Napoleon

Siksi, että Ruotsi oli rappiolla ja Britannian kaveri, mistä Napo ei tykännyt

katsonut. Tilsitin sopimuksessa ei Suomea mainita. Kyse oli Venäjän rauhanehdoista, ei Napoleonin ratkaisusta.

Ranska kuitenkin tunnusti ensimmäisenä Suomen Venäjään liitämisen. Aleksanteri I perusteli myös Suomen valtaamisen sillä, että Napoleon oli luvanut Suomen Venäjälle Tilsitissä. Joten pitäisin kyllä perusteltuna uskoa siihen, että oli sovitu jotain muutakin kuin mitä oli kirjoitettu ylös.

Tietävästi Tislitin sopimuksen jälkeen sanomalehdissä oli artikeleita, joissa Suomi sanottiin luovutetun Venäjälle.

Alunperin Venäjän piti saada alueita Puolasta, mutta Napo ei halunnut niitä luovuttaa, joten Suomi meni tavallaan kompensaationa, johon Aleksanteri taipui kun ei siinä vaiheessa muuatakaan voinut saada, Suomihan oli jo Venäläisten hallussa.

Napo myös aikoi ottaa Suomen takaisin ja tuki tätä pyrkimystä loppuun saakka, Venäjä oli tähtäimessä kaikilla rintamilla.

No toi oli enempi ruottalaisten märkiä unia, kuin varsinainen totuus ...

Sehän se oli se syy, miksi ruotsalaiset valitsivat Bernadotten kuninkaaksi, ne halusivat Ranskan ja Napoleonin takaamaan Ruotsin edut ja valtaamaan menetetyn Suomen takaisin.

Bernadotte vaan ei ollut idiootti, eikä missään nimessä halunnut viedä Ruotsin itärajaa lähelle Venäjän uutta pääkaupunkia Pietaria, Bernadotte tajusi sen, että vaikka Ruotsi alueen nyt saisikin takaisin, niin jokatapauksessa Venäjä myöhemmin työntää Ruotsin ulos alueelta, Venäjä ei tule sietämään sitä, että Ruotsin armeija seisoo vain sadan kilometrin päässä sen pääkaupungista Pietarista.

Niimpä Bernadotte sitten valtasi Norjan, kun siltä vaadittiin sotilaallisia näyttöjä.

Itse asiassahan Venäjä valtasi Ruotsilta suuremman alueen kuin mikä vuonna 1807 käsitettiin Suomeksi, sillä Ruotsi menetti suomalaismaakuntien ohella myös hallinnollisesti omaan Länsipohjaansa kuuluneen Tornionjokilaakson itärannan Enontekiötä myöten, kaikki vain kirkollisesti Suomeen kuuluneet lappilaispitäjät sekä Ahvenanmaan.

Jos Venäjä olisi rajaneuvotteluissa saanut tahtonsa läpi, raja olisi vedetty Ruotsin Kalixjoelle eli suunnilleen kielirajaa myöten. Koska Ruotsi halusi rajan pitkin Kemijokea kulkenutta vanhaa Suomen ja Ruotstin hallintorajaa, Tornionjoki on eräänlainen kompromissi.

Jos Suomi ei ollut mikään selkeä käsite edes sodan jälkeen, tuskin se oli sitä Tilsitissäkään kahden suurvaltajohtajan välisissä neuvotteluissa.