Jatketaan aikaan liittyvää keskustelua, lähinnä
pseudohipin kirjoitusten pohjalla.
"Eihän tämä muuta valon nopeutta. Nopeus on
matka / aika. Aika on suhteellinen ja sidoksissa
mittaajaansa."
Siis mikäli aika hidastuu etäisyyden funktiona
valon nopeuden on kasvettava etäisyyden
funktiona, koska yksi sekunti vastaa kauempana
kahta sekuntia maan päällä. Komplementaarisuutta
olen koko ajan tuonutkin esille objektiivisuuden
sijasta, sillä olen siirtynyt sille epäilykselle,
että havainnoitsija vaikuttaa tutkittavan asian
lopputulokseen.
"Siis valon nopeus alkaa kohota 300 000km/s maan
pinnalla ja lähestyä ääretöntä etäisyyden
funktiona.
Mitään tällaista ei ole koskaan havaittu.
Ensimmäiset ihmisen valmistamat esineet ovat
poistuneet tai poistumassa aurinkokunnasta.
Niidenkään lähettämissä tiedoissa ei ole
merkkiäkään siitä, että valon nopeus olisi
aurinkokuntamme laidoilla toinen kun maapallon
lähellä. Ko. omintakeiselle hypoteesillesi ei ole
ainuttakaan sitä tukevaa teoreettista tai
kokeellista perustetta."
Eiköhän nämä avaruuden etäisyydet ole määritetty
jo etupäässä 1700-luvulla, jolloin valon nopeuden
olettiin olevan vakio. Tietenkin uudet havainnot
aina sopivat vanhaan viitekehykseen, vaikka valon
nopeus olisi erilainen kauempana avaruudessa.
Vaikka pystyttäisiin todistamaan, että aika
hidastuisi etäisyyden funktiona, ei sitä missään
tapauksessa julkisuuten tuotaisi. Sensuurin alle
joutuneesta tutkimuksesta voitaneen mainita
merten suolapitoisuuden kasvun tutkiminen, mistä
voisi selvitä, että vedenpaisumusvesi olisi
merissä.
"Tämä selittää myös sen miksi ihminen näkee
kaiken reaaliaikaisena eikä ihmisen näkökyky
olisi aikakone.
Ihminen näkee asiat omassa suhteellisessa
ajassaan. Ihminen näkee kuun sellaisena kun se
oli (katsojan aikaa) 1,5 sek. sitten, auringon n.
8 min sitten jne. Kutsu sinä sitä aikakoneeksi
jos haluat, minulle se on yksinkertainen,
looginen ja tuhansia kertoja kokeellisesti
varmistettu osoitus valon äärellisestä
nopeudestä."
Yhdessä vaiheessa kyselin, että ymmärrätkö edes
mitä näkökyky on. Mikäli ihmisen näkökyky yltää
aurinkoon asti, niin hänen on nähtävä erottamansa
asiat reaaliaikaisina eikä kahdeksan minuutin
viiveellä. Tämä on komplementaarinen tulkinta ja
newtonilainen tiede on perinteisesti
objektiivista sekä determinististä ja siksi
epäkurantti 2000-luvulla.
"Hidastuva aika selittää myös maailmankaikkeuden
rajallisuuden,
Ei ole olemassakaan absoluuttista aikaa, joka
jotenkin universaalisti hidastuisi. Aika on
kappaleen ominaisuus, ja riippuvainen sen
nopeudesta"
Ongelmana virallisessa tieteen selityksessä on,
että mikäli alkuräjähdys on tapahtunut 20
miljardia vuotta sitten (yleisin arvio), miten
vanhimpien galaksien valo voi olla 14-15
miljardia vuotta vanhaa. Toiseksi on aika outoa,
että pistemäinen alkuräjähdys voi tapahtua
keskellä ääretöntä, tyhjiömäistä tilaa. Mikäli
aika on kappaleen ominaisuus, silloin jokaisesta
kappaleesta laskettuna alkuräjähdyksen
ajankohdaksi saadaan eri hetki.
Komplementaarisuus on tähänkin hyvä selitys. En
suoraan kuitenkaan väitä, että kaukaisempia
kohteita ei edes ole ollut olemassa ennen kuin ne
on havaittu.
