Omistaminen vs. rakastaminen

Kysymys evätty, mut viimeksi kun ajattelin sitä, niin ajattelin... Mutta en ajatellut mitään yb-sixth aloitustasi.

The Pointer Sisters - Slow Hand
http://www.youtube.com/watch?v=pnVOt2LK2Gg

Hei.. Minä häviän tämän, niin kauan kuin minulla ei ole nimeäsi. Siihen asti voidaan vaan miettiä.

http://www.youtube.com/watch?v=xLws2F_WFS0

Tiesin tämän vähän vaikeaksi aiheeksi tänne, koska tähän ei voi lonkalta heittää mitään vaan asiaa pitää oikeasti miettiä ja vastata vasta sitten. Tai sitten jättää kokonaan vastaamatta. Tämä kaikki ei sovi tämän palstan luonteeseen.

Minä väitän, että iso osa ihmisistä luulee rakastavansa, mutta todellisuudessa ne yrittää vain omistaa, eivätkä ymmärrä rakkaudesta hölkkäsen pöläystä.

Toisesta ollaan mustasukkaisia. Määrätään toisen menoja ja tuloja, ajankäyttöä. Sanotaan mikä on sallitua ja mikä ei ole sallittua. Jne. Se sama ihminen kuitenkin väittää rakastavansa sitä toista ja perustelee määräämisensä tunteillaan ja sillä rakkaudellaan. Perusteena on vielä se, että se kuuluu parisuhteeseen.

Toista ei voi omistaa -se on hienoin oivallus parisuhteessa. Kun sen asian OIKEIN oivaltaa.

Omaisuuden ja rakkauden yhteneväisyys on huolenpito. Mitään muuta yhteistä niillä ei olekaan. Rakkaus antaa ihmisen olla sellainen kun se on, antaa tulla ja mennä niinkuin se haluaa. Toisin kuin esim. työntekijältä ostettu aika. Ihmisen aika on vain silloin toisen ihmisen omaisuutta. Omaisuudellesi voit määrätä mitä sille teet, et elämänkumppanillesi. Jos haluaa jakaa elämänsä jonkun kanssa, se pitää päästää irti ja sallia kaikki. Jos siihen ei kykene niin ei rakasta, yrittää vain omistaa.

relaxed_eyes kirjoitti:

Tiesin tämän vähän vaikeaksi aiheeksi tänne, koska tähän ei voi lonkalta heittää mitään vaan asiaa pitää oikeasti miettiä ja vastata vasta sitten. Tai sitten jättää kokonaan vastaamatta. Tämä kaikki ei sovi tämän palstan luonteeseen.

Minä väitän, että iso osa ihmisistä luulee rakastavansa, mutta todellisuudessa ne yrittää vain omistaa, eivätkä ymmärrä rakkaudesta hölkkäsen pöläystä.

Toisesta ollaan mustasukkaisia. Määrätään toisen menoja ja tuloja, ajankäyttöä. Sanotaan mikä on sallitua ja mikä ei ole sallittua. Jne. Se sama ihminen kuitenkin väittää rakastavansa sitä toista ja perustelee määräämisensä tunteillaan ja sillä rakkaudellaan. Perusteena on vielä se, että se kuuluu parisuhteeseen.

Toista ei voi omistaa -se on hienoin oivallus parisuhteessa. Kun sen asian OIKEIN oivaltaa.

Omaisuuden ja rakkauden yhteneväisyys on huolenpito. Mitään muuta yhteistä niillä ei olekaan. Rakkaus antaa ihmisen olla sellainen kun se on, antaa tulla ja mennä niinkuin se haluaa. Toisin kuin esim. työntekijältä ostettu aika. Ihmisen aika on vain silloin toisen ihmisen omaisuutta. Omaisuudellesi voit määrätä mitä sille teet, et elämänkumppanillesi. Jos haluaa jakaa elämänsä jonkun kanssa, se pitää päästää irti ja sallia kaikki. Jos siihen ei kykene niin ei rakasta, yrittää vain omistaa.

Lue lisää

Samaa mieltä. Paitsi huolenpidosta on sanottava vielä se, että kontrolli naamioituu usein huolenpidoksi. Pyyteetön huolenpito on rakkautta, mutta liian harvoin huolenpito on pyyteetöntä.

Toisen rajoittaminen ja ahtaalle ajaminen (jota paljon parisuhteissa tehdään) on osoitus siitä, että ei rakasta toista eikä itseään.

~cissi~ kirjoitti:

Samaa mieltä. Paitsi huolenpidosta on sanottava vielä se, että kontrolli naamioituu usein huolenpidoksi. Pyyteetön huolenpito on rakkautta, mutta liian harvoin huolenpito on pyyteetöntä.

Toisen rajoittaminen ja ahtaalle ajaminen (jota paljon parisuhteissa tehdään) on osoitus siitä, että ei rakasta toista eikä itseään.

Lue lisää

Esim. ruuanlaitto on aina hyväksyttävää huolenpitoa. Mutta se on kontrollia, jos mies väen vängällä haluaa heittää mut autolla jonnekin mihin sanon meneväni, koska on kylmä/pimeä/myöhä. Tuntuu, että se haluaa vaan varmistella että oon menossa sinne minne väitän (no EN TIETENKÄÄN!)

Aika hyvä, mutta halaun vähän tarkentaa, koska en tiedä ymmärsinkö oikein. Rakkaudenkin voi toki menettää, mutta jos rakastaa niin sen menettämistä ei pelkää. Toisin kuin esim. omaisuuden menettämistä voi pelätä.

relaxed_eyes kirjoitti:

Aika hyvä, mutta halaun vähän tarkentaa, koska en tiedä ymmärsinkö oikein. Rakkaudenkin voi toki menettää, mutta jos rakastaa niin sen menettämistä ei pelkää. Toisin kuin esim. omaisuuden menettämistä voi pelätä.

Lue lisää

Rakkauden menettämistä ei ehkä pelkää, mutta rakastetun menettämistä voi pelätä. Monet vanhat ihmiset sanoo, että iän karttuessa alkaa pelottamaan, koska se kumppani kuolee ja jää yksin. Tai koska itse kuolee ja kumppani jää yksin. Se ihminen joka sut tietää ja tuntee. On ehkä vuosia sun kanssasi jakanut yhteistä elämää, hän kun kuolee. Jäljelle ei ehkä jää ketään joka olisi jakanut sun kanssasi niin paljon. Kokenut ja kasvanut yhteen kokemusten kautta.


Ei ehkä ole toista yhtä rakasta, yhtä tuttua ja turvallista ihmistä olemassa. Uskon, että se pelottaa.


Vaikka kyllä minusta sekin olis pelottavaa, jos en enää kykenisikään tuntemaan rakkautta ja välittämistä lainkaan. Sen kyvyn menettäminen pelottaisi todella paljon.

ol_io kirjoitti:

Rakkauden menettämistä ei ehkä pelkää, mutta rakastetun menettämistä voi pelätä. Monet vanhat ihmiset sanoo, että iän karttuessa alkaa pelottamaan, koska se kumppani kuolee ja jää yksin. Tai koska itse kuolee ja kumppani jää yksin. Se ihminen joka sut tietää ja tuntee. On ehkä vuosia sun kanssasi jakanut yhteistä elämää, hän kun kuolee. Jäljelle ei ehkä jää ketään joka olisi jakanut sun kanssasi niin paljon. Kokenut ja kasvanut yhteen kokemusten kautta.


Ei ehkä ole toista yhtä rakasta, yhtä tuttua ja turvallista ihmistä olemassa. Uskon, että se pelottaa.


Vaikka kyllä minusta sekin olis pelottavaa, jos en enää kykenisikään tuntemaan rakkautta ja välittämistä lainkaan. Sen kyvyn menettäminen pelottaisi todella paljon.

Lue lisää

Mielestäni tuo on väistämätön kasvuprosessi kohti itserakkautta. Niin kauan, kuin rakkaus edellyttää jonkin toisen olemassaoloa, se ei ole todellista.

Terve itserakkaus - on. Se ei vaadi, katoa eikä edellytä.

Gnostilaisilla oli mielestäni hyvä ajatus:
"sielunkumppanisi on sinulle taivaasta annettu"

Tulkitsen lauseen itse niin, että kyky rakkauteen ja se todellinen rakkauden kohde on meissä sisäänrakennettuna - ainakin niillä, jotka kykenevät tuntemaan. Joku toinen itsen ulkopuolinen voi maksimissaan olla hyvä imitaatio tuosta sisäisestä rakkauden kohteesta. Tuon ulkopuolisen poismeno pelottaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole löytäneet sitä sisältään. Samat ihmiset rakentavat erilaisia valtakuvioita, joilla yrittävät valvoa ja sitoa tuota toista itsen ulkopuolista itseensä - avioliitto, lapset, erilaiset muut sosiaaliset keinot ovat toimivia keinoja varmistaa tuon näyttelijän läheisyys. Ironista kyllä, mitä enemmän toista yrittää sitoa, mitä tiiviimmän kuvion yrittää rakentaa, rakkaudenkaipuussaan, sen kauemmaksi itsestään ja siitä todellisesta rakkaudenkohteesta ajautuu.

Tuolla toisaalla kävin keskustelua samasta aiheesta ja esitin väitteen, että symbioottinen rakkaus on perusta oppikirjarakkaudelle eli väitteelle, että rakkaus perustuu kunnioitukselle, välittämiselle, huolenpidolle ja tiedolle.

Symbioottinen rakkaus on rakkautta "taivaasta annettua sielunkumppania kohtaan", joka löytyy jokaisen ihmisen sisältä potentiaalina toiseen sukupuoleen.

temppuilija kirjoitti:

Mielestäni tuo on väistämätön kasvuprosessi kohti itserakkautta. Niin kauan, kuin rakkaus edellyttää jonkin toisen olemassaoloa, se ei ole todellista.

Terve itserakkaus - on. Se ei vaadi, katoa eikä edellytä.

Gnostilaisilla oli mielestäni hyvä ajatus:
"sielunkumppanisi on sinulle taivaasta annettu"

Tulkitsen lauseen itse niin, että kyky rakkauteen ja se todellinen rakkauden kohde on meissä sisäänrakennettuna - ainakin niillä, jotka kykenevät tuntemaan. Joku toinen itsen ulkopuolinen voi maksimissaan olla hyvä imitaatio tuosta sisäisestä rakkauden kohteesta. Tuon ulkopuolisen poismeno pelottaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole löytäneet sitä sisältään. Samat ihmiset rakentavat erilaisia valtakuvioita, joilla yrittävät valvoa ja sitoa tuota toista itsen ulkopuolista itseensä - avioliitto, lapset, erilaiset muut sosiaaliset keinot ovat toimivia keinoja varmistaa tuon näyttelijän läheisyys. Ironista kyllä, mitä enemmän toista yrittää sitoa, mitä tiiviimmän kuvion yrittää rakentaa, rakkaudenkaipuussaan, sen kauemmaksi itsestään ja siitä todellisesta rakkaudenkohteesta ajautuu.

