Marx Pääoma
Luku 6 Työvoiman ostaminen ja myyminen
(tiivistelmä)
Markkinoilta on löydyttävä hyödyke, jonka kuluttaminen luo arvoa. Rahan omistaja löytää sellaisen hyödykkeen: työvoiman.
Työntekijän ja rahan omistajan on tehtävä sopimus työvoiman myynnistä. Sopimuksen on oltava määrämittainen tai työvoimansa myyjästä tulee orja.
Toinen oleellinen asia työn myynnille on, että työntekijän on pakko myydä työvoimaansa hyödykkeenä varsinaisten hyödykkeiden sijaan.
Rahanomistajan ja työn myyjän asemat ovat pitkän historiallisen kehityksen tulosta. Pääoma alkaa uuden aikakauden.
Työvoiman myyjän on elätettävä ja koulutettava itsensä ja perheensä. Tämä määrää työn arvon. Työnostajasta on tullut kapitalisti.
x x x x x x x x x x x x x
Luku 6 kuvaa palkkatyön Marxin värittämänä.
Kommunismin toteutuksesta luvussa ei ole mitään.
Luku 6 Työvoiman ostaminen ja myyminen
(tiivistelmä)
Markkinoilta on löydyttävä hyödyke, jonka kuluttaminen luo arvoa. Rahan omistaja löytää sellaisen hyödykkeen: työvoiman.
Työntekijän ja rahan omistajan on tehtävä sopimus työvoiman myynnistä. Sopimuksen on oltava määrämittainen tai työvoimansa myyjästä tulee orja.
Toinen oleellinen asia työn myynnille on, että työntekijän on pakko myydä työvoimaansa hyödykkeenä varsinaisten hyödykkeiden sijaan.
Rahanomistajan ja työn myyjän asemat ovat pitkän historiallisen kehityksen tulosta. Pääoma alkaa uuden aikakauden.
Työvoiman myyjän on elätettävä ja koulutettava itsensä ja perheensä. Tämä määrää työn arvon. Työnostajasta on tullut kapitalisti.
x x x x x x x x x x x x x
Luku 6 kuvaa palkkatyön Marxin värittämänä.
Kommunismin toteutuksesta luvussa ei ole mitään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kommunismissä rahaa ei tarvita lainkaan ihmiset tekevät velvollisuutenaan töitä ja saavat tarvitsemansa hyödykkeet vastikkeetta käyttöönsä ja kommunismissä rauhan, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vallitessa valtioiden rajatkin käyvät tarpeettomiksi. Kaikille tarpeiden ja kykyjen mukaan toimii mottona niin tekemisen kuin saamisenkin suhteen.
Kysymys on velvollisuuksista ennen kaikkea pitäähän ihmiset vapaa ehtoisesti lemmikkieläimiäkin huolehtien niistä lapsista puhumattakaan ja itsekkäästä asenteesta tämä poikkeaa siinäkin missä itsekäs ajattelee vain kuinka voisin hyötyä mistäkin niin kommunisti ajattelee kuinka voisin olla hyödyksi muille. Utopistisen tästä tekee vain se, ettei itsekkäät ihmiset ymmärrä tämän olevan loppujen lopuksi koko ihmiskunnan hyödyksi.
Kapitalistisissä järjestelmissä varakkaimilla on tuhansien vuosien elämän tarpeiksi omaisuutta, mikä on täysin absurdia ihmisen eliniän olessa rajallinen kuten tiedämme. Yleensä tämä on saatu muiden työtä hyväksi käyttämällä, koska tiedämme senkin, ettei yksikään ihminen kykene työskentelemään 1000 kertaa tehokkaammin kuin joku toinen kun 2 kertaakin tehokkaampi työskentely on käytännössä mahdotonta.
Kommunismin hyviin puoliin voidaan vielä lukea talousrikollisuuden loppuminen tarpeettomana, koska ns. finannssi maailmaa ei olisi olemassakaan. Raha olisi täysin tarpeetonta ja kuten huomaamme raha alkaa menettää merkityksensä, siinä tarkoituksessa mihin se alunperin on tarkoitettu eli vaihdannan helpottamiseksi, joka perustuu luottamukseen rahan arvosta.