Terv. Morigam, nuoren maan kreationisti
pseudohipin kirjoitusten pohjalla.
"Eihän tämä muuta valon nopeutta. Nopeus on
matka / aika. Aika on suhteellinen ja sidoksissa
mittaajaansa."
Siis mikäli aika hidastuu etäisyyden funktiona
valon nopeuden on kasvettava etäisyyden
funktiona, koska yksi sekunti vastaa kauempana
kahta sekuntia maan päällä. Komplementaarisuutta
olen koko ajan tuonutkin esille objektiivisuuden
sijasta, sillä olen siirtynyt sille epäilykselle,
että havainnoitsija vaikuttaa tutkittavan asian
lopputulokseen.
"Siis valon nopeus alkaa kohota 300 000km/s maan
pinnalla ja lähestyä ääretöntä etäisyyden
funktiona.
Mitään tällaista ei ole koskaan havaittu.
Ensimmäiset ihmisen valmistamat esineet ovat
poistuneet tai poistumassa aurinkokunnasta.
Niidenkään lähettämissä tiedoissa ei ole
merkkiäkään siitä, että valon nopeus olisi
aurinkokuntamme laidoilla toinen kun maapallon
lähellä. Ko. omintakeiselle hypoteesillesi ei ole
ainuttakaan sitä tukevaa teoreettista tai
kokeellista perustetta."
Eiköhän nämä avaruuden etäisyydet ole määritetty
jo etupäässä 1700-luvulla, jolloin valon nopeuden
olettiin olevan vakio. Tietenkin uudet havainnot
aina sopivat vanhaan viitekehykseen, vaikka valon
nopeus olisi erilainen kauempana avaruudessa.
Vaikka pystyttäisiin todistamaan, että aika
hidastuisi etäisyyden funktiona, ei sitä missään
tapauksessa julkisuuten tuotaisi. Sensuurin alle
joutuneesta tutkimuksesta voitaneen mainita
merten suolapitoisuuden kasvun tutkiminen, mistä
voisi selvitä, että vedenpaisumusvesi olisi
merissä.
"Tämä selittää myös sen miksi ihminen näkee
kaiken reaaliaikaisena eikä ihmisen näkökyky
olisi aikakone.
Ihminen näkee asiat omassa suhteellisessa
ajassaan. Ihminen näkee kuun sellaisena kun se
oli (katsojan aikaa) 1,5 sek. sitten, auringon n.
8 min sitten jne. Kutsu sinä sitä aikakoneeksi
jos haluat, minulle se on yksinkertainen,
looginen ja tuhansia kertoja kokeellisesti
varmistettu osoitus valon äärellisestä
nopeudestä."
Yhdessä vaiheessa kyselin, että ymmärrätkö edes
mitä näkökyky on. Mikäli ihmisen näkökyky yltää
aurinkoon asti, niin hänen on nähtävä erottamansa
asiat reaaliaikaisina eikä kahdeksan minuutin
viiveellä. Tämä on komplementaarinen tulkinta ja
newtonilainen tiede on perinteisesti
objektiivista sekä determinististä ja siksi
epäkurantti 2000-luvulla.
"Hidastuva aika selittää myös maailmankaikkeuden
rajallisuuden,
Ei ole olemassakaan absoluuttista aikaa, joka
jotenkin universaalisti hidastuisi. Aika on
kappaleen ominaisuus, ja riippuvainen sen
nopeudesta"
Ongelmana virallisessa tieteen selityksessä on,
että mikäli alkuräjähdys on tapahtunut 20
miljardia vuotta sitten (yleisin arvio), miten
vanhimpien galaksien valo voi olla 14-15
miljardia vuotta vanhaa. Toiseksi on aika outoa,
että pistemäinen alkuräjähdys voi tapahtua
keskellä ääretöntä, tyhjiömäistä tilaa. Mikäli
aika on kappaleen ominaisuus, silloin jokaisesta
kappaleesta laskettuna alkuräjähdyksen
ajankohdaksi saadaan eri hetki.