Tuolla toisaalla kävin keskustelua samasta aiheesta ja esitin väitteen, että symbioottinen rakkaus on perusta oppikirjarakkaudelle eli väitteelle, että rakkaus perustuu kunnioitukselle, välittämiselle, huolenpidolle ja tiedolle.

Symbioottinen rakkaus on rakkautta "taivaasta annettua sielunkumppania kohtaan", joka löytyy jokaisen ihmisen sisältä potentiaalina toiseen sukupuoleen.

Lue lisää

Se rakkaus jää elämään, vaikka toinen kuoleekin pois. Mutta yksin jäämisen pelko ja se ettei enää kukaan toinen ihminen tiedä sun todellista minääsi. Kukaan muu ei voi ehkä ymmärtää sua, kuten se kuollut kumppani, tekee varmaan luopumisesta tuskallista. Se on itsekästä kyllä.

"Kuka minut nyt tuntee, kun hän mennyt pois?"

"Kuka minua enää rakastaa, kun häntä ei ole?"

"Kun hän on kuollut, minä rakastan häntä vielä silloinkin."

temppuilija kirjoitti:

Mielestäni tuo on väistämätön kasvuprosessi kohti itserakkautta. Niin kauan, kuin rakkaus edellyttää jonkin toisen olemassaoloa, se ei ole todellista.

Terve itserakkaus - on. Se ei vaadi, katoa eikä edellytä.

Gnostilaisilla oli mielestäni hyvä ajatus:
"sielunkumppanisi on sinulle taivaasta annettu"

Tulkitsen lauseen itse niin, että kyky rakkauteen ja se todellinen rakkauden kohde on meissä sisäänrakennettuna - ainakin niillä, jotka kykenevät tuntemaan. Joku toinen itsen ulkopuolinen voi maksimissaan olla hyvä imitaatio tuosta sisäisestä rakkauden kohteesta. Tuon ulkopuolisen poismeno pelottaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole löytäneet sitä sisältään. Samat ihmiset rakentavat erilaisia valtakuvioita, joilla yrittävät valvoa ja sitoa tuota toista itsen ulkopuolista itseensä - avioliitto, lapset, erilaiset muut sosiaaliset keinot ovat toimivia keinoja varmistaa tuon näyttelijän läheisyys. Ironista kyllä, mitä enemmän toista yrittää sitoa, mitä tiiviimmän kuvion yrittää rakentaa, rakkaudenkaipuussaan, sen kauemmaksi itsestään ja siitä todellisesta rakkaudenkohteesta ajautuu.

Tuolla toisaalla kävin keskustelua samasta aiheesta ja esitin väitteen, että symbioottinen rakkaus on perusta oppikirjarakkaudelle eli väitteelle, että rakkaus perustuu kunnioitukselle, välittämiselle, huolenpidolle ja tiedolle.

Symbioottinen rakkaus on rakkautta "taivaasta annettua sielunkumppania kohtaan", joka löytyy jokaisen ihmisen sisältä potentiaalina toiseen sukupuoleen.

Lue lisää

Kyllä!

Mikäli ymmärsin oikein niin noin se on. Tarkistan kuitenkin vielä esimerkin kautta mahdollisen ymmärtämiseni. Taannoinen naisystäväni, nykyinen vaimoni on esim. sallinut minulle aluata asti vieraissa käymisen. Sallii monta muutakin asiaa joka ei nk. kuulu parisuhdestandardeihin. Vieraissa käyminen nyt vaan on mielestäni hyvä esimerkki siitä mitä ei sallita kun toisen kanssa ollaan, koska kuvitellaan, että pystyy omistamaan sen toisen. Tämä aiheuttaa sitten sen, että todellisuudessa ei voi jakaa elämäänsä toisen kanssa, koska se toinen ei ole siinä elämässä, fantasioissa, suunnitelmissa ja muussa mukana. Toki minäkin sallin hänelle samat asiat mitä hän minulle. Mutta se oli vielä viime viikkoon saakka vain sitä, että koska hänkin sallii, niin mununkin on sallittava. Viime viikolla valaistuin ja rakastuin niin paljon, että pystyn puhtain mielin ja puhtaasta sydämestäni sallia. Viime viikkoon saakka yritin enemmän omistaa kuin rakastaa.

Joku voi pitää tätä välinpitämättömyytenä. Väitän, että joku joka niin ajattelee on enemmän omistaja kuin rakastaja. Jos kykenee ollenkaan rakastamaan.

Vaimoni on täyttänyt koko mieleni ja sydämeni, että esim. tämä vieraissa käynti ei ole tullut mieleenikään. Oikeastaan olin jo unohtanut koko asian, nyt vain tuli mieleen.

Oikea rakkaus on hyvin vapauttavaa.

ol_io kirjoitti:

Se rakkaus jää elämään, vaikka toinen kuoleekin pois. Mutta yksin jäämisen pelko ja se ettei enää kukaan toinen ihminen tiedä sun todellista minääsi. Kukaan muu ei voi ehkä ymmärtää sua, kuten se kuollut kumppani, tekee varmaan luopumisesta tuskallista. Se on itsekästä kyllä.

"Kuka minut nyt tuntee, kun hän mennyt pois?"

"Kuka minua enää rakastaa, kun häntä ei ole?"

"Kun hän on kuollut, minä rakastan häntä vielä silloinkin."

Lue lisää

Juurikin yöllä näin unta ensirakkaastani, joka todentotta on täydellinen imitaatio siitä sisäisestä potentiaalista toiseen sukupuoleen, joka minulla on. Tälläkin kertaa hän oli ystävä - johdattaja. Eli vaikka tuosta rakkaudellisesta suhteesta on aikaa yli 20 vuotta, itse rakkauden kohde elää edelleen sisälläni. Se fyysinen kaunis olento on toiminut vain heijastuspintana tuolle sisäiselle symbolille - huolimatta rakkaudentunteista mitä minulla on ollut toisiin fyysisiin kauniisiin olentoihin sen jälkeen tuo ensimmäinen on saanut niin vahvan jalansijan näyttelijänä mielessäni, että se tulee olemaan siellä hamaan hautaan saakka. Muut sen jälkeen ovat maksimissaan täydentäneet sitä joiltain osin.

Näin voisin esittää väittämän, että omistan hänet.
Tästä näkökulmasta katsottuna, voisi esittää väittämän, että rakkaus on myös omistamista.

relaxed_eyes kirjoitti:

Kyllä!

Mikäli ymmärsin oikein niin noin se on. Tarkistan kuitenkin vielä esimerkin kautta mahdollisen ymmärtämiseni. Taannoinen naisystäväni, nykyinen vaimoni on esim. sallinut minulle aluata asti vieraissa käymisen. Sallii monta muutakin asiaa joka ei nk. kuulu parisuhdestandardeihin. Vieraissa käyminen nyt vaan on mielestäni hyvä esimerkki siitä mitä ei sallita kun toisen kanssa ollaan, koska kuvitellaan, että pystyy omistamaan sen toisen. Tämä aiheuttaa sitten sen, että todellisuudessa ei voi jakaa elämäänsä toisen kanssa, koska se toinen ei ole siinä elämässä, fantasioissa, suunnitelmissa ja muussa mukana. Toki minäkin sallin hänelle samat asiat mitä hän minulle. Mutta se oli vielä viime viikkoon saakka vain sitä, että koska hänkin sallii, niin mununkin on sallittava. Viime viikolla valaistuin ja rakastuin niin paljon, että pystyn puhtain mielin ja puhtaasta sydämestäni sallia. Viime viikkoon saakka yritin enemmän omistaa kuin rakastaa.

Joku voi pitää tätä välinpitämättömyytenä. Väitän, että joku joka niin ajattelee on enemmän omistaja kuin rakastaja. Jos kykenee ollenkaan rakastamaan.

Vaimoni on täyttänyt koko mieleni ja sydämeni, että esim. tämä vieraissa käynti ei ole tullut mieleenikään. Oikeastaan olin jo unohtanut koko asian, nyt vain tuli mieleen.

Oikea rakkaus on hyvin vapauttavaa.

Lue lisää

Niin, oikea rakkaus ei tee asioista vaikeeta. Ei odota, vaan antaa. Ei piiskaa, vaan palkitsee.

temppuilija kirjoitti:

Juurikin yöllä näin unta ensirakkaastani, joka todentotta on täydellinen imitaatio siitä sisäisestä potentiaalista toiseen sukupuoleen, joka minulla on. Tälläkin kertaa hän oli ystävä - johdattaja. Eli vaikka tuosta rakkaudellisesta suhteesta on aikaa yli 20 vuotta, itse rakkauden kohde elää edelleen sisälläni. Se fyysinen kaunis olento on toiminut vain heijastuspintana tuolle sisäiselle symbolille - huolimatta rakkaudentunteista mitä minulla on ollut toisiin fyysisiin kauniisiin olentoihin sen jälkeen tuo ensimmäinen on saanut niin vahvan jalansijan näyttelijänä mielessäni, että se tulee olemaan siellä hamaan hautaan saakka. Muut sen jälkeen ovat maksimissaan täydentäneet sitä joiltain osin.

Näin voisin esittää väittämän, että omistan hänet.
Tästä näkökulmasta katsottuna, voisi esittää väittämän, että rakkaus on myös omistamista.

Lue lisää

Aivan. Nyt tekis taas mieli sanoa paljon, mutta en löydä sanoja. En tiedä mistä alkaa. Sun sanasi liikuttavat mua. Niissä on voimaa ja paljon sisällään vahvoja tunteita. En voi sanoa muuta kuin ymmärrän. :-)

relaxed_eyes kirjoitti:

Kyllä!

Mikäli ymmärsin oikein niin noin se on. Tarkistan kuitenkin vielä esimerkin kautta mahdollisen ymmärtämiseni. Taannoinen naisystäväni, nykyinen vaimoni on esim. sallinut minulle aluata asti vieraissa käymisen. Sallii monta muutakin asiaa joka ei nk. kuulu parisuhdestandardeihin. Vieraissa käyminen nyt vaan on mielestäni hyvä esimerkki siitä mitä ei sallita kun toisen kanssa ollaan, koska kuvitellaan, että pystyy omistamaan sen toisen. Tämä aiheuttaa sitten sen, että todellisuudessa ei voi jakaa elämäänsä toisen kanssa, koska se toinen ei ole siinä elämässä, fantasioissa, suunnitelmissa ja muussa mukana. Toki minäkin sallin hänelle samat asiat mitä hän minulle. Mutta se oli vielä viime viikkoon saakka vain sitä, että koska hänkin sallii, niin mununkin on sallittava. Viime viikolla valaistuin ja rakastuin niin paljon, että pystyn puhtain mielin ja puhtaasta sydämestäni sallia. Viime viikkoon saakka yritin enemmän omistaa kuin rakastaa.

