Suomenruotsalaiset ylpeilevät ruotsinkielisten "firmoilla".

Surut ovat aina tehokkasti omineet menstyneet ulkomaalaiset itselleen.

Kaikki kelpaa, kunhan ei ole aitosuomalainen.

Nämä muista maista Suomeen rantautuneet kauppiaat ja teatteriväki määräämässä Suomen kielen ja kulttuurin suunnan joksikin muuksi kuin mitä se on?

Eivät ole siis kunnolla kotoutuneet. Miten kuvittelevat että Afrikasta tuotetut ihmiset sitten kotoutusivat suomalaiseen kulttuuriin.

Joku svedupetturi voi olla toista mieltä. Tämä kirjoittaja taitaa olla sekä wannabe suru että tahtotila suru. Eipä harvinainen.

Lainaus höblästä -


"""nalle
Uhu, uhu, jag dör, by the way välkommen till Österbotten och den liberala världen... Ha,ha,ha """"

Miettikääpä ketkä ovat olleet näissä firmoissa se oikea työvoima?

Suomenkieliset tietenkin mutta ruotsinkieliset ovat omineet töiden hedelmät jo satojen vuosien ajan. Vieläkö haluatte niin tapahtuvan? Jakakaamme siksi kaikki opiskelupaikat ruotsinkielisille.

-- Hbl:
-- Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä

STT 21.11.2011

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo

Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.

Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

HS
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä/a1305549759227

Sitä voisi ihmetellä näiden lukuisten kauppiaiden tuloa Suomeen 1800-luvulla; tulivatko rakentamaan Suomea. Mikä Suomessa kiinnosti.

NO VENÄJÄN MARKKINAT. Eli nämä mamut, nykyiset wannabesvekkulit, tulivatkin kauppaamaan tavaroitaan venäläisille. SUOMALAISISTA VIIS!!!!


Jäälleen muutama esimerkki:
""Pauligin historia alkaa vuodesta 1876, jolloin saksalainen Gustav Paulig perusti oman yrityksen Helsinkiin. Paulig oli saapunut Suomen suuriruhtinaskuntaan kotikaupungistaan Lyypekistä Saksasta vuonna 1871.
Suomessa elettiin suurten muutosten keskellä, mutta ulkomaalaiselle yrittäjälle se tarjosi monia mahdollisuuksia liikealalla. Paulig toi maahan muun muassa suolaa, kahvia, mausteita, jauhoja, portviiniä ja konjakkia, sen aikaista siirtomaatavaraa. Paulig laittoi ilmoituksen Uuteen Suomettareen jossa kerrottiin: "Kolonian-tavaroita suurissa määrin ja toimitusasioita", "Konttori Fabianinkatu n:o 10".
Arabian historia
1870-LUKU
Arabian ensimmäiset tehdasrakennukset nousivat vuonna 1874 Helsingin pohjoislaidalla sijaitsevalle samannimiselle
tontille posliini-, fajanssi- ja muiden saviteosten valmistamista varten. Rakennuttaja oli ruotsalainen Rörstrandin
keramiikkatehdas, jolle senaatti oli myöntänyt suomalaisen tytäryhtiön perustamisluvan 25.11.1873.
Arabian posliinitehtaassa aloitettiin tuotanto vuoden 1874 lokakuussa. Suomen oma keramiikantuotanto oli tuolloin
vielä vähäistä, mutta kysyntä oli voimakkaassa kasvussa taloudellisen nousukauden vuoksi. Ruotsalaista Rörstrandia
kiinnostivat erityisesti VENÄJÄN MARKKINAT, joille pääsy oli helpompaa Suomesta ja Arabian tehtaalta käsin mm. ALHAISEMPIEN TULLIEN TAKIA.
"""""

Stockmann oli myös saksalainen, joka perusti vuonna 1862 Stockmann-yhtiön. Ruotsi oli tähän aikaan virastokielenä Suomessa, joten surut ovat sitä mieltä, että Stockmanne oli suomenruotsalainen.

Helsingin teollistumisen alku
Sekä teollisuustoiminnan että kunnallisen teollistumisen alku liittyy oleellisesti Arabianrantaan. Jo 1800-luvun lopulla, teollistumisen alkuvaiheessa, perustettiin Vanhankaupunginkosken partaalle vesivoimalaitos ja ensimmäinen vedenpuhdistamo.

Suomessa on jäljellä jokunen "kartano" ajalta 1700.

Tarkoittaako tämä että teollistuminen ja rekentaminen on lähtenyt käyntiin kunnolla vasta autonomian aikana.
Oliko rakentaminen Suomessa kiellettyä Ruotsin vallan aikana?

Ja tämä svekkuleiden mafia on sitä mieltä että muut suomalaiset eivät saa opetella veneäjää????
Eikö ole sopivaa mennä heidän apajilleen?

Is this the fucking problem?

No selvishän sekin että Donnerien rahat on tulleet naimakaupoilla.