Komplementaarisuus on tähänkin hyvä selitys. En
suoraan kuitenkaan väitä, että kaukaisempia
kohteita ei edes ole ollut olemassa ennen kuin ne
on havaittu.
Terv. Morigam, nuoren maan kreationisti
Vastaukset 21
Vanhimmat
Selitä nyt ihmeessä tuota reaaliaikaisuutta. Mitä
sillä oikein tarkoitat? Mitkä käytännön havainnot
tukevat reaaliaikaisuuskäsitettäsi? Miksi
esimerkiksi tutka toimii?
Reaaliaikaisuus on taas niin selvä asia, että en
edes ymmärrä, miksi sitä pitää selittää. Se
tietysti tarkoittaa sitä, että ihmisen havainnot
ovat samanaikaisia havaintojen kanssa
(komplementaarisuus) eikä viiveellä tapahtuvia,
kuten newtonilainen (objektiivinen) tiede
tarkoittaa, koska newtonilainen tiede ei huomio
näkökyvyn merkitystä näköhavaintojen yhteydessä.
Reaaliaikaisuus ei tietenkään ole kelloon
sidoksissa, sillä reaaliaika on kellon mukaan
erilainen toisessa aikavyöhykkeessä.
"havainnot ovat samanaikaisia havaintojen kanssa"
Siis mitkä ovat samanaikaisia? Tutkaesimerkin otin
sen takia, että tutkahan ei toimisi, jos kaikki
olisi reaaliaikaista. Tutkassa lähetetään signaali
ja mitataan kuinka kauan kestää ennen kuin kaiku
kohteesta tulee takaisin. Siinä siis nimen omaan
käytetään hyväksi sitä, että kaiku ei tule
reaaliajassa.
"havainnot ovat samanaikaisia havaintojen kanssa"
Mitä se tarkoittaa? Miten voin sen käytännössä
todeta?
Tutkaesimerkin otin sen vuoksi, että tutka
perustuu nimen omaan ei-reaaliaikaisuuteen (niin
kuin sen itse ymmärrän): lähetetään signaali ja
mitataan kuinka kauan kestää ennen kuin kaiku
tulee takaisin.
Hidastuvaa aikaa on helppo perustella
rautalankamallin avulla. Ajatellaan maapallo
ympyräksi, jonka kehäpisteellä olemme ja yksi
pyörähdys akselin ympäri on vuorokausi.
Pienennetäämpä kehäpisteen sädettä yksi kilometri
ja pidetään kehäpisteen nopeus samana, niin
yhdessä vuorokaudessa on kierretty reilusti
maapallon ympäri. Jos aika olisi etäisyyden
suhteen vakio, niin palautuminen normaalille
kehäpisteelle tapahtuisi menneisyydessä. Siten
ajan voi väittää hidastuvan etäisyyden funktiona.
Terv. Morigam, nuoren maan kreationisti
Tämä oli vähän turha viesti. Aiemmin lähetetty ei
jostakin syystä aluksi näkynyt.
Voiko sen mitata?
Ja vielä siitä reaaliaikaisuudesta. Oliko tämä nyt
esimerkki siitä vai jostakin muusta?
Miten mallisi mukaan seuraavassa kokeessa käy:
Pisteestä A lähetetään pisteeseen B signaali, joka
lähettää saman tien signaalin takaisin pisteeseen
A. Koetta toistetaan vaihtelemalla pisteiden A ja
B etäisyyttä. Millaisia tuloksia pisteen A
havainnoija saa mitatessaan aikaa oman signaalin
lähettämisestä siihen, kun B:n lähettämä signaali
vastaanotetaan.
En ole kiistänyt, että valon nopeus olisi
tyhjiössä objektiivisessa tarkastelussa 300
000km/s. Kysymys on ollut koko ajan siitä, että
onko näkökyvyllä tekemistä havaintojen (valon
nopeuden) kanssa, sillä sitä ei ole otettu
huomioon objektiivisessa tutkimuksessa. Joten
voit laskea vastaukset kysymykseen itse, mikäli
lähdet perinteisellä tavalla lähestymään
kysymystä.
Itseäni kiinnostaa enemmän komplementaarinen
lähestymistapa, koska pidän sitä paremmin
todellisuutta kuvaavana.