Eurooppaa koetteleva talouskriisi on hyvä osoitus siitä, että rahalla toimiva talous on keinottelijoiden ohjailtavissa mielivaltaisesti, jossa uhrien tietämättömyyttä käytetään sumeilematta hyväksi, koska ainoastaan raha on se instrumentti, joka tämän mahdollistaa.
Työ on ainoa asia, joka todellista vaurautta lisää maailmassa, olipa kyse sitten mistä hyödykkeestä tahansa, sen hyödyntämiseksi tarvitaan vain työtä. Työn tarpeellisuuden määrittää kommunismissa yhteisö, jossa jokaisella on oikeus esittää mielipiteensä asiasta. Sana kommunismi juontuu sanasta kommuuni joka tarkoitaa yhteisöä yhteisöllisyyttä.
Kommunismiä ei ole vielä missäin päin maailmaa toteutettu, kun ei ole oikein onnistuttu sosialismiäkään toteuttamaan johtajien itsekkäiden omanedun tavoittelujen vuoksi, mikä on seurausta nurinkurisesta kansanvallasta ja sen ymmärtämättömästä toteutuksesta. Ensinkään kommunismiin ei kuulu henkilöpalvonta ja harvainvalta, kuten itänaapurissamme kuviteltiin. Toiseksi sen olisi pitänyt olla avoin yhteiskunta järjestelmä, jonka ihmiset vapaaehtoisesti valitsisivat omakseen.
Osaksi syy on ehkä siinä, että kommunismiä lähdettiin toteuttamaan vastoin marxin näkemystä liian aikaisin ns. takapajulassa kehittyneimmän maan sijaan. Nyt näyttäisi olevan jo kyllästymisen merkkejä usassakin nähtävillä kapitalismin kaivaessa omaa hautaansa, kun on saanut esteettä toimia ihmisiä orjuuttaessaan krääsä kulttuuriin.
Utopia on kaunis, mutta ...
Ihmiset tosiaan pitävät työntekoa tärkeänä. Ongelma on, kuka sanoo mitä tehdään Lauma ei saa aikaan mitään, komiteat jaarittelevat ikuisesti. Vaikeista töistä ymmärtää vain pieni vähemmistö. Jotenkin on päätettävä kuka hoitaa koko maan kattavia asioita (tiet, tietoliikenne, sairaalat, kouluverkko ...). Vielä vaikeampi asia on, mitä ihminen tarvitsee. Suunnitelmataloudessa keskusvirastot yrittivät miettiä, mitä tarvitaan, ja tulokset tiedetään. Rahalla voin joka päivä äänestää, mitä haluan.
Ihmiset eivät ajattele, kuinka voin olla hyödyksi muille. Eihän toki toisten auttaminen vierasta ole. Eivät ihmiset liioin ajattele koko ajan kuinka voin hyötyä tästä.
Valitettavasti ihmisten kyvyt ovat erittäin erilaiset. Iso osa ihmisistä on kyvytön luomaan minkäänlaista yritystä. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa on töitä, joissa toiset ovat valtavasti kyvykkäämpiä kuin toiset. Kaupan kassalla erot eivät ole suuret, eikä saairaanhoitajien työtehot poikkea valtavasti. Mutta esimerkiksi tietokoneiden ohjelmoinnissa 30 kertainen tehokkuusero ei ole tuntematon, muutama kaveri muutamassa kuukaudessa tekee sen, mihin iso organisaatio ei kyennyt vuosissa. Uusien lääkkeiden kehittämiseen eivät kaikki edes pysty. Mikä on Tuomas Holopaisen tehokkuus?
Euroopan talouskriisissä on kaksi selvää syytä. Valehteleva, kiero hallitus, joka ottaa holtittomasti velkaa antaakseen äänestäjilleen lahjuksia. Vastuuton pankkien johto, joka antoi suurella riskillä velkaa, kunhan voittoa vain tuli. Tosiaankin voitot olivat yksityisten, mutta tappiot sosialisoitiin.
Finanssikriiseihin on pari yksinkertaista lääkettä. Johtajien palkkioista suurin osa pitää kiinnittää 10 vuoden päähän pankin sen ajan tuloksen mukaiseksi. Brasiliassa tehtiin näin ja finanssikriisit loppuivat siellä. Toinen tehokkaampi ja karskimpi tapa on, että valtiot julistavat, että ne eivät takaa pankin velkoja, pankkiin sijoittaneet säästäjät menettävät pankkikriisissä rahojaan. Säästäjät oppisivat nopeasti, mihin pankkiin kannattaisi luottaa. Nyt tehdään päinvastoin, valtiot takaavat säästäjien rahat, joilla pankkien johto sitten vastuutta leikkii.