Joku voi pitää tätä välinpitämättömyytenä. Väitän, että joku joka niin ajattelee on enemmän omistaja kuin rakastaja. Jos kykenee ollenkaan rakastamaan.

Vaimoni on täyttänyt koko mieleni ja sydämeni, että esim. tämä vieraissa käynti ei ole tullut mieleenikään. Oikeastaan olin jo unohtanut koko asian, nyt vain tuli mieleen.

Oikea rakkaus on hyvin vapauttavaa.

Lue lisää

entä sitten kun hän vaan löytää paremman????
tai jättää kun saa enemmän sitä jota kaipaa????
tai saa pahan tartunnan, eikä kerro siitä sulle.????...
vai annatko hänen vaan mennä kun hän haluaa???
eli eikö se luotto tarvii olla, että pelaa rajat näkymättömät...

relaxed_eyes kirjoitti:

Kyllä!

Mikäli ymmärsin oikein niin noin se on. Tarkistan kuitenkin vielä esimerkin kautta mahdollisen ymmärtämiseni. Taannoinen naisystäväni, nykyinen vaimoni on esim. sallinut minulle aluata asti vieraissa käymisen. Sallii monta muutakin asiaa joka ei nk. kuulu parisuhdestandardeihin. Vieraissa käyminen nyt vaan on mielestäni hyvä esimerkki siitä mitä ei sallita kun toisen kanssa ollaan, koska kuvitellaan, että pystyy omistamaan sen toisen. Tämä aiheuttaa sitten sen, että todellisuudessa ei voi jakaa elämäänsä toisen kanssa, koska se toinen ei ole siinä elämässä, fantasioissa, suunnitelmissa ja muussa mukana. Toki minäkin sallin hänelle samat asiat mitä hän minulle. Mutta se oli vielä viime viikkoon saakka vain sitä, että koska hänkin sallii, niin mununkin on sallittava. Viime viikolla valaistuin ja rakastuin niin paljon, että pystyn puhtain mielin ja puhtaasta sydämestäni sallia. Viime viikkoon saakka yritin enemmän omistaa kuin rakastaa.

Joku voi pitää tätä välinpitämättömyytenä. Väitän, että joku joka niin ajattelee on enemmän omistaja kuin rakastaja. Jos kykenee ollenkaan rakastamaan.

Vaimoni on täyttänyt koko mieleni ja sydämeni, että esim. tämä vieraissa käynti ei ole tullut mieleenikään. Oikeastaan olin jo unohtanut koko asian, nyt vain tuli mieleen.

Oikea rakkaus on hyvin vapauttavaa.

Lue lisää

Eli hän käy siis itse vieraissa, tajuat varmaan sen.. Laillisti oman vieraissa käymisensä noin.

ol_io kirjoitti:

Niin, oikea rakkaus ei tee asioista vaikeeta. Ei odota, vaan antaa. Ei piiskaa, vaan palkitsee.

Oikea rakkaus vapauttaa. Se ei kahlitse. Nuorille sieluille tätä on kovin vaikea selittää.

..::.. kirjoitti:

Eli hän käy siis itse vieraissa, tajuat varmaan sen.. Laillisti oman vieraissa käymisensä noin.

relahan on kertonut olevansa aisankannattajamies eli saa kiksit siitä kun vieras panee omaa muijaa

temppuilija kirjoitti:

Oikea rakkaus vapauttaa. Se ei kahlitse. Nuorille sieluille tätä on kovin vaikea selittää.

Se pitää itse kokea ymmärtääkseen sen. :-) Se on voimakas tunne, valaistuminen/oivallus, kuten Rela tuossa kirjoitteli.

.... kirjoitti:

entä sitten kun hän vaan löytää paremman????
tai jättää kun saa enemmän sitä jota kaipaa????
tai saa pahan tartunnan, eikä kerro siitä sulle.????...
vai annatko hänen vaan mennä kun hän haluaa???
eli eikö se luotto tarvii olla, että pelaa rajat näkymättömät...

Lue lisää

Minä luotan rakkauteen. Pelkkä rakkaus ei kuitenkaan riitä parisuhteessa, mutta rakkaus luo tahdon ja ne yhdessä riittää, koska ne yhdessä pistää asiat tapahtumaan.

Minä olen tässä viime aikoina pohtinut paljon asiaa. Ollaan vaimon kanssa myös keskusteltu paljon asiasta. Minä olen miettinyt, että mihin olen valmis ja mihin en ole valmis. Ainoa asia mihin en ole valmis on, että jakaisin vaimoni jonkun miehen kanssa parisuhdemielessä. Seksiä voin harrastaa yhdessä vaimoni ja vieraan miehen kanssa, koska se on vain seksiä. Minulle olisi kova paikka ainoastaan se, että joku toinen mies voisi parisuhdemielessä antaa vaimolleni jotain sellaista mihin minä en miehenä kykene. Sen sijaan minulle ei olisi ongelma jos vaimoni haluaisi alkaa parisuhteeseen naisen kanssa, vaikka en itse olisi siinä mitenkään mukana. Koska minä tiedän entuudestaan se, että on asioita joita vain nainen voi toiselle naiselle antaa, joten se ei aiheuttaisi minulle mitään riittämättömyyden tunnetta.

Minulla on kuitenkin niin kova luotto, että en usko hänen löytävän parempaa, en myöskään usko hänen etsivän parempaa. Annan hänen todellakin mennä aina kun haluaa. Kyllä kissakin aina kotiin palaa. Ainakin niin kauan kun kotiin on hyvä tulla.

Mitä mahdolliseen tartuntaan tulee. Ei ole oikein mahdollista, että hän salaisi minulta tartunnan. Koska ei meillä ole sellaisia salaisuuksia. Jos hän haluaa käydä vieraissa(mitä ei ole tapahtunut), niin kunnioituksesta minua kohtaan kertoo siitä etu- eikä jälkikäteen.

..::.. kirjoitti:

Eli hän käy siis itse vieraissa, tajuat varmaan sen.. Laillisti oman vieraissa käymisensä noin.

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.

relaxed_eyes kirjoitti:

Minä luotan rakkauteen. Pelkkä rakkaus ei kuitenkaan riitä parisuhteessa, mutta rakkaus luo tahdon ja ne yhdessä riittää, koska ne yhdessä pistää asiat tapahtumaan.

Minä olen tässä viime aikoina pohtinut paljon asiaa. Ollaan vaimon kanssa myös keskusteltu paljon asiasta. Minä olen miettinyt, että mihin olen valmis ja mihin en ole valmis. Ainoa asia mihin en ole valmis on, että jakaisin vaimoni jonkun miehen kanssa parisuhdemielessä. Seksiä voin harrastaa yhdessä vaimoni ja vieraan miehen kanssa, koska se on vain seksiä. Minulle olisi kova paikka ainoastaan se, että joku toinen mies voisi parisuhdemielessä antaa vaimolleni jotain sellaista mihin minä en miehenä kykene. Sen sijaan minulle ei olisi ongelma jos vaimoni haluaisi alkaa parisuhteeseen naisen kanssa, vaikka en itse olisi siinä mitenkään mukana. Koska minä tiedän entuudestaan se, että on asioita joita vain nainen voi toiselle naiselle antaa, joten se ei aiheuttaisi minulle mitään riittämättömyyden tunnetta.

Minulla on kuitenkin niin kova luotto, että en usko hänen löytävän parempaa, en myöskään usko hänen etsivän parempaa. Annan hänen todellakin mennä aina kun haluaa. Kyllä kissakin aina kotiin palaa. Ainakin niin kauan kun kotiin on hyvä tulla.

Mitä mahdolliseen tartuntaan tulee. Ei ole oikein mahdollista, että hän salaisi minulta tartunnan. Koska ei meillä ole sellaisia salaisuuksia. Jos hän haluaa käydä vieraissa(mitä ei ole tapahtunut), niin kunnioituksesta minua kohtaan kertoo siitä etu- eikä jälkikäteen.

Lue lisää

Eipä oo kovin terveellä pohjalla, huoli ja epätoivo paistaa läpi. pelekäät että jos et kumminnaa riitä akalle.

+pjgrw kirjoitti:

Eipä oo kovin terveellä pohjalla, huoli ja epätoivo paistaa läpi. pelekäät että jos et kumminnaa riitä akalle.

Olen kyllä pelännyt, mutta enää en pelkää.

19 kirjoitti:

relahan on kertonut olevansa aisankannattajamies eli saa kiksit siitä kun vieras panee omaa muijaa

Tiedäksä muuten mikä on oikiasti aisankannattaja? Tiedäksä mikä sellaisen tilanteen aiheuttaa? Mä luulen, että sulla ei ole hajuakaan siitä.

relaxed_eyes kirjoitti:

Minä luotan rakkauteen. Pelkkä rakkaus ei kuitenkaan riitä parisuhteessa, mutta rakkaus luo tahdon ja ne yhdessä riittää, koska ne yhdessä pistää asiat tapahtumaan.

Minä olen tässä viime aikoina pohtinut paljon asiaa. Ollaan vaimon kanssa myös keskusteltu paljon asiasta. Minä olen miettinyt, että mihin olen valmis ja mihin en ole valmis. Ainoa asia mihin en ole valmis on, että jakaisin vaimoni jonkun miehen kanssa parisuhdemielessä. Seksiä voin harrastaa yhdessä vaimoni ja vieraan miehen kanssa, koska se on vain seksiä. Minulle olisi kova paikka ainoastaan se, että joku toinen mies voisi parisuhdemielessä antaa vaimolleni jotain sellaista mihin minä en miehenä kykene. Sen sijaan minulle ei olisi ongelma jos vaimoni haluaisi alkaa parisuhteeseen naisen kanssa, vaikka en itse olisi siinä mitenkään mukana. Koska minä tiedän entuudestaan se, että on asioita joita vain nainen voi toiselle naiselle antaa, joten se ei aiheuttaisi minulle mitään riittämättömyyden tunnetta.

Minulla on kuitenkin niin kova luotto, että en usko hänen löytävän parempaa, en myöskään usko hänen etsivän parempaa. Annan hänen todellakin mennä aina kun haluaa. Kyllä kissakin aina kotiin palaa. Ainakin niin kauan kun kotiin on hyvä tulla.