Terv. Morigam, nuoren maan kreationisti
"...voit laskea vastaukset kysymykseen itse,
mikäli lähdet perinteisellä tavalla..."
Tietysti voin laskea perinteisellä tavalla, mutta
minua kiinnosti sinun tapasi. Miten siinä sen
mukaan käy ja miten sen voisi kokeellisesti
todeta?
Mitä tarkoitat näkökyvyllä? Ihmisen silmien
ominaisuuttako? Havaintojahan voidaan tehdä
muutenkin kuin siihen perustuen.
Kysyin samaa asiaa pseudohipilta, että mitä
tarkoittaa näkökyky, kun käsittelimme asiaa tällä
palstalla reilut vuosi sitten. Mitään järkevää
vastausta ei tullut, mutta aika mahdotonta on
etteikö näkökyvyllä olisi vaikutusta
näköhavantoihin (komplementaarinen tulkinta).
Tätähän objektiivinen tiede ei myönnä ja siksi on
väärässä, kuten myös monessa muussakin asiassa.
Sitä olen koko ajan väittänyt, että ihminen näkee
kaikki asiat reaaliaikaisena (ei sekuntien
viiveitä) näkökykynsä erottamissa rajoissa.
Näkemistä on nimittäin muukin kuin suorat valon
säteet. Tätähän objektiivinen tiede ei myönnä,
koska sen mukaan näkökyvyllä ei ole vaikutusta
havantoihin.
Tärkeintä kuitenkin on miettiä asiota itse, eikä
uskoa siihen sontaan, mitä kirkko ja valtion
tiede tuputtavat.
Terv. Morigam, nuoren maan kreationisti
Jos olet sitä mieltä, että havainnoilla ei ole
mitään tekemistä tieteen teon kanssa, täytynee
nostaa kädet pystyyn.
Jos kumminkin asia on toisin, olisi kiinnostavaa
tietää millaisia komplementaariajattelua tukevia
havaintoja ja kokeita on onnistuttu tekemään.
Ketkä asiaa tutkivat ja missä yleisesti ottaen
mennään tämän ajatusmallin kanssa.
En kyllä vieläkään saanut vastausta siihen, miten
tutka selitetään komplementaariajattelulla
paremmin kuin perinteisellä.
> Kysyin samaa asiaa pseudohipilta, että mitä tarkoittaa näkökyky, kun käsittelimme asiaa tällä palstalla reilut vuosi sitten. Mitään järkevää vastausta ei tullut,
Se, että et ymmärrä vastausta, ei välttämättä tarkoita, että vastaus ei ole järkevä. Keskustelumme on talletettuna kotisivuilleni osoitteessa http://www.sunpoint.net/~Pseudohippi/valonnopeus.html . Lainaan tähän pätkän:
---------------------------------------------
> Mitä on näkökyky?
Näkökyky on kyky havaita tietyntaajuista sähkömagneettista säteilyä. Kysymystä voidaan lähestyä myös filosofisesti. En kuitenkaan haluaisi tuoda vielä sitäkin näkökulmaa (lakkaako maailma olemasta, kun suljemme silmämme) tähän keskusteluun, jonka olisi parempi pysyä luonnontieteiden piirissä.
> Jos ihmisellä olisi tarkempi näkökyky, näkisikö hän kaukaisiin tähtiin reaaliajassa?
Voidaan kysyä, mikä on reaaliaika? Jos kuitenkin pitäydään luonnontieteellisessä versiossa näkemisestä, sen mukaan ihminen näkee asiat silloin, kun asioiden tuottamat fotonit saavuttavat ihmisen silmän. Tähän saavuttamiseen kuluu aikaa, joka on verrannollinen valonlähteen etäisyyteen havaitsijasta. Näemme kuun sellaisena, kun se oli runsas sekunti sitteen.
> Mitä on pimeys?
Pimeys on valon puutetta. Absoluuttisessa pimeydessä ei voi tehdä mitään näköhavaintoja.
---------------------------------------------
> mutta aika mahdotonta on etteikö näkökyvyllä olisi vaikutusta näköhavantoihin (komplementaarinen tulkinta).