Yhteisö on hölynpölyn käsite, joka voi tarkoittaa mitä tahansa. Suomen valtiokin on yhteisö ja saammehan me äänestää. Neuvostoliitossakin neuvostoilla oli rajoittamaton neuvotteluoikeus.
Kommunismia toteutettiin menestyksellä Sointulussa Kanadassa viime vuosisadan alussa. Hyvin meni aluksi, mutta sitten tulivat riidat, kuka johtaa, töiden jako, tulosten jako. Ei kommunismin kokeilu ole Suomessa kielletty, siitä vain kommuuni pystyyn.
Sosialismin toteutukseen on aina liittynyt harvainvalta ja henkilönpalvonta. Kun talouselämä on otettu yhteiskunnan haltuun on aina tarvittu porukka, joka taloutta hallitsee (omaksi edukseen).
Jos maailmassa olisi kaikkea rajattomasti, niin tietysti kommunismi toimisi. (Mikä tahansa toimisi)
Mitäs merkkejä siellä USAssa on? iPhonet menevät kaupaksi kuin häkä, kauppa tekee uusia ennätyksiä. Mutta, jos kommunisti-Kiina ei annakaan lisää velkaa???
Raha on nerokas keksintö. Markkinatalous toimii.
Ihmisen olisi touhuamisen sijaan joskus hyvä pysähtyä miettimään sitä elämän tarkoitusta, joka rajallisuudellaan asettaa tiettyjä rajoitteita. Ennen kaikkea ihminen tarvitsee muiden hyväksyntää ja itsensä tarpeelliseksi kokemista, minkä puuttuminen kanavoituu usein pätemiseen omaisuuden haalimisen tai muun esim. urheilu saavutusten kautta haettuun hyväksyntään.
Se mitä ihminen haluaa on hyvinkin riippuvainen ymmärryksestä, jota ilman moraalia ja etiikkaakan ei voi olla olemassa. Joku voi haluta alistaa muita ihmisiä, eikä se yleisen normiston mukaan ole kovinkaan hyväksyttävää ja kohtaa varmuudella vastarintaa muodossa tai toisessa.
Mitä markkinatalouden toimivuuteen tulee täytyy olla sokea, jos ei näe siihen liittyviä ongelmia. Ja kuten aikaisemmin mainitsin raha on vain vaihdannan helpottamiseksi käytöön otettu väline esim. jos kalastaja halusi jakkaran puusepältä ja yritti vaihtaa jakkaran kalaan, mutta puuseppä olisi tarvinnut maalia, olisi kala ensin vaihdettava maaliin, jossa olisi saattanut olla sama ongelma vaihdannassa, mutta rahan käytön myötä kalan voi myydä tarvitsevalle ja ostaa sillä puusepältä jakkaran.
Mitä yhteisöllisyyteen tulee, sen pitää toimia demokratian eli enemmistön toiveiden mukaan ja yksilöllä on oikeus tuoda oma näkemys perusteluineen yhteisön tietoisuuteen ja saada vastaus ongelmaansa sitä kautta. Yksilö on aina yhteisöstä riippuvainen tavalla tai toisella yhteisön olematta yksilöstä riippuvainen.
Yhteiskunta evoluutiossa pätee samat säännöt kuin lajienkin evoluutiossa eli tarkoituksenmukaisin on elinkelpoisin. Prosessi on hidas ja vasta aluillaan, mutta ihmisten tietoisuuden kehittyessä ei mitenkään utopistinen vaikka tällä hetkellä siltä vaikuttaakin, ettei ihmisistä siihen ole.
Mitä mainitsemaasi työntehokkuuteen tulee, niin kyse on nimenomaan kyvykkyydestä ei tehosta itsekin ohjelmointia tuntien tiedän asian varsin hyvin ja käytännössä se tarkoittaa sitä, että saavat suorittamastaan työstä siihen käytetyn ajan mukaan palkkaa, jos eivät etukäteen ole urakkaa sopineet.