Mitä mahdolliseen tartuntaan tulee. Ei ole oikein mahdollista, että hän salaisi minulta tartunnan. Koska ei meillä ole sellaisia salaisuuksia. Jos hän haluaa käydä vieraissa(mitä ei ole tapahtunut), niin kunnioituksesta minua kohtaan kertoo siitä etu- eikä jälkikäteen.

Lue lisää

en tiedä lupasiko..
hän kertoa sinulle, jos käy vieraissa?
etukäteen..
yleensä kierretään puheita, olla vastaamatta..


en halua enempää sinua kiusata kun on ollut joskus arka aihe.
se repii vanhat haavat vain auki..
jolloin mietin, kysynkö edes noita..

Tolta se ainakin minusta tuntuu. Hyvin tiivistetty. :-)

Sinun kipusi on minun kipuni
Minun kipuni on minun kipuni
Sinun surusi on minun suruni
Minun suruni on minun suruni.

L'amour!

temppuilija kirjoitti:

Sinun kipusi on minun kipuni
Minun kipuni on minun kipuni
Sinun surusi on minun suruni
Minun suruni on minun suruni.

L'amour!

Oletko vapaa?

I1a kirjoitti:

Oletko vapaa?

Rakkaus ei ole häkkilintu.

temppuilija kirjoitti:

Rakkaus ei ole häkkilintu.

*titityy*

l1a kirjoitti:

*titityy*

KRÄÄÄK!


=O)

pidän enemmän kuviosta että hän omistaa minut kuin että olen myös rakkastettu, koska lapsiakin rakastetaan mutta tahdon että minua himotaan 8D
eikä muita..

ehkein kukaan ymmärrä sitä , eri asia on ettei saa olla itsensä mutta kuitenkin pitää kunnioittaa toisen tunteita muuten se ei ole rakkautta, molemmin puolin heikomman mukaan..
jos ihminen ei pysty päästää yksin sinua juhliin, jolloin sinä et mene ja silloin se sama arvo kuuluu olla toisellakaan ettei mene.
ihminen kasvaa pelkojensa yli kun ei anna pelossa elää..
pitää muistaa saada luotto pelaamaan.

.... kirjoitti:

pidän enemmän kuviosta että hän omistaa minut kuin että olen myös rakkastettu, koska lapsiakin rakastetaan mutta tahdon että minua himotaan 8D
eikä muita..

ehkein kukaan ymmärrä sitä , eri asia on ettei saa olla itsensä mutta kuitenkin pitää kunnioittaa toisen tunteita muuten se ei ole rakkautta, molemmin puolin heikomman mukaan..
jos ihminen ei pysty päästää yksin sinua juhliin, jolloin sinä et mene ja silloin se sama arvo kuuluu olla toisellakaan ettei mene.
ihminen kasvaa pelkojensa yli kun ei anna pelossa elää..
pitää muistaa saada luotto pelaamaan.

Lue lisää

Mä aina tykkään ajatella, että minä omistaudun rakkaalleni omasta rakkaudestani häneen. Olen hänen päästäni kantapäähäni, olen avoin kirja, olen paperi jolle hän saa kirjottaa niin halutessaan. Olen valmis olemaan hänelle kaikki, antamaan kaikkeni, olen valmis myös päästämään hänet luotani pois, jos hän niin haluaa. Haluan hänet lähelleni ja elämääni, koska olen onnellinen hänen rakkaudestaan ja läsnäolostaan, mutta en halua kahlita tai uudelleen piirtää hänen sisintään.

Se on täydellinen piirros sellaisenaan. Hän on kaunis kuin helmi, jota en halua musertaa enkä uudelleen värjätä.

ol_io kirjoitti:

Mä aina tykkään ajatella, että minä omistaudun rakkaalleni omasta rakkaudestani häneen. Olen hänen päästäni kantapäähäni, olen avoin kirja, olen paperi jolle hän saa kirjottaa niin halutessaan. Olen valmis olemaan hänelle kaikki, antamaan kaikkeni, olen valmis myös päästämään hänet luotani pois, jos hän niin haluaa. Haluan hänet lähelleni ja elämääni, koska olen onnellinen hänen rakkaudestaan ja läsnäolostaan, mutta en halua kahlita tai uudelleen piirtää hänen sisintään.

Se on täydellinen piirros sellaisenaan. Hän on kaunis kuin helmi, jota en halua musertaa enkä uudelleen värjätä.

Lue lisää

Entäs mä?:(

ol_io kirjoitti:

Mä aina tykkään ajatella, että minä omistaudun rakkaalleni omasta rakkaudestani häneen. Olen hänen päästäni kantapäähäni, olen avoin kirja, olen paperi jolle hän saa kirjottaa niin halutessaan. Olen valmis olemaan hänelle kaikki, antamaan kaikkeni, olen valmis myös päästämään hänet luotani pois, jos hän niin haluaa. Haluan hänet lähelleni ja elämääni, koska olen onnellinen hänen rakkaudestaan ja läsnäolostaan, mutta en halua kahlita tai uudelleen piirtää hänen sisintään.

Se on täydellinen piirros sellaisenaan. Hän on kaunis kuin helmi, jota en halua musertaa enkä uudelleen värjätä.

Lue lisää

Ja vaikka olenkin valmis olemaan hänelle kaikki, en oleta tai vaadi olevani.

kimmosi kirjoitti:

Entäs mä?:(

Sä olet joku palstapersoona. :-D Sulla ei ole semmoista sijaa mun sydämessä, sorppa. :-(

ol_io kirjoitti:

Ja vaikka olenkin valmis olemaan hänelle kaikki, en oleta tai vaadi olevani.

ol_io kirjoitti:

Sä olet joku palstapersoona. :-D Sulla ei ole semmoista sijaa mun sydämessä, sorppa. :-(

AIvan niin rakas, olen ja haluan olla se ainoa :-)

ol_io kirjoitti:

Mä aina tykkään ajatella, että minä omistaudun rakkaalleni omasta rakkaudestani häneen. Olen hänen päästäni kantapäähäni, olen avoin kirja, olen paperi jolle hän saa kirjottaa niin halutessaan. Olen valmis olemaan hänelle kaikki, antamaan kaikkeni, olen valmis myös päästämään hänet luotani pois, jos hän niin haluaa. Haluan hänet lähelleni ja elämääni, koska olen onnellinen hänen rakkaudestaan ja läsnäolostaan, mutta en halua kahlita tai uudelleen piirtää hänen sisintään.

Se on täydellinen piirros sellaisenaan. Hän on kaunis kuin helmi, jota en halua musertaa enkä uudelleen värjätä.

Lue lisää

mä en pidä avoin kirja menetelmästä koska en halua, että hän antaa minun mennä niinkuin tykkään... en pidä välinpittämättömyydestä kun juttelet jonkin kanssa niin lähtee, vähin äänin vain pois..mutta tekee mustasukkaiseksi kun huomaa sinussa heikkouden verrata itseäsi toiseen ja että nirhaa itsensä kun et kestä olla hänen kanssaan..
olen kokenut tuota jo tarpeeksi...

rakkaansa puolesta tarvii taistella jos hänet haluaa pitää ja kukaan ei taistele sinun puolestasi jos et sinäkään toisen..
minä en jäisi suhteeseen ,jossa en koe olevani rakastettu ja pidä huolta minusta.
jos joku palkitsisi minun vapaata halua, kärsisin enemmän epävarmuudesta toista kohtaan..



kuitenkin ihmisiä on monenlaisia ja jossain kohtaan tulee aina ristiriitoja...

.... kirjoitti:

mä en pidä avoin kirja menetelmästä koska en halua, että hän antaa minun mennä niinkuin tykkään... en pidä välinpittämättömyydestä kun juttelet jonkin kanssa niin lähtee, vähin äänin vain pois..mutta tekee mustasukkaiseksi kun huomaa sinussa heikkouden verrata itseäsi toiseen ja että nirhaa itsensä kun et kestä olla hänen kanssaan..
olen kokenut tuota jo tarpeeksi...

rakkaansa puolesta tarvii taistella jos hänet haluaa pitää ja kukaan ei taistele sinun puolestasi jos et sinäkään toisen..
minä en jäisi suhteeseen ,jossa en koe olevani rakastettu ja pidä huolta minusta.
jos joku palkitsisi minun vapaata halua, kärsisin enemmän epävarmuudesta toista kohtaan..



kuitenkin ihmisiä on monenlaisia ja jossain kohtaan tulee aina ristiriitoja...

Lue lisää

Luottamus, siihinhän se kaikki perustuu. Kumpikin voi luottaa toisiinsa, vaikka antaisi ladatun haulikon toisen käteen, hän ei sillä sua ampuisi. Avoimuus on minusta aika välttis juttu, jotta kumpikin voi ymmärtää toisiaan oikein.

Avoimuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kun saat tilaisuuden tehdä jotain älytöntä, niin menet ja teet koska joku ei vahdi sua. Pitää olla oma sitoutuminen ja järki päässä, tunteet olemassa. Mä en taas itse tykkää suhteista missä toista vahditaan, kuin pikku lasta. Epäillään ja vannotetaan ties mitä.

Toisekseen, vaikka toinen lopulta osoittautuiskin petturiksi monin tavoin, niin se oli hänen valinta. Miten minä sitä vahtimalla muuksi muuttaisin. Tai asettamalla rajoituksia, jos hänellä itsellään ei ole sisäänrakennettuja rajoittimia. Pahimman pelkäämisestä tulee vaan pahaolo ihan turhaan.

Mä voin kyllä taistella rakkaani puolesta ja rakkaani rinnalla, mutta en rakastani vastaan.

Pete XZR kirjoitti:

AIvan niin rakas, olen ja haluan olla se ainoa :-)

Saahan sitä kaikkea haluta. :-D Aina ei vaan halut ja todellisuus kohtaa.

ol_io kirjoitti:

Luottamus, siihinhän se kaikki perustuu. Kumpikin voi luottaa toisiinsa, vaikka antaisi ladatun haulikon toisen käteen, hän ei sillä sua ampuisi. Avoimuus on minusta aika välttis juttu, jotta kumpikin voi ymmärtää toisiaan oikein.

Avoimuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kun saat tilaisuuden tehdä jotain älytöntä, niin menet ja teet koska joku ei vahdi sua. Pitää olla oma sitoutuminen ja järki päässä, tunteet olemassa. Mä en taas itse tykkää suhteista missä toista vahditaan, kuin pikku lasta. Epäillään ja vannotetaan ties mitä.

