun veljesi menette Persiaan. Sinulle annetaan lupa mennä Persiaan, ja avata tie Eufrat-virtaa myöten idästä nousevalle suurelle kuninkaalle.”

Minä puhun sinulle, sanoo JHVH Jire, että sinä saat oikeuden astua pyhälle maalle, mutta sinä et tule tuhoamaan pyhää kaupunkia, etkä tule häpäisemään sen kansaa, vaan sinun veljiesi luut tulevat valkenemaan Harmageddonin kentälle. Sinä Roosin poika, sinä juhlit voittoasi vähän aikaa, sillä sinä ja sinun veljesi kaatuvat miekkaan Harmageddonin kedolla.

Suomessa sinulla on oleva leiri Norjaa ja sieltä lännestä nousevia kuninkaita vastaan, mutta sinä et saa vahingoittaa Suomen kansaa etkä häpäistä sen pyhiä arvoja.