Tiedemiehet eivät ole koskaan havainneet esim. uusia elämänmuotoja tuottavia hyö-dyl-li-siä mutaatioita.
Silti he ovat varmoja siitä, että juuri tällä tavalla uudet lajit syntyivät.
He eivät ole nähneet alkusyntyä.
Silti he väittävät, että siten elämä sai alkunsa.
Tällaisen todisteiden puutteen vuoksi T. H. Janabi kutsuu kehitysteoriaa ”pelkäksi ’uskonkappaleeksi’”.
Tähtitieteilijä Fred Hoyle sanoo sitä ”Darwinin evankeliumiksi”.
Tri Evan Shute menee vielä pidemmälle.
”Luulenpa, että luomisopin kannattajalla
on vähemmän arvoituksia ratkottavana
kuin antaumuksellisella kehitysopin kannattajalla”, hän sanoo.
Silti he ovat varmoja siitä, että juuri tällä tavalla uudet lajit syntyivät.
He eivät ole nähneet alkusyntyä.
Silti he väittävät, että siten elämä sai alkunsa.
Tällaisen todisteiden puutteen vuoksi T. H. Janabi kutsuu kehitysteoriaa ”pelkäksi ’uskonkappaleeksi’”.
Tähtitieteilijä Fred Hoyle sanoo sitä ”Darwinin evankeliumiksi”.
Tri Evan Shute menee vielä pidemmälle.
”Luulenpa, että luomisopin kannattajalla
on vähemmän arvoituksia ratkottavana
kuin antaumuksellisella kehitysopin kannattajalla”, hän sanoo.
Vastaukset 15
Vanhimmat
*arvoituksia riittää*
>>Tiedemiehet eivät ole koskaan havainneet esim. uusia elämänmuotoja tuottavia hyö-dyl-li-siä mutaatioita.>>
Tuo ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
http://www.student.oulu.fi/~ktikkane/mutaatio.html
http://www.gate.net/~rwms/EvoMutations.html
>>Silti he ovat varmoja siitä, että juuri tällä tavalla uudet lajit syntyivät>>
Se on tosiasioiden valossa todennäköisempi vaihtoehto kuin luominen, ja toki vain yksi evoluution mekanismeista.
***Monet bakteerit tulevat mutaatioin antibioottiresistenteiksi.
Tämä on
voitu labrakokein todentaa.
Myöskin säteilyttämällä bakteereja
UV-säteilyllä on voitu aikaansaada vastustuskyky antibiooteille
syntymään.**
Bakteereille toi resistenssi saattaa olla hyväkin juttu, jos ne tahtoo valloittaa maailman. :D
Säteilyttääkö ne toiset bakteerit toisiaan...ei ihan spntaanilta, hyödylliseltä mutaatiollta tommonen säteilytys kuiteskaan kuullosta?
Yleensä mutaatiot on vahingollisia. eivätkä paranna lajin lisääntymiskykyä?
Parantaskohan säteilyttäminen ihmisten lajin säilymistä?
kutsuu kehitysteoriaa ”pelkäksi ’uskonkappaleeksi’”.
Tähtitieteilijä Fred Hoyle sanoo sitä ”Darwinin evankeliumiksi”.
Kyllä evoluutioteoria
vaatii paaaaaljon enemmän uskoa kuin 'luomiskertomus, näin on ;D
*Hiroshima-koe...*
>>Bakteereille toi resistenssi saattaa olla hyväkin juttu>>
Aivan samoin kuin ihmiselläkin sirppisoluanemiaa aiheuttavan sirppisolugeenin sivuvaikutuksena tulee immuniteetti malariaa vastaan. Tai Tay-Sachsin taudin aiheuttava geenimutaatio antaa kantajilleen paremman suojan tuberkuloosille verrattuna tervegeenisiin. Jälleen siis nähdään syy, miksi kyseinen mutaatio ei ole hävinnyt luonnonvalinnassa.
*D-ewankeljumi :)*
>>Kyllä evoluutioteoria vaatii paaaaaljon enemmän uskoa kuin 'luomiskertomus, näin on>>
Aivan varmasti näin on, mikäli ei ole perehtynyt evoluutioteorian perusteisiin.