Jos kuukauden urakasta selviää parissa päivässä luonnollisesti urakan antaja hinnoittelee urakan uudelleen. Saman asian ymmärtää paremmin jos vertaillaan hitsaus työtä jota jotkut eivät opi koskaan ei tarkoita sitä että he olisivat tehottomampia työntekijöitä sen tähden etteivät siihen tehtävään kykene. Eli jokaiselle tarpeiden ja kykyjensä mukaan pitää paikkansa tässäkin. On silkkaa itsekkyyttä pitää omaa tekemistään, jotenkin arvokkaampana kuin muiden työtä.
Mitä yrittämiseen tulee sen suurimpana esteenä on raha, jota on vaikea saada rahoituslaitoksilta ilman ulkopuolisia takaajia. Jokainen tietää ettei leipurin vehkeillä tekemällä pärjää teknologia yhteiskunnassa konetyötä vastaan esim. sepän tekemästä puukosta pitäisi saada sataeuroa vähintäänkin työmäärään nähden niin ostajat ovatkin jo aika harvassa, kun teollisia puukkoja saa muutamalla eurolla.
Maailman ongelma ei ole raaka-aineiden tai työntekijöiden puute vaan varallisuuden epätasainen jakaantuminen. Tästä tarpeellisuudesta ja tarpeettomuudesta esimerkki nykyisin ruokaa tuotetaan niin paljon, että sitä heitetään roskiin määrä, jolla elättäisi kolmekertaa maailman kaikki nälkää näkevät, jos pidät tätä tarpeellisena niin epäilen ymmärryksesi tasoa.
Elämän tarkoitukseen ei kommunismi vastaa. Kyllä Maslowin tarvehierarkia on hyvä, tarkeintä on pysyä hengissä ja lopuksi on sitten oman hyvyyden ihastelu.
Markkinatalous on paras järjestelmä, mikä on pystytty luomaan. Suunnitelmatalous ei ainakaan toimi. Enkä usko pienten kommuunien verkostoon tai muuhun sellaiseen, en mihinkään neuvostoihin tai komiteoihin.
Raha on erittäin käyttökelpoinen mitattaessa ihmisten haluja. Ympäristöverot ovat esimerkki. Sähkökatkojen vähentämisestä Fortumin toimitusjohtaja sanoi aivan oikein: Kyllä sähköverkon luotettavuutta voidaan parantaa, mutta se maksaa ja sen maksaa viimekädessä kuluttaja, sähkön käyttäjä. Joten sanokaapas, paljonko sähkölasku saa nousta? Minulle on vastenmielinen ajatus, että jokin virasto tai yhteisö sanelee, mitä minä haluan. Jos haluan jonottaa Holopaisen uutuuslevyä koko yön, niin entäs sitten.
Totta kai yhteisöjä tarvitaan ja pieneltä osin ne ovat välttämättömiä. Minun mallini ei ole kuitenkaan muurahaispesän kaltainen, jossa jokainen raataa yhteiseksi hyväksi.
Yhteiskunta kehittyy, mutta Neuvostoliitossa mainostettuun uuteen ihmiseen en usko. Ehkä ihminen kehittyy biologisestikin, mutta muuten itse ihminen säilyy ennallaan.
On aivan selvä, että eri ihmisten työ on eri arvoista. Raasti sanoen, jos kymmenesosa tyhmimmistä poistettaisiin, niin loppujen elämä paranisi. En minä tätä ehdota, päinvastoin on mietittävä, mikä saamattomimmillekin on kohtuullista.
Ei Jobs'illa ja Gates'illa mitään miljoonia ollut ja silti ne loivat jättiyrityksiä. Jobs aloitti autotallissa, Gates ei ollut rikas. Keskinen loi tyhjästä Tuurin kyläkaupan eikä Anu Pentik rikas ollut.
Maailman pahin ongelma on liikaväestö ja väestön kasvu. Tästä ei saa puhua tai on rasisti. Toinen ongelma on demokratian puute, kyvyttömät, itsekkäät ja väkivaltaiset johtajat.
Varallisuuden epätasaisessa jakautumisessa on kaksi tasoa, yksilöt ja valtiot. Köyhimmät valtiot ovat diktatuureja, korruptuneita ja alhaisen koulutustason maita. Tämän muuttaminen on haaste, mutta kommunismi on tätä ongelmaa vain kärjistänyt. Valtion sisällä tuloeroja voi ja pitää tasata. Suomi käy tässä hyvänä esimerkkinä, vaikka valtion osuus kansantuotteesta on liian suuri ja pääomatulojen verotus liian pieni.
