Isäni oli sotatöissä Syvärillä ja niillä tienoilla ja loppukesästä 1944 Kannaksella. Hän haavoittui vakavasti ja kuoli pian sodan jälkeen. Olin silloin 9-vuotias. Ei hänestä ollut 1950-luvulla mihinkään oikeisiin töihin. Verkkojen paulotusta ja jotain kevyttä käsityötä hän pystyi tekemään.
Sain itse Valtiokonttorilta opiskelurahaa ja pystyin opiskelemaan ammattiin. Kuitenkin sitten ajauduin työhön sotainvalidien järjestöön. Ihan hyvä sinällään, mutta olikohan se aivan viisas ratkaisu?
Murheellinen historia on kannoillani. Isäni perintönä kuuntelen musiikkia, kuten tuossa linkissä. Luen kirjoja sodistamme ja katselen karttoja Syväriltä. Matkailen autolla Karjalassa.
Olisiko minun pitänyt muuttaa vaikkapa Australiaan, jotta olisin voinut nukkua yöni rauhassa?
http://www.youtube.com/watch?v=8glRR_bwo40&feature=related
Sain itse Valtiokonttorilta opiskelurahaa ja pystyin opiskelemaan ammattiin. Kuitenkin sitten ajauduin työhön sotainvalidien järjestöön. Ihan hyvä sinällään, mutta olikohan se aivan viisas ratkaisu?
Murheellinen historia on kannoillani. Isäni perintönä kuuntelen musiikkia, kuten tuossa linkissä. Luen kirjoja sodistamme ja katselen karttoja Syväriltä. Matkailen autolla Karjalassa.
Olisiko minun pitänyt muuttaa vaikkapa Australiaan, jotta olisin voinut nukkua yöni rauhassa?
http://www.youtube.com/watch?v=8glRR_bwo40&feature=related
Vastaukset 12
Vanhimmat
Samat ajatukset mulla.5 vuotta olen tutkinut isäni sotamatkaa ja muuta ohessa olevaa.olen jollain tavalla kokenut tuskaa sen helvetin takia jossa isäni oli 4 vuotta.monesti on tullut mieleen että onko tässä järkeä nyt enää penkoa.
Joskus kolmisenkymmentä vuotta sitten eräs kaveri kirjoitti kirjoittajapiirissä pienen jutun jonka sisältönä oli että hän on toisen polven sotainvalidi. Hänen isänsä oli sotainvalidi ja sen traumat siirtyivät seuraavaan polveen.
Olen syntynyt luovutetulla alueella, sota vyöryi ylitsemme monta kertaa, oikeastaan rajalla oli koko ajan sotatila. Me 30 ja 40-luvulla syntyneet olemme jotenkin traumaattista sukupolvea. Se on meidän kohtalomme. Me käymme sitä vääjäämättä läpi loppuun asti. Luulen että meidän traumamme jotenkin vaikuttavat vielä meidän jälkeläisiimme.
Et sinä Putkiluu pääse ajatuksistasi eroon vaikka matkustaisit Kuuhun. Ajatukset seuraavat meitä, ne ovat meidän käyttöjärjestelmässä.
- heh heh ! kovia invaliideja siellä !!
- ajatelkaa nyt veikot, juuri nyt 2011 -- 2012 Suomessa on massa-työttömyys !
Leipäjonot, ja köyhyyttää, ( suomi on silti rikas maa - huom ! )
Kaverit siis jätetään, tuloa ja työtä ei jaeta !!
--- Nämä ovat todellisia ongemia !
Teidän muisto-ongelmat ovat kuin pervoa itsetyydytystä, sen juuri nytkin vallitsevan köyhyyden ja riiston rinnalla !
Hävetkää, lopettakaa itsenne silvonta ja hävetkää!!
Nyt itseä niskasta kiinni ja häpeää !!
Tuhotkaa ahneen kokoomus-myrkkykäärmeen Suomea tuhoava vaikutus -- siinä on rehellinen tehtävä teille !
Eihän tässä surrakaan, ihan hyvinhän vuosikymmenet ovat menneet. Mutta ei siitä ylenpalttisesta muistelemisesta ole mitään hyötyäkään ollut.
Ihan hyvä tässä maassa on ollut elää viime sotien jälkeen, ei ole ollut valittamista. Vanhempamme ovat tehneet suuren uhrauksen ja arvokkaan työn sodanjälkeisten sukupolvien hyväksi, kunnia heille.
Olisiko kuitenkin niistä sen ajan ajatuksista päässyt jotenkin helpommin eroon?
kipeästi hoitoa tarvitseva. Paljon sairaampi kuin korpit ja muut raatolinnut.
Nämä omaan pikku-napaan tuijottajat on kipeitä.
- Ja kun Suomi toisiaan on nyt taas maassa ja kokoomus tuhoaa omaa kansaa.