Käsittääkseni sirppisoluanemia tappaa.
ei paljon loduta siinä tilanteessa immuniteetti malariaa vastaan.
huh mikä logiikka.
aikas julma toi"luonnonvalinta",
eikä todellakaan PARANNA ihmislajin eloonjäämistä se että kuolee sirppisoluanemiaan malarian sijasta?
*kumma logiikka*
>>Käsittääkseni sirppisoluanemia tappaa. ei paljon loduta siinä tilanteessa immuniteetti malariaa vastaan.>>
Kysymys onkin nyt siitä, onko ylipäätään populaatiolle hyödyllisiä mutaatioita olemassa. Aloituksessa väitettiin väärin, ettei sellaisia ole. Linkittämilläni sivustoilla tuodaan kuitenkin useampia esimerkkejä erilaisten mutaatioiden hyödyllisyydestä.
>>eikä todellakaan PARANNA ihmislajin eloonjäämistä se että kuolee sirppisoluanemiaan malarian sijasta?>>
Eri olosuhteissa eri ominaisuudet ovat tärkeämpiä kuin toiset geenien (ja sitä kautta populaatioiden) säilyvyyden kannalta. Asia ei suinkaan ole niin yksioikoinen, että jos hyödyllinen mutaatio ei ole kaikin puolin täydellinen, niin silloin sillä ei olisi mitään merkitystä, hyötyä tai syytä säilyä. Kulloisissakin oloissa luonnonvalinta karsii toimimattomat yritelmät pois ja sallii parhaimpien ratkaisujen säilyä ja monistaa ominaisuutensa eteenpäin.
Mikään ympärillämme ei ole täydellistä, mutta toimivaa kylläkin. Juuri sellaista me voisimmekin odottaa, mikäli evoluutioteoria pitää paikkansa.
"Silti he väittävät, että siten elämä sai alkunsa."
Taas meni väärin. Tiede ei ole vielä ratkaissut sitä, miten elämä sai alkunsa.
Mene takaisin lukemaan yläasteen biologiaa ja tule sit yrittämään uudestaan.
Meidän yläasteen biologian ope våitti että elämä syntyi maapallolle mutaatioitten kautta...
pitäsköhän se panna uudelleenkoulutukseen Neuvostoliittoon?
"pitäsköhän se panna uudelleenkoulutukseen Neuvostoliittoon?"
Ei, vaan hänelle pitää antaa kemian Nobel-palkinto jos hän on ratkaissut tämän ongelman.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Elämän_alkuperä
"Elämän syntytapahtumaa ei tunneta täsmällisesti. Siksi elämän synnystä on laadittu lukuisia teorioita. Nämä ajatukset kilpailevat keskenään, ja joskus täydentävät toisiaan."
Mitäpäs se Daaarwin-pappa
olikaan sitten mieltä elämän synnystä?
Eikös väittänytkään että luomiskertomus olisi pötyä?
Niin meille koulussa kuitenkin kerrottiin ?
Ei evoluutioteoria ota kantaa elämän syntyyn. Ei ota nyt, eikä ole koskaan ottanut.
Takas koulunpenkille siitä. Nuo perusasiat opetetaan jo ala-asteella.
Ei kyllä niin opetettu kansakoulussa ;)
Taarwin kuulema sanoi että Evoluutio kehitti elämän maapallolle ja luomiskertomus on paskapuhetta,
tämä oli kansakoulun opettajan tarina joka karttakepin voimalla taottiin nuppiin.
Sitten uskontotunnilla oli päivastainen opetus.
Hellurei sinunkin opettajalles!
Luomiskertomus on tottakai paskapuhetta. Sehän vaatisi luojan.
Luojasta ei taas ole ensimmäistäkään todistetta.
Evoluutioteoria ei kuitenkaan ota millään tavalla kantaa elämän syntyyn.
"Evoluutio tarkoittaa sukupolvien myötä tapahtuvia muutoksia eliöiden muodostaman populaation geenivarastossa"
*tapelkaas,pojat!*
>>Taarwin kuulema sanoi että Evoluutio kehitti elämän maapallolle>>
Kysymys elämän synnystä on nykyään lähinnä kosmologinen (tai filosofis-teologinen) kysymys. Puhtaasti luonnontieteellinen kysymys siitä voi tulla vasta sitten, kun ja jos meillä on joskus enemmän tietoa käytettävissämme.