Heh. Havainnot tekee havainnoitsija, jonka havainnointikyky tietenkin vaikuttaa havaintoihin. Havaintojen kohteena oleviin ilmiöihin havaitsijalla ei kuitenkaan kvanttimaailman ulkopuolella ole vaikutusta. Vai arveletko, että aurinkoon vaikuttaa se, katseletko sitä vai et?
viljelemälläsi käsitteellä 'komplementaarisuus'?
Minulle se on kirjoitustesi perusteella ainakin
jäänyt täydelliseksi ufo-jutuksi. Esim. seuraava:
>>Mikäli ihmisen näkökyky yltää
aurinkoon asti, niin hänen on nähtävä erottamansa
asiat reaaliaikaisina eikä kahdeksan minuutin
viiveellä. Tämä on komplementaarinen tulkinta ja
newtonilainen tiede on perinteisesti
objektiivista sekä determinististä ja siksi
epäkurantti 2000-luvulla. <<
Asian ydin on siinä, että auringon säteilemä valo
on maapallolla sijaitsevan katsojan silmässä n. 8
minuutin kuluttua, koska valon matkantekoon
auringosta maahan kuluu tuo n. 8 minuuttia.
Tottakai ihminen havaitsee kaikki havaintonsa
'reaaliaikaisina'! Auringon valohan tulee jatkuvan
reaaliaikaisesti maahan n. kahdeksan minuutin
kuluttua siitä kun se aloitti matkantekonsa
auringosta maahan. Jos joku ihminen haluaisi
'normaaliolosuhteissa' havaita kaukana tapahtuvat
asiat silloin kun ne tapahtuvat, hänen pitäisi
tietenkin olla siellä missä kyseiset asiat
tapahtuvat.
Vaikuttaa vahvasti siltä, että esittämäsi
näkemykset, jotka ovat mielestäsi 'kurantteja
2000-luvulla', ovat olleet sitä ehkä n. 2000
vuotta ennen täällä nykyään käytössä olevan
ajanlaskun alkua, ja silloinkin vain joidenkin mm.
kaikua milloinkaan havaitsemattomien henkilöiden
mielessä.
En jouda selvittämään samoja asioita sataa kertaa
eri henkilöille, joten saat Mr.Katille laittamani
vastauksen copy-pastena. Komplementaarisuus eli
havainnoitsijan mukaan ottaminen tarkasteltavan
systeemin tarkasteluun on vastakohta
perinteiselle newtonilaiselle objektiivisuudelle
so. havainnitsijalla ei ole vaikutusta systeemin
havantoihin.
Kokonaisnäkemyksestä Mr.Katille
Morigam 13.12.2001 klo 07.38
Jotta kanssasi olisi hedelmällistä keskustella ja
kuluttaa aikaa vastailemalla esittämääsi
kreationistiseen kritiikkiin, asioiden
lähestymistavaksi on otettava zoomaus-fokusointi
periaate so. asioista edetään kokonaisuuksista
yksityiskohtiin. On täysin turhauttavaa väitellä
jostain yksityiskohdasta esim. puiden ikä, jos ei
tiedetä, mitä osapuolet ajavat todellisuudessa
takaa.
Kysymys on maailmankuvan murroksesta, jossa vain
evoluutioteorian kritiikki on yksi osa. 1900-
luvulla monet ajattelijat hyökkäsivät jo luonnon
konemaista tulkintaa sekä yhteiskunnan
hierarkista rakennetta vastaan, missä ihmisiä
hallitaan ylhäältä alas asiantuntijoiden ja
pakkokeinojen avulla. Samaan sarjaan voidaan
lisätä myös uskon ymmärtäminen eräänlaisena
aineena, mitä voidaan tutkia tieteellisesti ja
johon voidaan lapset opettaa. Historian
romukoppaan joutavat siis seuraavat 2000-luvulla
epäkurrentit asiat, tässä järjestyksessä
1.) Kirkko
2.) Evoluutioteoria
3.) Newtonin mekaniikka
Kysymys maailmankuvan muutoksesen nopeudesta on
suoraan verrannollinen muutosvastarinnan
voimakkuuteen. Esitän nyt ydinkohdat
tiivistettyinä vastapareina, jotta jokainen
näkee, kuinka sekä kerrassaan järjetön ja
mahdoton nykyinen todellisuuskäsityksemme on.
