Suomeen kannattaisi Aalto-yliopiston rinnalle - yhtenä huippuyliopistoista - perustaa mielen tutkimisen yliopisto.
Siinä perusopetuksena olisi ensin kuusi vuotta kestävä mielen systemaattinen harjoittaminen:
- keskittymiskyvyn parantaminen
- tarkkaavaisuus
- instrospektiokyvyn kehittäminen (mielen havainnointi)
- metakognitiiviset taidot (omien kognitiivisten toimintojen havainnointi)
Perusjakson aikana tehtäisiin tutkimusta näiden taitojen kehittymisestä, samaan aikaan kun kehitettäisiin ja vertailtaisiin eri oppimismenetelmiä (jokaiselle eri menetelmälle voisi olla oma ryhmänsä - näin saataisiin vertailukelpoista tietoa millä menetelmillä kutakin mielen kykyä voi parhaiten kehittää).
Yhteistyötä tehtäisiin neuropsykologian, neurologian, lääketieteen, psykologian, filosofian ja sosiologian laitosten kanssa. (=taattaisiin puolueettomat, tieteelliset todentamismenetelmät)
Perusjakson jälkeen opiskelijat voisivat erikoistua jatkossa vaikkapa:
- yhteistyöhön Aalto-yliopiston mediapuolen kanssa, tuottaen dokumentteja sekä animaatioita mielen harjoittamisen vaikutuksista
- kehittäen sopivia harjoitusmenetelmiä ja oppimateriaalia eri kohderyhmille
- tekemään tutkimusta "kadunmiesten" parissa siitä, miten mielen kehittäminen vaikuttaa: itsetuntoon, omanarvontuntoon, hyvinvointiin, terveyteen, tunne-elämään, sosiaalisiin suhteisiin yms. (tarjolla olisi eripituisia kursseja, vertailuryhmiä jne, ja kaikista tutkimuksista tehtäsiin tilastot)
- tekemään ehdotuksia opetusministeriölle peruskoulun oppimäärän lisäämiseksi oppiaineilla, joilla olisi em. tutkimusten valossa kiistatonta näyttöä esimerkiksi ihmisen omanarvontunnon ja kriittisen ajattelun kehittymisessä
- tekemään yhteistyötä sairaanhoidon ja lääkäreiden parissa ADHD-potilaiden tilan parantamiseksi
- tekemään yhteistyötä ja tutkimusta mielenterveyspuolen kanssa mielen harjoittamisen vaikutuksesta masennukseen
- tekemään yhteistyöprojekteja ja tutkimusta sekä luovien alojen että urheilun ja urheiluvalmennuksen parissa
- kehittämään ja testaamaan psykologisen valmennuksen menetelmiä
Mielen tutkimisen ylipisto olisi ensimmäinen laatuaan maailmassa, ja saisi osakseen paljon kiinnostusta ja huomiota, edelläkävijänä. Kymmenessä vuodessa tulokset puhuisivat puolestaan, ja psykologian saralla saataisiin merkittävää uutta tietoa mielen toiminnasta, oppimiskyvystä ja kehitysmahdollisuuksista. Äly ja viisaus olisivat hyviä vientituotteita joka puolelle maailmaa. Yliopistosta tulisi myös psykologisen valmentamisen lippulaiva kansainvälisesti.
Saisiko ehdotus teiltä kannatusta? Tällainen Suomessa vaikkapa uuden ydinvoimalaan sijaan.. (Tuskin maksaisi juurikaan enempää..). Kumpi olisi parempi vientivaltti?
"University of Mind and Science", Suomeen?
(taustatietoa: arviolta noin 90% suomalaisista ei kykene laskemaan mielessään kymmentä normaalitahtista hengitystään - keskittymiskyky herpaantuu jo kolmen, neljän hengityksen jälkeen, eli 90% suomalaisista ei pysty hallitsemaan mieltään (saati ajatuksiaan) edes minuuttia. Harjoittamaton mieli ei ole tahdonalainen. Sen sijaan keskittymiskyvyn systemaattisessa parantamisessa ei ole tutkimuksissa havaittu ylärajaa. Keskittymiskyky on siten harjoiteltavissa opittava taito, jota meille ei tosin opeteta edes kouluissa).
