Mitä se Sauli sanoikaan syrjäytymisen estämisestä. Sauli arvostaa vapaaehtoista työtä. Tällainen tuki toimiiusein nopeammin ja paremmin kohdentuenkuin yhteiskunnan hyvätkään järjestelmät.
Eikö siis yhteiskunnan hyvinvointipalveluita enää tarvita, jos vapaaehtoistyö toimii paremmin?
Suomesta on tullut luokkayhteiskunta ja köyhyys periytyy yhä näkyvämmin sukupolvesta toiseen - samoin kuin rikkaudet ja pääomat rikkaiden perillisille.
* alin luokka
pitkäaikaistyöttömät, perusturvan taso on korotuksen jälkeen vajaa 700 euroa/kk, yksinhuoltajat, takuueläkeläiset...
* alempi työväen luokka
matalapalkka-alojen työntekijät, kun palkka ei riitä esim. asumiseen, vähäinen koulutus
* alempi keskiluokka
keskipalkkaiset työläiset, konttorityöntekijät
* ylempi keskiluokka
opettajat, yrittäjät, pikkupomot
* ylin keskiluokka
koulutetut ammattilaiset (yliopistokoulutus tai vastaava), asianajajat, lääkärit, diplomaatit
* yläluokka
pankkiirit, yritysten ylin johto eli optiomiljonäärit, maa- ja metsätalousmiljonäärit, suurten sukutilojen perilliset
Tuloerot johtavat luokkayhteiskunnan syntyyn. Tuloeroista johtuu köyhimmän luokan lasten kouluttamattomuus. Koulutus maksaa. Pelkällä peruskoulun todistuksella ei nyky-yhteiskunnassa työtä saa. Joten köyhyys periytyy.
Verotus lisää tuloeroja. Eläkkeiden ja sosiaalitukien varassa elävien verotusta on kiristetty arvonlisäveroa, kiinteistöveroa ja valmisteveroja korottamalla. Näiden verojen korotukset kompensoitiin palkansaajille veroprogressiota pienentämällä 800 miljoonalla eurolla Kataisen kaudella.
Presidentti Tarja Halonen oli huolissaan arvojen kovenemisesta uuden vuoden puheessaan. Hyvinvointipalveluista tingitään samaan aikaan, kun rikkaille myönnetään uusia verotukia ja epäoikeudenmukaista verotusta jatketaan. Pääomatuloista ja osingoista kerätään vähäinen tasavero kun taas palkkatuloja ja sosiaalietuuksia verotetaan progressiivissti. Kun verotuksessa kriteerinä ei ole maksukyky vaan esim. veroluokkaan kuuluvien lukumäärä - verotus ei ole oikeudenmukaista.
Tutkijoiden mukaan tuloerojen kasvu johtuu epäoikeudenmukaisesta kasvusta. Tuloerojen kasvusta johtuu kansan jakautuminen luokkayhteiskunnaksi.
Mitä mieltä on presidentin vaalien kannatuskunkku Sauli Niinistö luokkayhteiskunnasta ja tuloeroista?
"Työhön syrjäytymisen ehkäisemiseksi", kannustaa Sauli työttömiä töihin. Suomesta on siirretty tuotanto orjatyövoiman maihin juuri niistä yrityksistä, jotka vaalirahoittavat Saulia. Pitäisikö suomalaisten työttömien lähteä orjatyövoiman maihin saadakseen työtä?
Sauli kertoo (Hymy-lehden presidenttipuheet) syrjäytyneisyydestä: "Syrjäytyneisyys merkitsee osalistumattomuutta yhteiskunnan ja yhteisöjen toimintoihin. Se johtaa huono-osaisuuteen ja köyhyyteen."
Eikö siis köyhyys ja huono-osaisuus johdakaan syrjäytymiseen? Sauli ei myönnä syrjäytymisen syyksi köyhyyttä ja huono-osaisuutta - sitähän ei kokoomuslaisten mukaan Suomessa ole ja Sauli on kymmenen kokoomuslaisimman kansanedustajan joukossa.
Sauli tietää kertoa, että lähes 10 % kaikista ale 18-vuotiaista lapsista tarvitsee yhteiskunnan apua, lastensuojelun apua, turvalllisen kasvun ja kehityksen varmistamiseksi.