Siis valtaosa maapallon ihmisistä elää
harhailluusiossa, joka ei vastaa todellisuutta.
Olen käsitellyt useimpia kohtia laajemmin tällä
palstalla, joten nyt vain luettelonomainen
esittely. Darwinistisen ja mekanistisen
maailmankuvan romuttuminen ei suinkaan paranna
kirkon asemaa, sillä jolla ei ole otetaan pois
sekin mitä on.
LUONTO:
- Newtonin mekaniikka vs. kvanttimekaniikka
- Determinismi vs. indeterminismi
- Reduktionismi vs. holismi
- Objektiivinen kuvailu vs. komplementaarinen so.
tutkija osa tutkittavaa systeemiä
YHTEISKUNTA:
- Edistysusko ja kehitysoppi vs. kreationismi ja
luomisen ohjausmekanismin tutkiminen
- Edistysuskoon pohjautuva talous ja teknologia
perustana vs. kreationismiin pohjautuva ekologia
ja humanismi, jotka mahdollistavat
menestyksekkään talouden ja teknologian.
KIRKKO:
- Kirkollisverot ja muotomenot vs.
henkilökohtainen usko
- Uskoon opettaminen ja pakottaminen vs. ääretön
uskon vapaus
- Uskon tutkiminen vs. ihmisen ja Jumalan välisen
suhteen tutkiminen
- Ihminen on luomakunnan Herra vs. ihminen on
luomakunnan viinitarhanhoitaja
- Tekopyhyys vs. Jeesus harrasti seksiä Marian
kanssa sekä käytti alkoholipitoista viiniä
IHMINEN:
- Ulkoapäin ohjautuva vs. sisältäpäin ohjautuva
- Koneiston osa vs. alhaalta ylöspäin rakentuva
kokonaisuus, vastuullinen partneri
- Asiantuntijat vs. luottamus omaan kokemukseen
ARVOT:
- Arvotyhjiö vs. todellisuus ihmisten sisällä so.
luovuus ja oivallus
- Oma etu vs. kokonaisoptimi so. vastuu ja
välittäminen
- Järki vs. Järjen Valo (so. viisaus); ymmärrys,
herkkyys ja kauneudentaju
Nykyinen kirkon ja mekanistisen fysiikan
maailmankuva ei voi opettaa oikeaa toimintaa ja
vastuunottoa tulevan kehityksen suuntaamisesta.
Se lienee loogisin argumentti kumota ensimmäisen
sekä vallitsevan vaihtoehdon kannattajien
vakaamus.
Terv. Morigam, nuoren maan kreationisti
Tuosta pikavastauksesta ei ollut oikein apua.
Olisin toivonut selitystä tuon nimimerkin
"karitsa" peräämään kaikuilmiöön, jota itsekin
yritin kysellä.
Aloitit kyllä tämän haaran sanoin "Jatketaan
aikaan liittyvää keskustelua" ja oletin, että
tosiaan jatketaan. Mutta tuleehan niitä yllättäviä
kiireitä välillä, minkäs sille voi.
Keskustelua sivusta seuranneena, en ole saanut
täyttä ymmärrystä tästä
komplementaarisuusperiaatteesta makrotasolla.
Kvanttitasolla havainto vaikuttaa aina
kohteeseen. Ilmaisimeen (silmään) joutunut
fotoni tuhoutuu, eikä siitä voi sitten tutkia
enää mitään myöhempiä ilmiöitä.
Niin epäselvyyden vuoksi todettakoon, että olen
kvanttifysiikastakin täyttä ymmärystä vailla (-;
Kun puhutaan näkökyvyn ulottuvuudesta, niin se on
fysikaalisesti kait vaikea niinpäin ajatella.
Muistuttaa jotenkin teräsmiehen röntgenkatsetta,
joka muodostaa taskulamppumaisen "näkökiilan".
Näemmehän heti kuuhun asti, eikä tarvitse odottaa
1,5s sen syttymistä.
