1. С Рождеством

Kösönöm!

Καλά Χριστούγεννα, hyvää joulua, tai jatkoja sinne Kreikkaankin! - Älkää nyt lakkoilko enää, vaan lusikka kauniiseen käteen ja töihin välillä!

You are wellcome!

Joyeux Nouvel An

¤ I ¤ kirjoitti:

Joyeux Nouvel An

שנה חדשה בברכה

//// kirjoitti:

שנה חדשה בברכה

Head uut aastat

tuo edellinen, sen kirjoittaminen olisi vaikeata.
Kun tässä ketjussa on kovin yksitavuisia viestejä, laitan hiukan pitemmän sitaatin sekaan, sillä palstalla on kiva lukea toisia kiinnostavista ajatuksista:

"SEQ CHAPTER \h \r 1Alusta alkaen 14. 1 Moos 11:1-9
24.1.2008 Savonlinnan Tuomiokirkko

Baabelin torni ja kielten sekoitus

Vuorossa on kertomus Baabelin tornista.

Koko maailma käytti samoja sanoja ja puhui yhtä kieltä (1 Moos 11:1).

Raamatun kertomuksessa palataan 1 Moos 10. ja 11. lukujen välissä aivan kuin taaksepäin kertomuksen kulussa. Edellä on nimittäin puhuttu eri kansojen syntymisestä, mutta tässä sitä ei enää muisteta. Ihmiskunta on taas yksi joukko, jolla on yksi kieli.

Kansojen, kultuurien ja kielten moneus ei ole pelkästään siunaus.
Syynä kertomuksen juonessa olevaan epäjatkumoon on mitä ilmeisimmin se, että kertomusta Baabelin tornista on kerrottu Israelissa ja ennen sen päätymistä osaksi Raamattua.

Kun vanha kertomus toimitettiin osaksi Pyhiä Kirjoituksia,
sitä ei saatu saumattomasti sopimaan osaksi kokonaisuutta.

Raamattua vanhemmassa kertomuksessa oli kyse aitiologiasta eli kertomuksesta, jonka tarkoituksena on jonkin huomiota herättävän asiantilan synnyn selittäminen (ks. ed. luennoista).
Baabelin torni –kertomus sisälsi monia aitiologioita eli vastasi monen asian syntyä koskeviin kysymyksiin samalla kertaa: 1) Mistä ovat saaneet alkunsa ne Mesopotamian valtavat zikkurat –pyramidit, joista kiersi tarinoita koko muinaisessa maailmassa ja joiden olemassaolon israelilaiset saivat omin silmin todeta pakkosiirtolaisuuden aikana? 2) Miksi ihmiset puhuvat eri kieliä eivätkä ymmärrä toisiaan? 3) Mistä Baabelin kaupunki on saanut nimensä?

Kun vanha kertomus Baabelin tornista toimitettiin osaksi Raamatun kertomusta, siitä tuli osa suurempaa kokonaisuutta. Tällöin vanha, kolminkertainen aitiologinen merkitys toisaalta säilyi, toisaalta uudessa kontekstissaan kertomus sai uuden merkityksen osana maailman luomisesta sen loppuun ulottuvaa jumalallista kertomusta.

Eri kansojen ja kulttuurien olemassaolo on kaksitahoinen juttu. Siksi siitä pitää kertoa kaksi eri kertomusta.

Toisaalta se on Jumalan hyvyyden ja ehtymättömän luovuuden osoitus. Ajattele Amazonin sademetsän intiaaneja, Haukiveden rantojen savolaisia ja New Yorkin katujen rap -kulttuuria. Kaikissa ilmaistaan erilaisilla tavoilla sitä, mitä on olla ihminen Jumalan luomassa maailmassa. Tästä puhui kansojen luettelo, jota käsiteltiin viime kerralla.

Mutta eri kulttuurien olemassaolo on samalla myös rangaistus ja haitta ihmiskunnalle.
Jos haukiveteläinen mies menisi New Yorkin katujen väen pariin, hän ei ymmärtäisi mitään ja saisi ehkä turpiinsa.
Tätä eri kulttuureihin liittyvää murheellista puolta ihmetellään Baabelin kieltensekoituksessa."