JEP. JEP. Vanhempien köyhyyden vaikutukset näkyvät jo sikiöaikana. Köyhiin perheisiin syntyy kevyempia vauvojakuin varakkaisiin. Lapsen kasvaessa köyhyys kasvaa... Lasten huostaanotot, mielenterveysongemat, kouluttamattomuus, rikollisuus ja toimeentulo-ongelmat ovat yleensä köyhien perheiden - eivät varakkaiden ongelmia.
Kouluttamattomuus on köyhien lasten ja nuorten ongelma. Jokaisesta ikäluokasta jää muutamia tuhansia nuoria peruskoulun varaan tai vaille peruskouluakin. Vuonna 1987 syntyneistä nuorista oli 21vuotiaina yhä pruskoulun varassa noin 10.000 eli joka kuudes. Tilastojen mukaan heitä 4.000 eli lähes puolet kärsi mielenterveysongelmista.
THL:n tutkimuksen mukaan tutkitun ikäluokan vanhemmistakin osa on elänyt köyhissä, toimeentulo-ongelmaisissa perheissä. Elintaso leimaa tämän päivän nuorten todellisuutta paljon syvemmin kuin vanhempiensa. Jos kotoa ei onnistumisen edellytyksiä saada, lapsi jää ilman. Koulussa kannustetaan menestyjiä eli varakkaiden lapsia. Suomella ei ole varaa antaa joka kuujdennen ihmisen jäädä ilman ammattiin johtavaa koulutusta.
JEP. JEP. Sauli peräänkuuluttaa
- poikkihallinnollista välttämätöntä pohdintaa, koska järkevälle työllistämiselle on myös lainsäädännöllisiä, asenteellisia ja työmarkkinapoliittisia esteitä
- nuorten työn jälleenrakennusohjelmaa
- vapaaehtoistyötä, joka toimii paremmin kuin yhteiskunnan tuki,
lähimmäistensä hyväksi
JEP. JEP. Saulin mukaan jokaista meitä lähellä voi olla joku, joka on vaarassa joutua ulos.
Eivätkö siis ne nuoret "joutuneet ulos", joiden toimeentulotukea viime hallituskaudella leikattiin, kun valtiovarainministerinä oli Jyrki Katainen, kok.?
Eikö siis yhteiskunnan hyvinvointipalveluita enää tarvita, jos vapaaehtoistyö toimii paremmin?
Suomesta on tullut luokkayhteiskunta ja köyhyys periytyy yhä näkyvämmin sukupolvesta toiseen - samoin kuin rikkaudet ja pääomat rikkaiden perillisille.
* alin luokka
pitkäaikaistyöttömät, perusturvan taso on korotuksen jälkeen vajaa 700 euroa/kk, yksinhuoltajat, takuueläkeläiset...
* alempi työväen luokka
matalapalkka-alojen työntekijät, kun palkka ei riitä esim. asumiseen, vähäinen koulutus
* alempi keskiluokka
keskipalkkaiset työläiset, konttorityöntekijät
* ylempi keskiluokka
opettajat, yrittäjät, pikkupomot
* ylin keskiluokka
koulutetut ammattilaiset (yliopistokoulutus tai vastaava), asianajajat, lääkärit, diplomaatit
* yläluokka
pankkiirit, yritysten ylin johto eli optiomiljonäärit, maa- ja metsätalousmiljonäärit, suurten sukutilojen perilliset
Tuloerot johtavat luokkayhteiskunnan syntyyn. Tuloeroista johtuu köyhimmän luokan lasten kouluttamattomuus. Koulutus maksaa. Pelkällä peruskoulun todistuksella ei nyky-yhteiskunnassa työtä saa. Joten köyhyys periytyy.
Verotus lisää tuloeroja. Eläkkeiden ja sosiaalitukien varassa elävien verotusta on kiristetty arvonlisäveroa, kiinteistöveroa ja valmisteveroja korottamalla. Näiden verojen korotukset kompensoitiin palkansaajille veroprogressiota pienentämällä 800 miljoonalla eurolla Kataisen kaudella.
Presidentti Tarja Halonen oli huolissaan arvojen kovenemisesta uuden vuoden puheessaan. Hyvinvointipalveluista tingitään samaan aikaan, kun rikkaille myönnetään uusia verotukia ja epäoikeudenmukaista verotusta jatketaan. Pääomatuloista ja osingoista kerätään vähäinen tasavero kun taas palkkatuloja ja sosiaalietuuksia verotetaan progressiivissti. Kun verotuksessa kriteerinä ei ole maksukyky vaan esim. veroluokkaan kuuluvien lukumäärä - verotus ei ole oikeudenmukaista.