Jos valon nopeus olisi suurempi kauempana
maapallosta, se voisi käydä yksiin sen havainnon
kanssa, että ihmiset näyttävät pienenevän, kun ne
loittenevat minusta. Koska etäällä on pienemmät
välimatkat, voi valo kulkea nopeammin kohteesta
toiseen.
Enpä päässyt minäkään perille. Mutta jotain
tuollaista röntgenkatseen tapaista kai
keskustelukumppani yritti esittää.
hyvä pointti, valonnopeuden voi todellakin ylittää "kotikonstein". Morigam voisi myös mennä kysymään etäältä olevilta miltä tuntuu olla niin pieni ja todeta hämmästyksekseen että maailmankaikkeuden keskipiste liikkuu hänen mukanaan.
ei valitettavasti ole toimiva eikä hyvä tapa
jäsentää maailmaa, sillä jotta voisimme suorittaa
hämärän 'zoomaus-fokusoinniksi' kutsumasi
maailmanjäsennyksen, meidän tulisi 'holistisesti'
tietää koko uni/multiversumin rakenne
ja 'päämäärä' 'taakse'- ja 'eteenpäin'
suuntautuneena äärettömän tai äärellisen
olemassaolon kokonaisobjektin kentän prosessina.
Mikäli oikein ymmärsin, sinä haluat joidenkin
motiivien ajamana ennenkaikkea levittää
omaksumaasi maailmankuvaa, kun taas esimerkiksi
tieteellisen työn tavoitteena on luoda kuva
siitä, millainen maailma on. Toisin sanoen,
asialliset ja rehelliset tieteentekijät eivät
pyri levittämään omaksumaansa maailmankuvaa, vaan
erilaisin tarkoin havaintolaittein tutkivat,
millainen maailma on täysin heidän omista
toiveistaan riippumatta.
Kyllä kaikki tiedeihmiset tietävät, että he
ovat 'osa tutkittavaa systeemiä'. Tottakai
kaikki, mikä on olemassa, on osa tutkittavaa
systeemiä, sillä vain sellaisia asioita mitkä
ovat olemassa voidaan ylipäänsä tutkia. Niinpä
esim. eri aikakausien eri uskontojen ja
uskonnollisten ideoiden kiertoa eri
ihmisyksilöissä voidaan aivan mainiosti tutkia.
Ja toisin kuin väität, uskonnolliset kokemukset
ja ideat ovat aineellisia prosesseja, eivätkä
suinkaan minkäänlaisten yliluonnollisten
noitavoimien aiheuttamia ilmiöitä.
Teoriasi tapahtumisen ns. 'reaaliaikaisesta
havaitsemisesta' on niin mielenkiintoinen, että
sen täytyy olla totta;). Olenhan itsekin kokenut
tapahtumisen 'reaaliaikaisen havaitsemisen', ja
kokemus oli todella hämmentävä:
Olin kesällä ulkoilemassa erään korkeiden
kallioseinämien reunustaman järvenpoukaman
läheisyydessä, ja päätin käydä ylhäältä kalliolta
katsomassa miltä vesi sieltä katsottuna näyttää.
Yhtäkkiä sain päähäni huutaa lujalla äänellä
nopeasti: "HÄ!"
Mutta mitä tapahtuikaan?
Pienen hetken kuluttua kuulin äänen: ikäänkuin
vastakkainen kallioseinämä olisi huutanut "HÄ!",
vaikka en nähnyt kallioseinämällä enkä sen päällä
ketään, kirkkaasta päivänpaisteesta huolimatta.
Peljästyin suuresti, sillä enhän ennen ollut
tiennyt, että kalliot osaavat huutaa. Ihmettelin,
mistä kallioseinämä tiesi, mitä olin huutanut?
Oliko se ennustus? Oliko se sattuma? Kalliothan
ovat käsittääkseni kuuroja. Oliko kallion sielu
lukenut ajatukseni ja vahingossa möläyttänyt
telepaattis-holistiset ja komplementaariset
taitonsa julkisuuden valokeilaan? Vai oliko
kallio 'mekanististen fyysikoiden' aivopesun
uhri, joka vain harhaoppisesti toteutti sieluunsa
syötettyjä harhaisia fysikaalisia
lainalaisuuksia?