Toisekseen, vaikka toinen lopulta osoittautuiskin petturiksi monin tavoin, niin se oli hänen valinta. Miten minä sitä vahtimalla muuksi muuttaisin. Tai asettamalla rajoituksia, jos hänellä itsellään ei ole sisäänrakennettuja rajoittimia. Pahimman pelkäämisestä tulee vaan pahaolo ihan turhaan.

Mä voin kyllä taistella rakkaani puolesta ja rakkaani rinnalla, mutta en rakastani vastaan.

Lue lisää

Oletko katsonut 48 tuntia kauniita ja rohkeita putkeen vai mistä toi ällöimelyys tulee ??

ol_io kirjoitti:

Luottamus, siihinhän se kaikki perustuu. Kumpikin voi luottaa toisiinsa, vaikka antaisi ladatun haulikon toisen käteen, hän ei sillä sua ampuisi. Avoimuus on minusta aika välttis juttu, jotta kumpikin voi ymmärtää toisiaan oikein.

Avoimuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kun saat tilaisuuden tehdä jotain älytöntä, niin menet ja teet koska joku ei vahdi sua. Pitää olla oma sitoutuminen ja järki päässä, tunteet olemassa. Mä en taas itse tykkää suhteista missä toista vahditaan, kuin pikku lasta. Epäillään ja vannotetaan ties mitä.

Toisekseen, vaikka toinen lopulta osoittautuiskin petturiksi monin tavoin, niin se oli hänen valinta. Miten minä sitä vahtimalla muuksi muuttaisin. Tai asettamalla rajoituksia, jos hänellä itsellään ei ole sisäänrakennettuja rajoittimia. Pahimman pelkäämisestä tulee vaan pahaolo ihan turhaan.

Mä voin kyllä taistella rakkaani puolesta ja rakkaani rinnalla, mutta en rakastani vastaan.

Lue lisää

"vaikka antaisi ladatun haulikon toisen käteen, hän ei sillä sua ampuisi"

:( :/ kirjoitti:

Oletko katsonut 48 tuntia kauniita ja rohkeita putkeen vai mistä toi ällöimelyys tulee ??

Täällä on nyt selvästikin suuria tunteita liikkeellä.

ol_io kirjoitti:

Luottamus, siihinhän se kaikki perustuu. Kumpikin voi luottaa toisiinsa, vaikka antaisi ladatun haulikon toisen käteen, hän ei sillä sua ampuisi. Avoimuus on minusta aika välttis juttu, jotta kumpikin voi ymmärtää toisiaan oikein.

Avoimuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kun saat tilaisuuden tehdä jotain älytöntä, niin menet ja teet koska joku ei vahdi sua. Pitää olla oma sitoutuminen ja järki päässä, tunteet olemassa. Mä en taas itse tykkää suhteista missä toista vahditaan, kuin pikku lasta. Epäillään ja vannotetaan ties mitä.

Toisekseen, vaikka toinen lopulta osoittautuiskin petturiksi monin tavoin, niin se oli hänen valinta. Miten minä sitä vahtimalla muuksi muuttaisin. Tai asettamalla rajoituksia, jos hänellä itsellään ei ole sisäänrakennettuja rajoittimia. Pahimman pelkäämisestä tulee vaan pahaolo ihan turhaan.

Mä voin kyllä taistella rakkaani puolesta ja rakkaani rinnalla, mutta en rakastani vastaan.

Lue lisää

Luottamus ... onko kyseessä luottamus siihen toiseen ihmiseen vai omaan mielikuvaan ideaalista, jota siihen toiseen ihmiseen heijastaa?

pateettista kirjoitti:

Täällä on nyt selvästikin suuria tunteita liikkeellä.

Palstalaisrakkautta. hehkutetaan mitä irl ei ole ?

:( :/ kirjoitti:

Oletko katsonut 48 tuntia kauniita ja rohkeita putkeen vai mistä toi ällöimelyys tulee ??

Elämänkokemuksista se tulee. Siitä, että mä olen oppinut ettei kaikkea voi hallita, vaikka kuinka haluiskin. Ihan sama miten paljon sä yrität hallita, kontrolloida ja määrätä, se ei toimi jos ei vastapuolet halua sitä noudattaa. Se pikemminkin karkottaa, mikä sekään ei aina ole pahasta. Riippuen tilanteesta ja asiasta.

Mitä rakkautta se on, jos toinen pitää pakottaa rakastamaan sua erinäisin konstein?

ol_io kirjoitti:

Elämänkokemuksista se tulee. Siitä, että mä olen oppinut ettei kaikkea voi hallita, vaikka kuinka haluiskin. Ihan sama miten paljon sä yrität hallita, kontrolloida ja määrätä, se ei toimi jos ei vastapuolet halua sitä noudattaa. Se pikemminkin karkottaa, mikä sekään ei aina ole pahasta. Riippuen tilanteesta ja asiasta.

Mitä rakkautta se on, jos toinen pitää pakottaa rakastamaan sua erinäisin konstein?

Lue lisää

Kun pakottamalla ei saa aikaan muuta, kun teatteria. Mieliksi näyttelemistä, todelliset rakkaudentunteet aika pian hiipuu kyllä ellei ole masokisti.

Valaistuin! kirjoitti:

"vaikka antaisi ladatun haulikon toisen käteen, hän ei sillä sua ampuisi"

Hyvä, siitä on kyse luottamuksessa. :-)

ol_io kirjoitti:

Luottamus, siihinhän se kaikki perustuu. Kumpikin voi luottaa toisiinsa, vaikka antaisi ladatun haulikon toisen käteen, hän ei sillä sua ampuisi. Avoimuus on minusta aika välttis juttu, jotta kumpikin voi ymmärtää toisiaan oikein.

Avoimuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kun saat tilaisuuden tehdä jotain älytöntä, niin menet ja teet koska joku ei vahdi sua. Pitää olla oma sitoutuminen ja järki päässä, tunteet olemassa. Mä en taas itse tykkää suhteista missä toista vahditaan, kuin pikku lasta. Epäillään ja vannotetaan ties mitä.

Toisekseen, vaikka toinen lopulta osoittautuiskin petturiksi monin tavoin, niin se oli hänen valinta. Miten minä sitä vahtimalla muuksi muuttaisin. Tai asettamalla rajoituksia, jos hänellä itsellään ei ole sisäänrakennettuja rajoittimia. Pahimman pelkäämisestä tulee vaan pahaolo ihan turhaan.

Mä voin kyllä taistella rakkaani puolesta ja rakkaani rinnalla, mutta en rakastani vastaan.

Lue lisää

luuletko että hän on valmiiksi valmis olemaan avoin..
ei se mene niin kuin kuvitellaan..
saat monet ihmiset kiertää, että joku heistä olisi valmis tuntemattomaan olemaan luottavainen juuri sinuun..
koska jokaista ihmistä elämä riepotellut, jokaisella on eritapa käsitellä asioita..
mitä nuorempi henkilö sitä enemmän hän tarvii kuria, sen kurin hän itse kasvattaa yksinään. mutta jos joku muu ei opasta, hän jää yksinäiseksi.


ymmärrätkö mikä on uhma..
ihminen kärsii siitä ei se ole vain lasten vaan nuortenkin..
nuorten aikuisten juttukin, sen takia suhteen on nuorempana räväkkäämpiä.
minulla ei ole lapsena ollut rajoja, jolloin haen niitä suhteestani koska se tuo turvallisuutta..
jos ei ole rajoja, kukaan ei voi tietää rajoja vaikka kerrot siitä, ei kerro että hän ymmärtää koska hän ajattelee erinlailla asiota.

todellisuudessa toisen opetteluun menee paljon aikaa, vaikka tuntisit toisen se ei kerro että hän tuntee sinut tai sinä itsesi.
rajojen kynnys on kaikkilla eri suhteessa .mikä on pettämistä mikä ei..


jos minulla ei ole rajoja..
minä uhmaan koska, haluan kokea että minua rakastetaan ja minusta välitetään, en halua että kaikki on itsestään selvää..


jos katsotaan minun ja ukkoni suhdetta, minä itseäni kasvatan toisen kautta..
minusta on aikuistumista ymmärtää asia, eikä koeta että se olisi" lapsellista" uhmata..
koska aikuisetkin oisi lapsia.
me kasvetaan jatkuvasti ja tulemme viisaimiksi.


jos kasvatat lapsetkin ilman rajoja, he kokee asiat vanhempana vaikeempana.
lapsesi ei koe turvallisuutta..

Valaistuin! kirjoitti:

"vaikka antaisi ladatun haulikon toisen käteen, hän ei sillä sua ampuisi"

mä pystyn antaa haulikon tosien käteen, mä pystyn kertoo pahimmat asiani kertoo mutta en kuitenkan luota hänen puheisiinsa, jossakin asioissa jos hänen on vaikea sanoa ei..


eli yksinkertaista moni ulkopuolinen ei edes huomaisi että meillä oisi ongelmia luottamus asiassa.
pariterapiasskin he sanoo kuinka me haemme tukea toisiltamme kun puhumme kuinka ihailtavaa..
kävelemme käsikädessä yhessä että olemme kui ei olisi huolia.

.... kirjoitti:

luuletko että hän on valmiiksi valmis olemaan avoin..
ei se mene niin kuin kuvitellaan..
saat monet ihmiset kiertää, että joku heistä olisi valmis tuntemattomaan olemaan luottavainen juuri sinuun..
koska jokaista ihmistä elämä riepotellut, jokaisella on eritapa käsitellä asioita..
mitä nuorempi henkilö sitä enemmän hän tarvii kuria, sen kurin hän itse kasvattaa yksinään. mutta jos joku muu ei opasta, hän jää yksinäiseksi.


ymmärrätkö mikä on uhma..
ihminen kärsii siitä ei se ole vain lasten vaan nuortenkin..
nuorten aikuisten juttukin, sen takia suhteen on nuorempana räväkkäämpiä.
minulla ei ole lapsena ollut rajoja, jolloin haen niitä suhteestani koska se tuo turvallisuutta..
jos ei ole rajoja, kukaan ei voi tietää rajoja vaikka kerrot siitä, ei kerro että hän ymmärtää koska hän ajattelee erinlailla asiota.

todellisuudessa toisen opetteluun menee paljon aikaa, vaikka tuntisit toisen se ei kerro että hän tuntee sinut tai sinä itsesi.
rajojen kynnys on kaikkilla eri suhteessa .mikä on pettämistä mikä ei..


jos minulla ei ole rajoja..
minä uhmaan koska, haluan kokea että minua rakastetaan ja minusta välitetään, en halua että kaikki on itsestään selvää..


jos katsotaan minun ja ukkoni suhdetta, minä itseäni kasvatan toisen kautta..
minusta on aikuistumista ymmärtää asia, eikä koeta että se olisi" lapsellista" uhmata..
koska aikuisetkin oisi lapsia.
me kasvetaan jatkuvasti ja tulemme viisaimiksi.


jos kasvatat lapsetkin ilman rajoja, he kokee asiat vanhempana vaikeempana.
lapsesi ei koe turvallisuutta..