Tutkijoiden mukaan tuloerojen kasvu johtuu epäoikeudenmukaisesta kasvusta. Tuloerojen kasvusta johtuu kansan jakautuminen luokkayhteiskunnaksi.
Mitä mieltä on presidentin vaalien kannatuskunkku Sauli Niinistö luokkayhteiskunnasta ja tuloeroista?
"Työhön syrjäytymisen ehkäisemiseksi", kannustaa Sauli työttömiä töihin. Suomesta on siirretty tuotanto orjatyövoiman maihin juuri niistä yrityksistä, jotka vaalirahoittavat Saulia. Pitäisikö suomalaisten työttömien lähteä orjatyövoiman maihin saadakseen työtä?
Sauli kertoo (Hymy-lehden presidenttipuheet) syrjäytyneisyydestä: "Syrjäytyneisyys merkitsee osalistumattomuutta yhteiskunnan ja yhteisöjen toimintoihin. Se johtaa huono-osaisuuteen ja köyhyyteen."
Eikö siis köyhyys ja huono-osaisuus johdakaan syrjäytymiseen? Sauli ei myönnä syrjäytymisen syyksi köyhyyttä ja huono-osaisuutta - sitähän ei kokoomuslaisten mukaan Suomessa ole ja Sauli on kymmenen kokoomuslaisimman kansanedustajan joukossa.
Sauli tietää kertoa, että lähes 10 % kaikista ale 18-vuotiaista lapsista tarvitsee yhteiskunnan apua, lastensuojelun apua, turvalllisen kasvun ja kehityksen varmistamiseksi.
JEP. JEP. Vanhempien köyhyyden vaikutukset näkyvät jo sikiöaikana. Köyhiin perheisiin syntyy kevyempia vauvojakuin varakkaisiin. Lapsen kasvaessa köyhyys kasvaa... Lasten huostaanotot, mielenterveysongemat, kouluttamattomuus, rikollisuus ja toimeentulo-ongelmat ovat yleensä köyhien perheiden - eivät varakkaiden ongelmia.
Kouluttamattomuus on köyhien lasten ja nuorten ongelma. Jokaisesta ikäluokasta jää muutamia tuhansia nuoria peruskoulun varaan tai vaille peruskouluakin. Vuonna 1987 syntyneistä nuorista oli 21vuotiaina yhä pruskoulun varassa noin 10.000 eli joka kuudes. Tilastojen mukaan heitä 4.000 eli lähes puolet kärsi mielenterveysongelmista.
THL:n tutkimuksen mukaan tutkitun ikäluokan vanhemmistakin osa on elänyt köyhissä, toimeentulo-ongelmaisissa perheissä. Elintaso leimaa tämän päivän nuorten todellisuutta paljon syvemmin kuin vanhempiensa. Jos kotoa ei onnistumisen edellytyksiä saada, lapsi jää ilman. Koulussa kannustetaan menestyjiä eli varakkaiden lapsia. Suomella ei ole varaa antaa joka kuujdennen ihmisen jäädä ilman ammattiin johtavaa koulutusta.
JEP. JEP. Sauli peräänkuuluttaa
- poikkihallinnollista välttämätöntä pohdintaa, koska järkevälle työllistämiselle on myös lainsäädännöllisiä, asenteellisia ja työmarkkinapoliittisia esteitä
- nuorten työn jälleenrakennusohjelmaa
- vapaaehtoistyötä, joka toimii paremmin kuin yhteiskunnan tuki,
lähimmäistensä hyväksi
JEP. JEP. Saulin mukaan jokaista meitä lähellä voi olla joku, joka on vaarassa joutua ulos.
Eivätkö siis ne nuoret "joutuneet ulos", joiden toimeentulotukea viime hallituskaudella leikattiin, kun valtiovarainministerinä oli Jyrki Katainen, kok.?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kummallista, että Niinistön kaikki sanominen on sellaista epäselvää muminaa, kokeilemista, hakemista, katkonaista, kuulijan arvioimista, pälyilyä.
Mikä Niinistöä vaivaa. Eikö hän itse ymmärrä mitä on sanomassa.