Jürgen Donner (k. 1681), lyypekkiläinen meripihkaseppä, Donner-suvun varhaisin tunnettu kantaisä
Jochim Donner (k. 1748), Jürgen Donnerin poika, kauppias Nevanlinnassa ja Tukholmassa
Aleksander Donner (k. 1772), Jochim Donnerin poika, kauppias Kokkolassa
Joakim Donner (k. 1822), Aleksander Donnerin poika, kauppias Kokkolassa
Anders Donner vanhempi (1796–1857), Aleksander Donnerin poika, kauppias Kokkolassa

Hilda Rosina Louise Malm (1834–1884), Peterin tytär, Anders Donner nuoremman (1823–1858) ja Otto Donnerin (1835–1909) puoliso
Amelie Constance Malm (1836–1903), Peterin tytär, Alexander Donnerin (1827–1892) puoliso

Malm oli pietarsaarelainen laivanvarustaja- ja kauppiassuku. Sukua pidettiin aikoinaan Suomen rikkaimpana.[1] Malmien suku sammui vuonna 1898 viimeisen miespuolisen jäsenen Otto Malmin kuollessa.
Osa omaisuudesta on siirtynyt perintönä Donner-suvulle.

Suomi teollistui verrattain myöhään, vielä 1950-luvulla alkutuotantoa oli bruttokansantuotteesta noin neljännes ja maatalouselinkeinoissa toimi lähes 40 % työllisistä. 1860-luvulla alkanutta puunjalostusteollisuuden kasvua on pidetty Suomen teollistumisen alkuna, mutta maassa oli toki teollisuutta jo aiemmin, mm. rautaruukkeja 1500-luvulta alkaen.

Tuo varhainen teollistuminen perustui luonnonvarojen hyödyntämiseen. Suomessa ja Ruotsissa viennin kasvun mahdollistivat lähinnä metsät, ja Ruotsissa oli lisäksi suuria malmiesiintymiä vauhdittamassa varhaista talouskasvua. Maailman vanhimpana yhä toimivana yrityksenä pidetään ruotsalaista Stora Kopparbergiä, joka on nykyisin osa Stora Ensoa. Yrityksen juuret yltävät 1200-luvulle.

Norja on hyödyntänyt vesiputouksiaan laajassa voimantuotannossa, mutta Norjan taloudesta on tullut vahva myös Pohjanmeren öljyesiintymien vuoksi. Norjalla ja Islannilla on lisäksi ollut laaja kalastuselinkeino. Tanskan talouskehitys perustui suurelta osin maatalousmaahan, minkä vuoksi maatalous ja elintarviketeollisuus ovat olleet keskeisiä maan taloudelle.

?

SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI
SUOMI 1809 LÄHTIEN


Enso-Gutzeitin varhaisin edeltäjä oli Wilhelm Gutzeitin Norjan Fredrikstadiin vuonna 1860 perustama, Wilh. Gutzeit & Co -niminen höyrysaha. Wilhelm Gutzeitin kuoltua 1869 hänen poikansa Hans Gutzeit peri sahan. Hans Gutzeit alkoi hakea sahalle uutta paikkaa Suomesta, missä oli paremmin saatavissa tukkeja kuin Norjassa. Hän myi Fredrikstadin sahan ja perusti Norjaan uuden W. Gutzeit & Comp. -nimisen yhtiön, joka rakensi vuonna 1872 sahan Kymin Kotkansaareen (nykyisessä Kotkan kaupungissa). Tästä sahasta joka käynnistyi 16. marraskuuta 1872 tuli Suomen suurin ja nykyaikaisin.

(Helsingin Sanomat) Lehti perustettiin nimellä Päivälehti vuonna 1889 alun perin nuorsuomalaisten äänenkannattajaksi. Lehden perustajia olivat muun muassa Eero Erkko, Juhani Aho ja Arvid Järnefelt. Ensimmäinen näytenumero ilmestyi 16. marraskuuta 1889, mutta säännöllinen ilmestyminen kuusi kertaa viikossa alkoi vasta vuoden 1890 alkupuolella. Vuonna 1894 päivälehteläisten ”nuorten” piirissä perustettiin nuorsuomalainen puolue.

KAUPPOJA VENÄJÄN KANSSA
Herlin hankkii Kone Oy:n

Vuonna 1924 Herlin osti Strömbergin omistaman hissejä valmistaneen Kone Oy:n. Kone Oy:n edeltäjä Koneliike Tarmo oli perustettu 1905 ja se oli harjoittanut käytettyjen koneiden ostoa, myyntiä ja korjausta. Strömberg osti vuonna 1910 liikkeen ja muodosti siitä Kone Oy-nimisen tytäryhtiön. [1]Ensimmäisen maailmansodan aikana yhtiö valmisti sotatarvikkeita Venäjän armeijalle mutta se kärsi pahoja taloudellisia tappioita Venäjän vallankumouksen jälkeen kun tarviketoimitukset jäivät maksamatta. Sodan jälkeen Kone Oy aloitti pienimuotoisen hissien lisenssivalmistuksen.

Nyt ymmärtää sen että itään kallellaan ollut Kekkonen ja kaverinsa Karjalainen olivat pitkään vallan kahvassa kiinni. Svekkulit peesasivat.
Kauppa se on joka kannattaa.

Mutta miksi eivät antaisi suomalaisten lasten opetella venäjää?

Miksi suomalaisten lasten tulisi opetella ruotsia vain sen takia että nämä kauppiaat ja teatteriväki sen tekivät. Ottivat ruotsinkielen ja nyt sitten etsivät sitä ruotsinkielistä identiteettiään ties mistä.
Ruotsinkieltä tulee opiskella kuulemma sen takia että meillä on Venäjä naapurissa.
Loistavaa logiikkaa.
Eiköhän siitä jo palkita yksi tai kaxi.

Höblässä käyvät ala-arvoista väittelyä ruotsinkielen pakollisuudesta Suomessa.

Mikä on sinun tasoitus