Mutta koska >> On täysin turhauttavaa väitellä
jostain yksityiskohdasta, jos ei
tiedetä, mitä osapuolet ajavat todellisuudessa
takaa. << , niin jätin kallion itsekseen 'zoomaus-
fokusoimaan' holistista
kokonaisnäkemystä 'reduktionistisen' "HÄ!"-
huutelun sijaan, ja lähdin kotiin.
> Siis mikäli aika hidastuu etäisyyden funktiona
Mikäli. Mitään tällaiseen viittaavaakaan ei ole milloinkaan havaittu, ja koko ajatuskin on järjetön. Mikäli kuussa aika kulkee hitaammin kun maassa, miten oli astronauttien laita? Mistä tämä ajan hidastuminen on riippuvainen? Tämä ajatus lienee täysin oma keksintösi ilman minkäänlaista kokeellista, teoreettista tai edes hypoteettista pohjaa.
> Eiköhän nämä avaruuden etäisyydet ole määritetty jo etupäässä 1700-luvulla, jolloin valon nopeuden olettiin olevan vakio.
1700-luvun jälkeen on tullut "jonkin verran" uutta tietoa maailmankaikkeutemme rakenteesta. Olisi toivottavaa, että et kosmologisissa kysymyksissä vetoaisi 300 vuotta vanhoihin käsityksiin.
> Tietenkin uudet havainnot aina sopivat vanhaan viitekehykseen,
Tämä ei pidä suinkaan paikkaansa. Kosmologia koki viime vuosisadan alkupuolella aivan valtavan mullistuksen joka peruuttamattomasti muutti kästyksemme siitä, millainen maailmamme oikeastaan on.
> Vaikka pystyttäisiin todistamaan, että aika hidastuisi etäisyyden funktiona, ei sitä missään tapauksessa julkisuuten tuotaisi.
Ah, salaliittoteoriaa....
> Yhdessä vaiheessa kyselin, että ymmärrätkö edes mitä näkökyky on.
Ka. vastaukseni toisaalla.
> Mikäli ihmisen näkökyky yltää aurinkoon asti,
Ihmisen näkökyky ei yllä yhtään mihinkään. Näkökyky on täysin passiivista reagointia ulkoisiin ärsykkeisiin.
> Tämä on komplementaarinen tulkinta
Omaperäinen tulkintasi ei muuta todellisuuden luonnetta yhtään miksikään.
> Toiseksi on aika outoa, että pistemäinen alkuräjähdys voi tapahtua keskellä ääretöntä, tyhjiömäistä tilaa.
Niinpä Siksipä kukaan alkuräjähdysteorian tuntija ei tällaista väitäkään. Se, mitä me tarkoitamme sanalla "tila" syntyi alkuräjähdyksessä.
> Mikäli aika on kappaleen ominaisuus, silloin jokaisesta kappaleesta laskettuna alkuräjähdyksen ajankohdaksi saadaan eri hetki.
Juuri näin. Tässä olet oikeilla jäljillä. Sinunkin aikasi on hivenen eri kun minun. Asiaa voi olla vaikeaa havaita, mutta se on helppo laskea. Kokeellisestikin ajan riippuvuus ajan mittarin nopeudesta on toki todettu monet kerrat.
Meidän maapallolla olevien ihmisten aika poikkeaa toisistaan sen verran vähän, että voimme sopia elävämme samaa aikaa. Maapallolla käytössä olevaa aikaa on kulunut n. 14-15 miljardia vuotta siitä, kun tuntemamme maailmankaikkeus sai alkunsa. Jossain muualla maailmankaikkeudessa kulunut aika voi hyvinkin olla toinen.
sinä hurjan heitit.
>Vaikka pystyttäisiin todistamaan, että aika
>hidastuisi etäisyyden funktiona, ei sitä missään
>tapauksessa julkisuuten tuotaisi. Sensuurin alle
>joutuneesta tutkimuksesta voitaneen mainita
>merten suolapitoisuuden kasvun tutkiminen, mistä
>voisi selvitä, että vedenpaisumusvesi olisi
>merissä.
Sinä sorrut valehteluun. Oletko varma, ettei sitä
noteerata viimeisellä tuomiolla?