Lue lisää

ihminen uhmaa niinkuin lääkäriäkin tupakan lopettamisessa.
että uhmaa on meissä kaikkissa..

... kirjoitti:

mä pystyn antaa haulikon tosien käteen, mä pystyn kertoo pahimmat asiani kertoo mutta en kuitenkan luota hänen puheisiinsa, jossakin asioissa jos hänen on vaikea sanoa ei..


eli yksinkertaista moni ulkopuolinen ei edes huomaisi että meillä oisi ongelmia luottamus asiassa.
pariterapiasskin he sanoo kuinka me haemme tukea toisiltamme kun puhumme kuinka ihailtavaa..
kävelemme käsikädessä yhessä että olemme kui ei olisi huolia.

Lue lisää

Kauheen rankkaa, jos ei toiseen kykene luottamaan. Niin tai näin, pettymiset yleensä aina sattuu. Perustuu ne luottamukseen tai epävarmuuteen.

.... kirjoitti:

ihminen uhmaa niinkuin lääkäriäkin tupakan lopettamisessa.
että uhmaa on meissä kaikkissa..

Hankala aihe selittää niin, että kaikki ymmärtäisi asian samoin. Tai edes melkein.

:-)

Jokainen yleensä luottaa autoonkin, kunnes se ekan kerran menee rikki ja matkanteko loppuu. Mielessä voi käydä, että ehkä tääkin joku päivä hajoaa enkä pääsekkään a pisteestä b:hen sen takia. Mutta ajan niin kauan kunnes se hetki eteen tulee. Vian voi korjata ja luottamus voi palata, mutta uusia vikoja voi ilmaantua ja luottamus mennnä uudelleen. Sama pätee ihmisiin. Luotan kunnes en enää saa syytä luottaa.

Mutta jos ei ole luottamusta, niin onko mitään muutakaan? Jos luottamus on kivijalka.

ol_io kirjoitti:

Kun pakottamalla ei saa aikaan muuta, kun teatteria. Mieliksi näyttelemistä, todelliset rakkaudentunteet aika pian hiipuu kyllä ellei ole masokisti.

kyllä ihminen rakastuu henkilöönkin joka on pitänyt hänen vankinana monia vuosia.
olihan se tapaus tytöstäkin joka pääsi vapauteen 18??
ja henkilö tappoi itsensä ja tyttö suri..
en muista nimiä, olen niin huono nimissä 8D


kun ihminen raskastuu terapeuttiinsaakin silloin hoito onnistuu(näin tietääksen lukee erikseen pskologin opeissakin)..

kuin lapset jotka rakastuu opettajiinsa, he loistavat niissä aineissa.. mitä ne opettaa..

ol_io kirjoitti:

Kauheen rankkaa, jos ei toiseen kykene luottamaan. Niin tai näin, pettymiset yleensä aina sattuu. Perustuu ne luottamukseen tai epävarmuuteen.

pettymys tuo epävarmuutta..

ol_io kirjoitti:

Hankala aihe selittää niin, että kaikki ymmärtäisi asian samoin. Tai edes melkein.

:-)

Jokainen yleensä luottaa autoonkin, kunnes se ekan kerran menee rikki ja matkanteko loppuu. Mielessä voi käydä, että ehkä tääkin joku päivä hajoaa enkä pääsekkään a pisteestä b:hen sen takia. Mutta ajan niin kauan kunnes se hetki eteen tulee. Vian voi korjata ja luottamus voi palata, mutta uusia vikoja voi ilmaantua ja luottamus mennnä uudelleen. Sama pätee ihmisiin. Luotan kunnes en enää saa syytä luottaa.

Mutta jos ei ole luottamusta, niin onko mitään muutakaan? Jos luottamus on kivijalka.

Lue lisää

niin mutta vikoja yritetään parantaa vaikka ensihetkessä puhutaan etten haluisi ketään muuttaa..
koska viat on pakko puhua, toinen lupaa muuttua mutta jos siltikin valehtelee.
niinkin voi käydä.

meille opeteltiin pariterapiassa että sovittaessa pitää käyttäytyä.. aikuinen aikuiselle eikä vanhempi lapselle.
jos toinen alkaa lapsen osaa, toinen heittäytyy vanhemman osaan tai toisinpäin..
eli jos käskytät toinen uhmaa..
vaikka et koe käskyttäväsi siltikin toinen uhmaa, niinkin voi käydä.
koska se voi pitää pyyntöä käskynä..


ristiriitoja suhteessa tulee väkisin..

.... kirjoitti:

kyllä ihminen rakastuu henkilöönkin joka on pitänyt hänen vankinana monia vuosia.
olihan se tapaus tytöstäkin joka pääsi vapauteen 18??
ja henkilö tappoi itsensä ja tyttö suri..
en muista nimiä, olen niin huono nimissä 8D


kun ihminen raskastuu terapeuttiinsaakin silloin hoito onnistuu(näin tietääksen lukee erikseen pskologin opeissakin)..

kuin lapset jotka rakastuu opettajiinsa, he loistavat niissä aineissa.. mitä ne opettaa..

Lue lisää

Mjoo toki rakastumisia on monenmoisia ja syisiä. Tossa lieneen syynä se, että hän oli lapsi kun mies otti hänet itselleen talteen. Syntyi tietynlainen suhde lapsen ja kidnappaajan välille. Kidnappaaja alkoi olemaan se jolta saa suojan ja turvan. Ns. vanhempi, kasvattaja, holhooja.

Samaan aikaan, kun hän toimi moraalisesti väärin kidnapatessaan, hän sai itsestään riippuvaisen lapsen nöyrtymään edessään ja välittämään hänestä tekemällä lapsen itsestään riippuvaiseksi.

Hiukan erilainen lähtökohta, kun tuossa mun selostamassa kaavassa. Joskin toki kantapäänkautta olen oppinut tietyistä lukituksista pois ja päästämään tiettyä vapautta lukitusten tilalle. :-)

Itsellä on ainakin parempi olo, kun ei ole enää sellaisia tiettyjä lukituksia päällä toisen eikä omankaan rakkauden ehdollisuuden suhteen. Eli vaikka hullulta voi kuulostaakin, niin tietyistä ehdoista luopuminen vapauttaa.

ol_io kirjoitti:

Mjoo toki rakastumisia on monenmoisia ja syisiä. Tossa lieneen syynä se, että hän oli lapsi kun mies otti hänet itselleen talteen. Syntyi tietynlainen suhde lapsen ja kidnappaajan välille. Kidnappaaja alkoi olemaan se jolta saa suojan ja turvan. Ns. vanhempi, kasvattaja, holhooja.

Samaan aikaan, kun hän toimi moraalisesti väärin kidnapatessaan, hän sai itsestään riippuvaisen lapsen nöyrtymään edessään ja välittämään hänestä tekemällä lapsen itsestään riippuvaiseksi.

Hiukan erilainen lähtökohta, kun tuossa mun selostamassa kaavassa. Joskin toki kantapäänkautta olen oppinut tietyistä lukituksista pois ja päästämään tiettyä vapautta lukitusten tilalle. :-)

Itsellä on ainakin parempi olo, kun ei ole enää sellaisia tiettyjä lukituksia päällä toisen eikä omankaan rakkauden ehdollisuuden suhteen. Eli vaikka hullulta voi kuulostaakin, niin tietyistä ehdoista luopuminen vapauttaa.

Lue lisää

niihän se on varmasti vapauttavaa..
koska väliin tekee mieli paeta omaa luottamus suhdetta ukkooni eli luovuttaa ja lähteä...
mutta en voi tehä niin, koska hän on tehnyt eteeni niin paljon, jolloin se luottamus pitää saada takaisi.
omilleen traumoille ei voi mitään muutakun, saada luottamus takaisin..

.... kirjoitti:

niihän se on varmasti vapauttavaa..
koska väliin tekee mieli paeta omaa luottamus suhdetta ukkooni eli luovuttaa ja lähteä...
mutta en voi tehä niin, koska hän on tehnyt eteeni niin paljon, jolloin se luottamus pitää saada takaisi.
omilleen traumoille ei voi mitään muutakun, saada luottamus takaisin..

Lue lisää

Ajan kanssa saattaa löytyä luottamus, ymmärrys ja sitä kautta se vapautuminen. :-) Toivotaan niin.

.... kirjoitti:

niihän se on varmasti vapauttavaa..
koska väliin tekee mieli paeta omaa luottamus suhdetta ukkooni eli luovuttaa ja lähteä...
mutta en voi tehä niin, koska hän on tehnyt eteeni niin paljon, jolloin se luottamus pitää saada takaisi.
omilleen traumoille ei voi mitään muutakun, saada luottamus takaisin..

Lue lisää

Vissiin eri juttu kun on lapsia, mutta toisaalta...just niiden lasten takia, niille esimerkiksi, pitäis näyttää kuinka elää kokonaisena ihmisenä.

Pariterapiat ja muut perhetukimuodot on sitä varten, että niillä ennaltaehkäistäisiin yhteiskunnan taloudellisia kustannuksia. Siksi julkisessa ilmapiirissä pidetään tärkeänä "ehjiä" perheitä vaikka ne olis sisältä miten rikki ja huonoja ympäristöjä.

En tarkoita ottaa kantaa sun tilanteeseen muuten, paitsi että jos suhteessa tuntuu pahalta, niin siitä on lähdettävä. Ei ole mitään kiitollisuudenvelkaa jota pitäis toiselle maksaa. Aina väitetään, että ihmiset eroaa liian helposti, mutta se ei pidä paikkaansa. Ihmiset eroaa liian vaikeasti.

ol_io kirjoitti:

Mjoo toki rakastumisia on monenmoisia ja syisiä. Tossa lieneen syynä se, että hän oli lapsi kun mies otti hänet itselleen talteen. Syntyi tietynlainen suhde lapsen ja kidnappaajan välille. Kidnappaaja alkoi olemaan se jolta saa suojan ja turvan. Ns. vanhempi, kasvattaja, holhooja.

Samaan aikaan, kun hän toimi moraalisesti väärin kidnapatessaan, hän sai itsestään riippuvaisen lapsen nöyrtymään edessään ja välittämään hänestä tekemällä lapsen itsestään riippuvaiseksi.

