Feodalismi ja kokoomus

Suomeen ollaan mielipidemittausten mukaan valitsemassa kokoomuslaista presidenttiä. Ei hän mitään merkittävää valtaa saa mutta rikkana rokassa hänkin. Presidentti saa aatejohtajuutta eli hän näyttää moraalista suuntaa. Kokoomuslainen moraali on ollut ja on yhä avointa oikeistolaisuutta. Markkinatalouksissa oikeistolaisuus on virallista moraalia, muu vastaan hangoittelua. Onko tämä tullut selväksi väestölle?

Oikeistolaisuus merkitsee myös sitä, että kansa jaetaan epävirallisesti varsinaisiin ihmisiin ja näitä kuuliaisesti palveleviin epäihmisiin, työläisiin. Tämä haamu ei taustalta ole haihtunut mihinkään. Virallisten ihmisten oikeudet vahvistetaan sekä säädöksin että de facto -oikeuksin. Jako on tehtävä taiten, sillä kansalla on tapana nousta kapinoimaan. Tässä suhteessa on opittu. Jokainen avarakatseinen ihminen voi havaita ilmiön nykyajassa. Osa muutoinkin hyvinvoivasta kansasta saa valtavia tuloja vastikkeetta. Vaikka oikeistolaiset puhuvat demokratiasta, se ei tarkoita ihmisten keskinäistä tasa-arvoisuutta. Oikeistolainen demokratiakäsitys edellyttää aseman ja taustan mukaisia valtaoikeuksia. Mistä ne syntyvät, jääköön tilan puutteen vuoksi pohtimatta. Valta merkitsee samalla myös rahaa ja varallisuutta. Satoja vuosia sitten maatiloilla oli manttaaliluku, jonka perusteella tilat saivat maata kylän yhteisestä maa-alueesta.

Suomi on siis oikeistolaistumassa. Osa kansasta vaurastuu entisestään, osa ”vapaasti” köyhtyy. Järjestystä pidetään yllä vartijoiden, poliisien ja alistavien säädösten voimin. Talouden ja finanssimaailman globaalistuminen suo ihmisten piiriin kohonneille saman herkullisen tilanteen, joka vallitsi feodaaliruhtinaiden ja keisarien valtakausilla. Valtava kasvoton järjestelmä pakottaa kunnioittamaan talouden realiteetteja, jolloin kansan kapinoinnille ei jää enää sijaa! Valistusajalla hetkeksi päänsä nostanut ihmisyhteiskunta on saatu nujerrettua. Neuvostoliiton romahtaminen on tulkittu siten, että tasa-arvoon pyrkinyt kansa oli väärässä.

Jotta tähän oikeistolaiseen ihanneyhteiskuntaan päästään, tarvitaan sosiaalisesti sopivan kokoisia läänejä muutamien suurten kaupunkien ympärille. Tieltä on raivattava mm. ”vanhanaikainen” kunnallinen itsehallinto ja "vanhanaikainen" demokratiakäsitys. Uudet feodaaliruhtinaskunnat tarvitsevat myös ylikansallisia talous- ja väkivaltakoneistoja pitämään rahvas kurissa. Aikoinaan nämä olivat Rooman paavi, kalifikunta, kuningaskuntien armeijoita jne. Suomen tapauksessa ylikansallista valtaa harjoittavat EU ja kokoomuksen toiveiden mukaisesti pian Nato. EU:n tapauksessa on nyt voitu havaita, että muutamille (mm. Suomelle) tarjotaan hetkeksi hyvinvointia ja loistoa – velaksi. Sen jälkeen seuraa ankea maksun aika, korko kasvaa. Kaikissa tilanteissa ruhtinaat ja heidän hovinsa vipuavat tilanteet merkillisesti edukseen. Tätäkö haluat?