Suomelle kävi heti Stalingradin tappion jälkeen selväksi, että Saksa tulee häviämään sodan. USA:n kehoituksesta rauhaa alettiinkin hieromaan. Kun Neuvostoliitto ei vielä silloin ollut voitoista huumautunut, niin paras tarjous Suomelle oli Tarton rauhan rajat,
lukuunottamatta Kannasta, missä raja olisi kulkenut Viipurin eteläpuolella.
Tämän lisäksi saksalaisten joukkojen internointi.
Rauhanneuvotteluja käytiinkin pitkälti toista vuotta, mutta mikään venäläisten tarjous ei kelvannut. Lopulta vaadittiin jo Suomelta ehdotonta antautumista.
Viipurin menetyksen jälkeen tuli taas vaatimus ehdottomasta antautumisesta, jonka Suomi torjui Rytin Ribbentrop -sopimuksellaan.
Se pelastikin Suomen, mutta maksettu hinta parhaan tarjouksen ja Ribbentrop -sopimuksen väliltä oli hirvittävä.
Suomalaisilla oli tietysti tiedossa, että aina tulee lisävaatimuksia, kun alkuvaatimus ei sittenkään riitä.
No, jälkiviisastelua kaikki, mutta..
lukuunottamatta Kannasta, missä raja olisi kulkenut Viipurin eteläpuolella.
Tämän lisäksi saksalaisten joukkojen internointi.
Rauhanneuvotteluja käytiinkin pitkälti toista vuotta, mutta mikään venäläisten tarjous ei kelvannut. Lopulta vaadittiin jo Suomelta ehdotonta antautumista.
Viipurin menetyksen jälkeen tuli taas vaatimus ehdottomasta antautumisesta, jonka Suomi torjui Rytin Ribbentrop -sopimuksellaan.
Se pelastikin Suomen, mutta maksettu hinta parhaan tarjouksen ja Ribbentrop -sopimuksen väliltä oli hirvittävä.
Suomalaisilla oli tietysti tiedossa, että aina tulee lisävaatimuksia, kun alkuvaatimus ei sittenkään riitä.
No, jälkiviisastelua kaikki, mutta..
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Kun Neuvostoliitto ei vielä silloin ollut voitoista huumautunut, niin paras tarjous Suomelle oli Tarton rauhan rajat,
lukuunottamatta Kannasta, missä raja olisi kulkenut Viipurin eteläpuolella.
Tämän lisäksi saksalaisten joukkojen internointi.
Rauhanneuvotteluja käytiinkin pitkälti toista vuotta, mutta mikään venäläisten tarjous ei kelvannut."
Mitään tuollaista tarjousta ei tullut.Neuvotteluja ei käyty.
NL:n paras tarjous oli aina Moskovan rauhan rajat lisättyinä muilla vaatimuksilla. Ehdot olivat tarkoituksella niin ankarat, että tiedettiin Suomen ne torjuvan. NL ei halunnut rauhaa, vaan Suomen antautumista ja miehitystä, mistä oli valmiit suunnitelmat.
Jätit viimeisen lausen kesken. Eiköhän se näin mene.
No, jälkiviisastelua kaikki, mutta Viro hyväksyi Neuvostoliiton ensimmäisen tarjouksen, seuraukset tunnetaan
N-liitto ei halunnut rauhaa Suomen kanssa, eikä Suomi uskaltanut käydä neuvotteluja näkyvästi, jotta ei välit Saksaan katkea.
Oikeastaan asiaan päästiin vasta kun torjuntatauisteluissa kesällä 1944 oli tuhottu Suomen rajoilla olleet yhtymät ja välitön miehitysvaara näinollen poistettu.
N-liitonkin asenne muuttui, kun ei ollut enää käytössä joukkoja alueella, joilla miehitys olisi voitu toteuttaa, eikä Stalin halunnut sitoa siinä vaiheessa uusia joukkoja jollekin sivurintamalle Suomessa, kun oli kiire Berliiniin.
Rauhanehdot tietysti tiukkenivat aina sitä mukaan, kun puna-armeija eteni ja Italia antautui. Viimeinen vaatimus rauhasta tuli sen jälkeen, kun puna-armeija saavutti Narvajoen. Suomalaisten vitkuteltua Stalin vauhditti asiaa ns. vuoden 1944 helmikuun Helsingin suurpommituksilla.
Kun pommitukset eivät suomalaisia saaneet muuttamaan mieltään päätti Stalin tehdä heistä lopullisesti selvää määräämällä, että puna-armeijan on tehtävä ennen kesää suurhyökkkäys Suomeen, joka 9.6.1944 alkoikin Kannaksella.
Viipurin menetyksen jälkeen tuli vaatimus ehdottomasta antautumisesta ja määräys puna-armeijalle edetä Kouvola-Lappeenranta-Imatra linjalle.
Eteneminen päättyi kuitenkin Ihantalan kirkonmäelle. Tämän jälkeen oli Berliini kuitenkin Suomea tärkeämpi, eikä uutta suurhyökkäystä tehty.
Käsittämättöksi on kuitenkin jäänyt Stalinin määräys kahden divisioonan hyökkäyksestä Ilomantsista Joensuuhun vielä elokuussa. Raappanan johdolla tämäkin Ilomantsin mottitaisteluissa torjuttiin ja sen jälkeen oli kumpikin osapuoli valmis rauhannevotteluihin.
Aikaisemmat rauhantunnustelut olivat tietysti saksalaisten tiedossa, jolloin välit viilenivät.
Ryti-Ribbentrop sopimuksen ansioista ne väliaikaisesti lämpenivät, mutta johtivat silti katkeraan sotaan syksyllä Lapissa.