Ruokaongelma osoittaa asioiden monimutkaisuuden. Pitäisikö Austraalian antaa ilmaiseksi ruokaa ja maksaa vielä tuottamansa ruoan rahtaus ja hoitaa jakelu Belgian Kongoon ja tuhota paikallinen tehoton maatalous? Itse asiassa EUn parasta kehitysapua olisi poistaa ruoan tullit ja antaa afrikkalaisille mahdollisuus tuottaa ruokaa meillekin. Lopetetaan tukiaiset EU ssa.
Gatesin miljoonien taustalla on toisen tekemän työn hyödyntäminen, joka lähinnä perustuu siihen, että on ollut oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Hän osti erään henkilön kehittelemän käyttöjärjestelmän 50000 dollarilla ja teki ibm kanssa sopimuksen, jossa tämä käytöjärjestelmä myytäisiin jokaisen ibm pc:n mukana ja gateas saisi myydystä käyttöjärjestelmästä 50 dollaria kpl. ensimmäisenä vuotena ibm myi miljoona pc konetta ja gates tienasi siitä 50 miljoonaa dollaria. Mitättömään työmäärään nähden valtava summa, jossa kysymys lähinnä tuurista ja gatesin osalta toisen ihmisen tietämättömyyden hyväksi käytöstä.
Jatkokin on, sitten xeroxin labrasta varastetun graafisen käyttöliittymän idean kehittely graafiseksi windows käyttöjärjestelmäksi palkkaamalla tekijät siihenkin hommaan ibm:ltä saadulla pääomalla, joka ei siihen 50 miljoonaan sekään jäänyt.
Olet hyvin valikoiva näkemyksissäsi, jonka mukaan saudi-arabia on köyhä koska on diktatuurinen valtio. Köhyys ei ole diktatuurin syy vaikka diktatuuri olisikin köhyyden syy, koska diktatuuria esiintyy rikkaissakin maissa ja on köyhiä maita joissa ei diktatuuria esiinny.
Mitä liika väestöön tulee, jos maailman kaikki 7 miljardia ihmistä laitettaisiin aina yksi ihminen neliömetrille ja sijoitettaisiin suomeen niin suomen pinta-alasta olisi vielä 97 % asumatonta ja kun suomi verraten pieni maa niin tilanpuute on tuulesta temmattu fiktio. Ilmeisesti siksi siitä ei ole toivottovaa puhua, mutta jokainen voi tämän itse laskea niin saa totuudenmukaisen kuvan mikäli ymmärtää tuloksen.
Ja toiseksi kenellä on oikeus päättää ketkä on oikeutettuja elämään ja ketkä ei kun luonnon kantokyky hoitaa asian ihmisen tekemättä mitään asialle ja näin on aina ollut ja tulee olemaan ihmisistä riippumatta.
Microsoftin menestyksen takana ovat silloisen monopolijättiläisen, IBMn, tekemät Giganttiset virheet ja näkemyksen puute. IBMn kohtalo on kai Marxin teorioden vastainen. Fakta on kuitenkin, että rahaton Gates osasi hyödyntää nuo virheet.
Diktatuuri on köyhyyden syy eikä päinvastoin. Tämä on tilastollinen fakta eikä saivartelusta parane. Toki Kiina on mielenkiintoinen poikkeus.
Maapallon liikakansoituksen voi nähdä moni tavoin. Kuulostaa toiselta, kun sanoo, että ihmisiä riittäisi 7km leveäksi nauhaksi Hangosta Ivaloon.
Maapallon väestötiheys on 45 ihmistaä/ neliö km, etelämanner poislukien 50. Se tarkoittaa, että ihmistä kohti on pari hehtaaria, 100*200 m pala, Sahara ja Himalaja ovat mukana. Ei se minusta ole ruhtinaallisesti. Siitä ihmisen on otettava irti kaikki tarpeellinen, asuminen, työpaikka ruoka, vapaa-aika ja virkistyminen.
Juu, luonto hoitaa lopulta asian, on jo alkanut hoitaa Bangladeshissä, Gazassa, ... Väestön lisääntyminen ruokkii ruoan puutetta myös maatalousmaan vähenemisenä. j