Hiukan erilainen lähtökohta, kun tuossa mun selostamassa kaavassa. Joskin toki kantapäänkautta olen oppinut tietyistä lukituksista pois ja päästämään tiettyä vapautta lukitusten tilalle. :-)

Itsellä on ainakin parempi olo, kun ei ole enää sellaisia tiettyjä lukituksia päällä toisen eikä omankaan rakkauden ehdollisuuden suhteen. Eli vaikka hullulta voi kuulostaakin, niin tietyistä ehdoista luopuminen vapauttaa.

Lue lisää

jos isäntä luovuttais..
luovuttaisin itsekkin..
ei sitä yksin pidä toisesta kiinni.
kyllä hän katoo jos ei rakastais ja kunnioita..

.... kirjoitti:

pettymys tuo epävarmuutta..

Tuo kyllä, mutta kun ne pettymykset käsittelee ja mietii pettymykseen johtaneita syitä. Niistä pettymyksistä voi viisastuakin ja tulee ymmärrys, joka taas lisää kykyä käsitellä pettymyksiä ja odotuksia. :-)

Vähän kuin peruuttamaan autolla ei opi, kun peruuttamalla ja taas ottamalla eteenpäin ja peruuttamalla uudelleen kerta toisensa jälkeen. Pettymykset on vähän samanlaisia. Lähden rinta rottingilla etenemään ja palaan häntä koipien välissä yhtä kokemusta viisaampana. Voin lannistua pettymykseen tai karaistua siitä ja kokeilla uudella tavalla.

ol_io kirjoitti:

Tuo kyllä, mutta kun ne pettymykset käsittelee ja mietii pettymykseen johtaneita syitä. Niistä pettymyksistä voi viisastuakin ja tulee ymmärrys, joka taas lisää kykyä käsitellä pettymyksiä ja odotuksia. :-)

Vähän kuin peruuttamaan autolla ei opi, kun peruuttamalla ja taas ottamalla eteenpäin ja peruuttamalla uudelleen kerta toisensa jälkeen. Pettymykset on vähän samanlaisia. Lähden rinta rottingilla etenemään ja palaan häntä koipien välissä yhtä kokemusta viisaampana. Voin lannistua pettymykseen tai karaistua siitä ja kokeilla uudella tavalla.

Lue lisää

Mää välillä petyn itteeni ja totean, että perkele ei se mennykkään näin. Noh hetken potuttaa, mutta halu mennä eteenpäin pistää miettimään, että menisköhän se näin. Joskus joutuu miettimään kauankin aloillaan, että milleen sitä lähtis kokeilemaan jotain joka tuntuu olevan jo kaikilla mahdollisilla tavaoilla kokeiltu.

Sit joskus vaan palaset osuu ikään kuin kohdilleen, eikä se kaikki ollutkaan vaan itsestä kiinni. Siihin vaikutti muutkin asiat, kun vain itse. Hyvien yhteensattumien summa.

~cissi~ kirjoitti:

Vissiin eri juttu kun on lapsia, mutta toisaalta...just niiden lasten takia, niille esimerkiksi, pitäis näyttää kuinka elää kokonaisena ihmisenä.

Pariterapiat ja muut perhetukimuodot on sitä varten, että niillä ennaltaehkäistäisiin yhteiskunnan taloudellisia kustannuksia. Siksi julkisessa ilmapiirissä pidetään tärkeänä "ehjiä" perheitä vaikka ne olis sisältä miten rikki ja huonoja ympäristöjä.

En tarkoita ottaa kantaa sun tilanteeseen muuten, paitsi että jos suhteessa tuntuu pahalta, niin siitä on lähdettävä. Ei ole mitään kiitollisuudenvelkaa jota pitäis toiselle maksaa. Aina väitetään, että ihmiset eroaa liian helposti, mutta se ei pidä paikkaansa. Ihmiset eroaa liian vaikeasti.

Lue lisää

juu liian helposti ihmiset eroo ja me ollaan esimerkki siitä ettei olla erottu..
se johtui juuri siitä ettei ymmärretä toisia.
eli vaikka toinen kertoo kuinka vaikeaa on mutta toinen ei ymmärrä, jos ei elä sitä. koska jokaisena päivänä kaikki voi hyvin, muuten kuin kaksi eri maailmasta olevaa ihmistä..
tunteita on toista kohtaa, mutta luovuttaminen tuo vaan lisää ongelmia..

ainut että silloin kun pelkään ihan suotta luovuttaminen kuulostaa hyvältä kun epävarmuus sattuu..

uskon että onnistumme jos nyt sama rata jatkuu mutta mulla on ongelma trauma siitäkin kun " kaikki hyvin menee että on jotain pielessä "


olen oppinut ettei miehelle saa antaa kortteja(kirjaimellisesti synttäri, yms..) kuin ei lahjoja(koruja)..
jolloin ongelmat vain alkaa kun annat..

.... kirjoitti:

niin mutta vikoja yritetään parantaa vaikka ensihetkessä puhutaan etten haluisi ketään muuttaa..
koska viat on pakko puhua, toinen lupaa muuttua mutta jos siltikin valehtelee.
niinkin voi käydä.

meille opeteltiin pariterapiassa että sovittaessa pitää käyttäytyä.. aikuinen aikuiselle eikä vanhempi lapselle.
jos toinen alkaa lapsen osaa, toinen heittäytyy vanhemman osaan tai toisinpäin..
eli jos käskytät toinen uhmaa..
vaikka et koe käskyttäväsi siltikin toinen uhmaa, niinkin voi käydä.
koska se voi pitää pyyntöä käskynä..


ristiriitoja suhteessa tulee väkisin..

Lue lisää

Noh itse en käytä ihmisten kohdalla helposti sanaa vika. Vaan ominaisuus. On miellyttäviä ja ei miellyttäviä ominaisuuksia. Ei niinkään vikoja. Ihmistä ei kuitenkaan ole ohjelmoitu toimimaan vain yhdellä tavalla, vaan ihmisellä on valinnavapaus valita miten jonkin asian suorittaa. Ja miten jostain asiasta pyrkii suoriutumaan.

Toiminnallinen vika voi olla, jos polvi ei koukistu vaikka sen nivelen toimintaperiaatteella kunnossa olevana pitäis koukistua, jos se on kunnossa. Luonne ja sen kautta tapahtuvat asiat ei ole niin yksinkertaisia, että niitä voisi varsinaisesti vioiksi sanoa. Joku mekaaninen juttu voi olla viallinen. Siihinkin löytyy aina yleensä jokin syy jossain vaiheessa matkaa.

ol_io kirjoitti:

Noh itse en käytä ihmisten kohdalla helposti sanaa vika. Vaan ominaisuus. On miellyttäviä ja ei miellyttäviä ominaisuuksia. Ei niinkään vikoja. Ihmistä ei kuitenkaan ole ohjelmoitu toimimaan vain yhdellä tavalla, vaan ihmisellä on valinnavapaus valita miten jonkin asian suorittaa. Ja miten jostain asiasta pyrkii suoriutumaan.

Toiminnallinen vika voi olla, jos polvi ei koukistu vaikka sen nivelen toimintaperiaatteella kunnossa olevana pitäis koukistua, jos se on kunnossa. Luonne ja sen kautta tapahtuvat asiat ei ole niin yksinkertaisia, että niitä voisi varsinaisesti vioiksi sanoa. Joku mekaaninen juttu voi olla viallinen. Siihinkin löytyy aina yleensä jokin syy jossain vaiheessa matkaa.

Lue lisää

Parierapia taitaakin pohjautua juuri siihin, että yhdessä sovitaan mitä tehdään. Eli perusrunkoon pelinsäännöt. Opetetaan tapoja ratkaista asioita ja tapoja suhtautua toiseen uudella tavalla, vanhasta tavasta poiketen.

Teapeutilla on tarkoitus tuoda uusia näkökulmia (parille uusia) ja lähestyä parin
ongelmakohtia. Kommuniointia ja ymmärrystä yhteisessä projektissa nimeltä parisuhde.

Kaksi erilaista ihmistä, erilaisilla taustoilla ja tempperamenteilla joskus vaatii hiomista pitkäänkin. :-)

ol_io kirjoitti:

Mää välillä petyn itteeni ja totean, että perkele ei se mennykkään näin. Noh hetken potuttaa, mutta halu mennä eteenpäin pistää miettimään, että menisköhän se näin. Joskus joutuu miettimään kauankin aloillaan, että milleen sitä lähtis kokeilemaan jotain joka tuntuu olevan jo kaikilla mahdollisilla tavaoilla kokeiltu.

Sit joskus vaan palaset osuu ikään kuin kohdilleen, eikä se kaikki ollutkaan vaan itsestä kiinni. Siihin vaikutti muutkin asiat, kun vain itse. Hyvien yhteensattumien summa.

Lue lisää

nii..
kaikki ei ole vain itsestään kiinni..

.... kirjoitti:

juu liian helposti ihmiset eroo ja me ollaan esimerkki siitä ettei olla erottu..
se johtui juuri siitä ettei ymmärretä toisia.
eli vaikka toinen kertoo kuinka vaikeaa on mutta toinen ei ymmärrä, jos ei elä sitä. koska jokaisena päivänä kaikki voi hyvin, muuten kuin kaksi eri maailmasta olevaa ihmistä..
tunteita on toista kohtaa, mutta luovuttaminen tuo vaan lisää ongelmia..

ainut että silloin kun pelkään ihan suotta luovuttaminen kuulostaa hyvältä kun epävarmuus sattuu..

uskon että onnistumme jos nyt sama rata jatkuu mutta mulla on ongelma trauma siitäkin kun " kaikki hyvin menee että on jotain pielessä "


olen oppinut ettei miehelle saa antaa kortteja(kirjaimellisesti synttäri, yms..) kuin ei lahjoja(koruja)..
jolloin ongelmat vain alkaa kun annat..

Lue lisää

Se, jos epävarmuus sattuu on asia joka pitää itse käsitellä. Kukaan toinen ei voi poistaa pelkoa ja kipua. Ei ole olemassa varmaa suhdetta, kaikki on yhtä epävarmoja.

Sehän on hyvä asia, että on vaihtoehtoja. Kamalampaa olis, ellei olis mahdollista että suhde päättyy.

~cissi~ kirjoitti:

Vissiin eri juttu kun on lapsia, mutta toisaalta...just niiden lasten takia, niille esimerkiksi, pitäis näyttää kuinka elää kokonaisena ihmisenä.

Pariterapiat ja muut perhetukimuodot on sitä varten, että niillä ennaltaehkäistäisiin yhteiskunnan taloudellisia kustannuksia. Siksi julkisessa ilmapiirissä pidetään tärkeänä "ehjiä" perheitä vaikka ne olis sisältä miten rikki ja huonoja ympäristöjä.