Ihan hepreaa minulle kirjoitti:

tuo edellinen, sen kirjoittaminen olisi vaikeata.
Kun tässä ketjussa on kovin yksitavuisia viestejä, laitan hiukan pitemmän sitaatin sekaan, sillä palstalla on kiva lukea toisia kiinnostavista ajatuksista:

"SEQ CHAPTER \h \r 1Alusta alkaen 14. 1 Moos 11:1-9
24.1.2008 Savonlinnan Tuomiokirkko

Baabelin torni ja kielten sekoitus

Vuorossa on kertomus Baabelin tornista.

Koko maailma käytti samoja sanoja ja puhui yhtä kieltä (1 Moos 11:1).

Raamatun kertomuksessa palataan 1 Moos 10. ja 11. lukujen välissä aivan kuin taaksepäin kertomuksen kulussa. Edellä on nimittäin puhuttu eri kansojen syntymisestä, mutta tässä sitä ei enää muisteta. Ihmiskunta on taas yksi joukko, jolla on yksi kieli.

Kansojen, kultuurien ja kielten moneus ei ole pelkästään siunaus.
Syynä kertomuksen juonessa olevaan epäjatkumoon on mitä ilmeisimmin se, että kertomusta Baabelin tornista on kerrottu Israelissa ja ennen sen päätymistä osaksi Raamattua.

Kun vanha kertomus toimitettiin osaksi Pyhiä Kirjoituksia,
sitä ei saatu saumattomasti sopimaan osaksi kokonaisuutta.

Raamattua vanhemmassa kertomuksessa oli kyse aitiologiasta eli kertomuksesta, jonka tarkoituksena on jonkin huomiota herättävän asiantilan synnyn selittäminen (ks. ed. luennoista).
Baabelin torni –kertomus sisälsi monia aitiologioita eli vastasi monen asian syntyä koskeviin kysymyksiin samalla kertaa: 1) Mistä ovat saaneet alkunsa ne Mesopotamian valtavat zikkurat –pyramidit, joista kiersi tarinoita koko muinaisessa maailmassa ja joiden olemassaolon israelilaiset saivat omin silmin todeta pakkosiirtolaisuuden aikana? 2) Miksi ihmiset puhuvat eri kieliä eivätkä ymmärrä toisiaan? 3) Mistä Baabelin kaupunki on saanut nimensä?

Kun vanha kertomus Baabelin tornista toimitettiin osaksi Raamatun kertomusta, siitä tuli osa suurempaa kokonaisuutta. Tällöin vanha, kolminkertainen aitiologinen merkitys toisaalta säilyi, toisaalta uudessa kontekstissaan kertomus sai uuden merkityksen osana maailman luomisesta sen loppuun ulottuvaa jumalallista kertomusta.

Eri kansojen ja kulttuurien olemassaolo on kaksitahoinen juttu. Siksi siitä pitää kertoa kaksi eri kertomusta.

Toisaalta se on Jumalan hyvyyden ja ehtymättömän luovuuden osoitus. Ajattele Amazonin sademetsän intiaaneja, Haukiveden rantojen savolaisia ja New Yorkin katujen rap -kulttuuria. Kaikissa ilmaistaan erilaisilla tavoilla sitä, mitä on olla ihminen Jumalan luomassa maailmassa. Tästä puhui kansojen luettelo, jota käsiteltiin viime kerralla.

Mutta eri kulttuurien olemassaolo on samalla myös rangaistus ja haitta ihmiskunnalle.
Jos haukiveteläinen mies menisi New Yorkin katujen väen pariin, hän ei ymmärtäisi mitään ja saisi ehkä turpiinsa.
Tätä eri kulttuureihin liittyvää murheellista puolta ihmetellään Baabelin kieltensekoituksessa."

Valaisevaa tässä yksitavuisessa ketjussa!

Samoin sinulle "minä vaan".