Millainen on todellista tyydytystä tuottamaton ilo?

Voisimme ottaa tähän vertailtavaksi 3:s Moos.25:18-23
"Sen tähden pitäkää minun käskyni...niin saatte turvallisesti asua maassa...ja teillä on kyllin syötävää. Ja jos te sanotte: mitä syömme seitsemäntenä vuotena; kun meidän ei ole lupa kylvää eikä korjata satoaamme?
-niin minä käsken siunaukseni kuudentena vuotena tulemaan teille,niin että se tuottaa teille kolmen vuoden sadon!...
-Älköön maata ainaiseksi myytäkö, sillä maa on minun ja te olette muukalaisia ja vieraita minun luonani.

Tämä määräys Herran "Sapattivuodesta" on hyvä esimerkki siitä suhtautumisesta mikä meillä tulisi olla kun "keräämme" ja kylvämme "satoamme" ,että kaiken hyvän antaja on Luojamme ja Jumalamme, että kaikki on hänen Siunaustaan ja että voimme luottaa kaikessa siihen että hän pitää meistä huolta ilman että kiinnittäisimme kaiken huomiomme "katoavaisuuteen" ja näin huomaisimme Saarnaajan sanoin; Kaikki on turhuutta.

Me saamme "niittää, mitä emme ole kylväneet" ja koota sitä minkä eteen emme ole työtä tehneet, sillä kaikki on Jumalan ansaitsematonta hyvyyttä.
Näin on myös Kristuksessa: Me saamme ansaitsemattoman Armon omalle kohdallemme ja saamme korjata "sadon" jonka Jeesus on kylvänyt.

Saarn.2:26: Sillä hän antaa ihmiselle, joka on hänelle otollinen,viisautta, tietoa ja iloa;...

Kuningas Salomo kokeili erilaisia nautintoja saadakseen selville,
piilikö niissä onnen salaisuus.
Hän kertoo päättäneensä:
”Antaudunpa iloon, nautin elämän onnesta!”
Tuo rikas kuningas ei tyytynyt vain maistelemaan nautintoja varovasti, vaan hän uppoutui niihin täysin rinnoin. Mutta miltä hänestä tuntui jälkikäteen?
”Sekin oli turhuutta”, hän kirjoitti. (Saarnaaja 2:1, KR-92.)

Turhaa ja tyhjää – juuri siltä elämä monesti tuntuu niistä, jotka etsivät nautintoja. Kun tutkijat ovat verranneet nautintojen tavoittelua esimerkiksi antoisaan työhön, hengelliseen toimintaan ja yhdessäoloon perheen kanssa, he ovat havainneet, että nautinnot vaikuttavat ihmisten yleiseen onnellisuuteen kaikkein vähiten.



Ihminen, jolla on hengellinen elämänkatsomus, osaa hyödyntää vapaa-aikaa, viihdettä ja muita mielihyvää tuottavia asioita parhaalla mahdollisella tavalla.

Jeesus osallistui juhliin, joissa oli tarjolla ruokaa ja juomaa
(Luukas 5:29; Johannes 2:1–10).
Ne eivät kuitenkaan missään nimessä olleet suurin ilonaihe hänen elämässään.
Eniten iloa hän sai hengellisestä toiminnasta, kuten siitä,
että hän sai kertoa toisille Jumalasta
ja hänen tarkoituksestaan ihmiskunnan suhteen
(Johannes 4:34).