Eikö siinä ole ongelmaa kylliksi.
Ei siis kannata esi-isien ongelmia enää itkeä.
Se on sairasta sijaistoimintaa. Vallitsevan Totuuden kieltämistä !!!
Ja sotaorvot yms.. Nykyään on yh-orpoja jo miljoonia.
Teidän sota-orpous on vain pieni rikka siinä sopassa !
Todeliset ongelmat ovat yhä täällä, siis köyhyys Suomessa.
Hajoitetut perheet, työttömyys ja köyhyys tuhoaa perheitä sotaakin rajummin
-- HERÄTKÄÄ te omaan napaan tuijottajat !
Mitäs sitä riistopuolueita ja oman edun puolueita Kokoomusta ja Vihreitä morkkaamaan alatte.Jotkut äänestäjät ovat heidät sinne valinneet,syyttäkää heitä.Tosin he saavat ahneuksissaan etuja näiden puolueiden ajaessa heidän etujaan ja silloinhan siitä monet kärsivät sillä onhan ne rahat ja edut joltain otettava.Eli äänestäjät ovat syyllisiä eikä puolueet.
Työttömiä ja muita varten on omat keskustelupalstansa. Eikö tämä ole historia-palsta?
Pysytään aiheessa!
Työttömyys ja varsinkin köyhyys ovat historiaamme. Vakava ongelma.
Sotaakin vakavampi. Mutta siitä massa-työttömyydestä vaietaan ja yritetään siirtää koko asia pois keskusteluista -- MIKSI ?
v. 1925 syntynyt isäni josta olen hyvin ylpeä sai jatkosodassa vapaudenmitalin urhoollisuudesta v.1944 taisteltuaan Koirinoja-Mäkrätjärvi linjalla venäläisten maataistelukoneita vastaan pudotettuaan kevyen it tykin tähtääjänä niistä 2 (toisen koneen moottorin räjähdettyä ilmassa it tykin ammuksesta ja pudottuaan pellolle jossa pojat olivat piilossa) ja voitettuaan oman sotansa Neuvostoliittoa vastaan perääntymisestä huolimatta ja hän teki pitkän uran valtion palveluksessa aluksi VR:llä asemapäälliköstä ja kirjurista osastopäälliköksi, apulaisasiainvalvojasta rautatiehallituksen viralliseksi syyttäjäksi ja junaonnettomuustutkijalautakunnan varsinaiseksi jäseneksi joka opetti myös rautatieopistossa junavaunujen teknisiä vikoja koskevien aineiden opettajana kunnes siirtyi korkeimpaan hallinto-oikeuteen jossa toimi tuomioistuimen kaikissa lakimiestehtävissä nuoremmasta ja vanhemmasta hallintosihteeristä esittelijäneuvokseksi ja ylim. hallintoneuvokseksi, nykyisin oikeusneuvos, ja kansliapäälliköksi toimien myös suojelujohtajana ja työsuojeluvaltuutettuna ko. tuomioistuimessa ja oli myös virkaylioikeuden tuomarina sanoen hoitavansa ko. erityistuomioistuinta ja joista kaikkiin näihin korkeisiin virkoihin nimittää tasavallan presidentti. isä oli nuorena myös A luokan urheilija voittaen seurassaan Hämeenlinnan tarmossa monia juoksukilpailuja kuten Hämeen piirin 6000m maastojuoksun mestaruuden ja selostajalegenda Paavo Noponen pyysi suurkisoissa häneltä nimikirjoitusta ja isä oli myös lähettämässä VR.n satavuotisjuhlajunaa joka televisioitiin ja siitä on meillä olemassa valokuvia joissa hän on valtavan tyylikäs viiksineen, univormuineen ja hansikkaineen kävellessään ulos junanlähettäjän toimistosta. Isä sanoi olevansa 7 etevimmän eläkeasioiden tuntijan joukossa suomessa mutta oli myös tuominnut murhamiehiä raastuvanoikeuden oikeusneuvosmiehenä. Korkeasta virastaan ja sota-ansioistaan huolimatta isää ei kai koskaan kutsuttu linnaan mutta itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelukseen kumminkin jossa on mukana koko korkein valtionjohto. Hänen poikansa ensimmäisestä avioliitosta on diplomi insinööri, tekniikan tohtori ja EU.n ydinturvallisuus-ja koulutushankkeiden johtava asiantuntija.
Isältäkö olet satusedän geenit perinyt?
Mikä tuossa viestissäni on muka satua? Isäni matrikkelista luin nämä ja paljon muuta sekä kuullut hänen itsensä kertovan joten siis puhun totta mutta totta sekin että äitini puolelta minulla on suvussa joku venäläinen satukirjailija ja tsaarin henkivartiostokaartin upseeri sekä pankinjohtajaa ym.