Siinä perusopetuksena olisi ensin kuusi vuotta kestävä mielen systemaattinen harjoittaminen:
- keskittymiskyvyn parantaminen
- tarkkaavaisuus
- instrospektiokyvyn kehittäminen (mielen havainnointi)
- metakognitiiviset taidot (omien kognitiivisten toimintojen havainnointi)
Perusjakson aikana tehtäisiin tutkimusta näiden taitojen kehittymisestä, samaan aikaan kun kehitettäisiin ja vertailtaisiin eri oppimismenetelmiä (jokaiselle eri menetelmälle voisi olla oma ryhmänsä - näin saataisiin vertailukelpoista tietoa millä menetelmillä kutakin mielen kykyä voi parhaiten kehittää).
Yhteistyötä tehtäisiin neuropsykologian, neurologian, lääketieteen, psykologian, filosofian ja sosiologian laitosten kanssa. (=taattaisiin puolueettomat, tieteelliset todentamismenetelmät)
Perusjakson jälkeen opiskelijat voisivat erikoistua jatkossa vaikkapa:
- yhteistyöhön Aalto-yliopiston mediapuolen kanssa, tuottaen dokumentteja sekä animaatioita mielen harjoittamisen vaikutuksista
- kehittäen sopivia harjoitusmenetelmiä ja oppimateriaalia eri kohderyhmille
- tekemään tutkimusta "kadunmiesten" parissa siitä, miten mielen kehittäminen vaikuttaa: itsetuntoon, omanarvontuntoon, hyvinvointiin, terveyteen, tunne-elämään, sosiaalisiin suhteisiin yms. (tarjolla olisi eripituisia kursseja, vertailuryhmiä jne, ja kaikista tutkimuksista tehtäsiin tilastot)
- tekemään ehdotuksia opetusministeriölle peruskoulun oppimäärän lisäämiseksi oppiaineilla, joilla olisi em. tutkimusten valossa kiistatonta näyttöä esimerkiksi ihmisen omanarvontunnon ja kriittisen ajattelun kehittymisessä
- tekemään yhteistyötä sairaanhoidon ja lääkäreiden parissa ADHD-potilaiden tilan parantamiseksi
- tekemään yhteistyötä ja tutkimusta mielenterveyspuolen kanssa mielen harjoittamisen vaikutuksesta masennukseen
- tekemään yhteistyöprojekteja ja tutkimusta sekä luovien alojen että urheilun ja urheiluvalmennuksen parissa
- kehittämään ja testaamaan psykologisen valmennuksen menetelmiä
Mielen tutkimisen ylipisto olisi ensimmäinen laatuaan maailmassa, ja saisi osakseen paljon kiinnostusta ja huomiota, edelläkävijänä. Kymmenessä vuodessa tulokset puhuisivat puolestaan, ja psykologian saralla saataisiin merkittävää uutta tietoa mielen toiminnasta, oppimiskyvystä ja kehitysmahdollisuuksista. Äly ja viisaus olisivat hyviä vientituotteita joka puolelle maailmaa. Yliopistosta tulisi myös psykologisen valmentamisen lippulaiva kansainvälisesti.
Saisiko ehdotus teiltä kannatusta? Tällainen Suomessa vaikkapa uuden ydinvoimalaan sijaan.. (Tuskin maksaisi juurikaan enempää..). Kumpi olisi parempi vientivaltti?
"University of Mind and Science", Suomeen?
(taustatietoa: arviolta noin 90% suomalaisista ei kykene laskemaan mielessään kymmentä normaalitahtista hengitystään - keskittymiskyky herpaantuu jo kolmen, neljän hengityksen jälkeen, eli 90% suomalaisista ei pysty hallitsemaan mieltään (saati ajatuksiaan) edes minuuttia. Harjoittamaton mieli ei ole tahdonalainen. Sen sijaan keskittymiskyvyn systemaattisessa parantamisessa ei ole tutkimuksissa havaittu ylärajaa. Keskittymiskyky on siten harjoiteltavissa opittava taito, jota meille ei tosin opeteta edes kouluissa).
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jotkut jostain tulisi opettamaan keskittymistä yrityksiin ja yliopistoihin? Tuohan on ainoa ammatti, johon kyseisestä koulusta voisi valmistua. Jos metodit eivät toimi, ei kukaan tällaisia ihmisiä halua palkata.
Ihan ok ideana, mutta käytännössä tuskin tulisi toimimaan. Kyllä raha tehdään kuitenkin jollain konkreettisella.
Tietenkin yliopistossa voitaisiin järjestää enemmän kursseja mm. keskittymiskyvyn parantamiseen.
Henkinen pääoma on kyllä melkoisen konkreettista. Jos ei vielä, niin luulisi, että tulevaisuudessa on koko ajan enemmän kysyntää..