En tarkoita ottaa kantaa sun tilanteeseen muuten, paitsi että jos suhteessa tuntuu pahalta, niin siitä on lähdettävä. Ei ole mitään kiitollisuudenvelkaa jota pitäis toiselle maksaa. Aina väitetään, että ihmiset eroaa liian helposti, mutta se ei pidä paikkaansa. Ihmiset eroaa liian vaikeasti.

Lue lisää

Mikähän sinutkin on noin kovaksi keittänyt. Ajatuksesi on niin pielessä ja katkeruuden kyllästämä, että seuraavassa eteen avautuvassa tilassa sinuna tarkistaisin kantaani edes hieman. Kaikki ajattelu ei suinkaan ohjaudu talouspohjaisilla määreillä, vaikka niin kovasti toivoisitkin. Naiviudesta haukkuminen ei nyt auta, joten anna olla.

.... kirjoitti:

jos isäntä luovuttais..
luovuttaisin itsekkin..
ei sitä yksin pidä toisesta kiinni.
kyllä hän katoo jos ei rakastais ja kunnioita..

Juu sitä joutuu parisuhteessa olemaan joskus se mäntä ja joskus se öljy. :-) Jotta homma toimii.

ol_io kirjoitti:

Parierapia taitaakin pohjautua juuri siihin, että yhdessä sovitaan mitä tehdään. Eli perusrunkoon pelinsäännöt. Opetetaan tapoja ratkaista asioita ja tapoja suhtautua toiseen uudella tavalla, vanhasta tavasta poiketen.

Teapeutilla on tarkoitus tuoda uusia näkökulmia (parille uusia) ja lähestyä parin
ongelmakohtia. Kommuniointia ja ymmärrystä yhteisessä projektissa nimeltä parisuhde.

Kaksi erilaista ihmistä, erilaisilla taustoilla ja tempperamenteilla joskus vaatii hiomista pitkäänkin. :-)

Lue lisää

noh minusta vika on selvä jos hän kokee itseekin sen itsekkin viaksi.

minusta ei ole tervettä olla kieroon kasvanut eli tehään niinkuin toinen sanoo mutta kiertäen, että saa tehä sitten kuitenkin niin..

esimerkki.
kun sanoin etten halu että hän on isälläni töissä jolloin hän vetosi että hän perustaa firman ja menee yhen miehen firmana, isälleni töihin..

hän ei ymmärtänyt kun en jaksanut kotona olla yksin..
koska hän oli 12 tuntia töissä jolloin hän ei ollut kotona ollenkaan ja siihen samaan oisi kaverit,harrastuksetkin pitänyt pistää mukaan..

>kössi< kirjoitti:

Mikähän sinutkin on noin kovaksi keittänyt. Ajatuksesi on niin pielessä ja katkeruuden kyllästämä, että seuraavassa eteen avautuvassa tilassa sinuna tarkistaisin kantaani edes hieman. Kaikki ajattelu ei suinkaan ohjaudu talouspohjaisilla määreillä, vaikka niin kovasti toivoisitkin. Naiviudesta haukkuminen ei nyt auta, joten anna olla.

Lue lisää

Oliko toi mulle ;) En oikein saanut kiinni mahdollisesta ajatuksestasi.

.... kirjoitti:

noh minusta vika on selvä jos hän kokee itseekin sen itsekkin viaksi.

minusta ei ole tervettä olla kieroon kasvanut eli tehään niinkuin toinen sanoo mutta kiertäen, että saa tehä sitten kuitenkin niin..

esimerkki.
kun sanoin etten halu että hän on isälläni töissä jolloin hän vetosi että hän perustaa firman ja menee yhen miehen firmana, isälleni töihin..

hän ei ymmärtänyt kun en jaksanut kotona olla yksin..
koska hän oli 12 tuntia töissä jolloin hän ei ollut kotona ollenkaan ja siihen samaan oisi kaverit,harrastuksetkin pitänyt pistää mukaan..

Lue lisää

eli jolloin koin valheeksi...
eli tämmöisiä vastaavia lupauksia oli töitä kohden, vedoten kieroilulla antoi itse käyttäytyä toisin..
toi kovaa aikaa molemmille varsinkin minull kun valheesta jäi kiinni..

mutta nyt hän on ymmärtänyt pitää lupauksia ja aika tiukaksi köydet on mennyt koska valheiden myöten monia silmukoita on muodostunut joita selvitellään hengisesti..

hän meni puolikkaaseen työhön, missä nyt on..
mutta lopetti yhtä äkkiä kesken siinä vaiheessa oli jo vaikeaa erittäin vaikeaa..
ensin olin ihan sekaisin kun painosti(ei sanonut mitään) ettei hae mistään rahallista tukea, ei ilmottanut työkkäriin, ei miekkariin sairaspäivärahaa... olin sekaisin kun luottamus ei ollut hyvää ja .kyllähän hän meni kutenkin takaisin töihin isälleni päivän varoitus ajalle minulle ja sen sietäminen kaikkien miekkarin käytien lisäksi työn kuva vaihteli mukavasti, sen yhen päivän aikana ja ennen töihin lähtöä.. niin paljon etten kestänyt..
suunittelin jo itseni tappamista..
jolloin estin hänen lähetemisen mutta hän oli silti menossa.
mutta siitä seuraavaan päivään sain selvitettyä päätäni..

valvoin monia öitä(koska olin jatkuvasti epävarma taas sama kidutus alkaisi) ja hän ei kestänyt enään, valheita minua kohtaan..
koska päivisin kärsin väsymyksestä, lasten kanssa ja hän näki sen koska oltiin luvattu että pidetään 8 tunnin päivissä työt, jotka ei ollut 8 tuntia lähempänä 9 tuntisia 10 tuntisia.....


hänen oma tunto kävi päälle.
oltiin päästy pariterapiaan mutta silti huolimatta hän valehteli vaikka sovittiin että kertoo ennen kuin tekee vastoin sääntöjä että pystyn käsitteleen.

...


niinkuin sanoin ukkolleni asiahan oisi eri jos ei meillä oisi pieniä lapsia ja pääsisin itsekkin kotoa pois töihin..
koska tällä hetkellä jaksamiseni on kaiken tärkein lapsillemme..

.... kirjoitti:

eli jolloin koin valheeksi...
eli tämmöisiä vastaavia lupauksia oli töitä kohden, vedoten kieroilulla antoi itse käyttäytyä toisin..
toi kovaa aikaa molemmille varsinkin minull kun valheesta jäi kiinni..

mutta nyt hän on ymmärtänyt pitää lupauksia ja aika tiukaksi köydet on mennyt koska valheiden myöten monia silmukoita on muodostunut joita selvitellään hengisesti..

hän meni puolikkaaseen työhön, missä nyt on..
mutta lopetti yhtä äkkiä kesken siinä vaiheessa oli jo vaikeaa erittäin vaikeaa..
ensin olin ihan sekaisin kun painosti(ei sanonut mitään) ettei hae mistään rahallista tukea, ei ilmottanut työkkäriin, ei miekkariin sairaspäivärahaa... olin sekaisin kun luottamus ei ollut hyvää ja .kyllähän hän meni kutenkin takaisin töihin isälleni päivän varoitus ajalle minulle ja sen sietäminen kaikkien miekkarin käytien lisäksi työn kuva vaihteli mukavasti, sen yhen päivän aikana ja ennen töihin lähtöä.. niin paljon etten kestänyt..
suunittelin jo itseni tappamista..
jolloin estin hänen lähetemisen mutta hän oli silti menossa.
mutta siitä seuraavaan päivään sain selvitettyä päätäni..

valvoin monia öitä(koska olin jatkuvasti epävarma taas sama kidutus alkaisi) ja hän ei kestänyt enään, valheita minua kohtaan..
koska päivisin kärsin väsymyksestä, lasten kanssa ja hän näki sen koska oltiin luvattu että pidetään 8 tunnin päivissä työt, jotka ei ollut 8 tuntia lähempänä 9 tuntisia 10 tuntisia.....


hänen oma tunto kävi päälle.
oltiin päästy pariterapiaan mutta silti huolimatta hän valehteli vaikka sovittiin että kertoo ennen kuin tekee vastoin sääntöjä että pystyn käsitteleen.

...


niinkuin sanoin ukkolleni asiahan oisi eri jos ei meillä oisi pieniä lapsia ja pääsisin itsekkin kotoa pois töihin..
koska tällä hetkellä jaksamiseni on kaiken tärkein lapsillemme..

Lue lisää

et usko mutta sukukin oli minua vastaan koska isäni sydän sairauksista minua syytettiin koska ukkoni ei päässyt töihin kun riideltiin.
se mitä ukko puhu omastaan kannastaan ja kukaan ei koskaan muutakun syyttely saralla soitteli..
ukko meni murheitaan taas siskolleni meni puhumaan, siskoni soitteli miekkariin..
mulla kovaa ja raakaa aikaa ollut..
ukkoni suku ei pitänyt minusta niinkuin kerroin että olin jo suhteen alussa eroamassa koska en kestänyt suhdetta, tää yritti tappaa ittensä silmieni edessä..
jolloin ei todellakaan ole helppoa olla minutkin turruttettiin lääkkeillä kun aloin itsetuhoiseksi kun pelkäsin alkujaan että hän tappaa ittensä jos lähen..
jolloin kun odotin lopetin siltä seisomalta lääkkeet ja elämän halu syttyi..

kuitenkin uskon että välimme paranee kun luottamuksen takaisin saadaan..
ku ihminen on kuitenkin muuttunut..mutta kuitenkin pelkään..

.... kirjoitti:

et usko mutta sukukin oli minua vastaan koska isäni sydän sairauksista minua syytettiin koska ukkoni ei päässyt töihin kun riideltiin.
se mitä ukko puhu omastaan kannastaan ja kukaan ei koskaan muutakun syyttely saralla soitteli..
ukko meni murheitaan taas siskolleni meni puhumaan, siskoni soitteli miekkariin..
mulla kovaa ja raakaa aikaa ollut..
ukkoni suku ei pitänyt minusta niinkuin kerroin että olin jo suhteen alussa eroamassa koska en kestänyt suhdetta, tää yritti tappaa ittensä silmieni edessä..
jolloin ei todellakaan ole helppoa olla minutkin turruttettiin lääkkeillä kun aloin itsetuhoiseksi kun pelkäsin alkujaan että hän tappaa ittensä jos lähen..
jolloin kun odotin lopetin siltä seisomalta lääkkeet ja elämän halu syttyi..

kuitenkin uskon että välimme paranee kun luottamuksen takaisin saadaan..
ku ihminen on kuitenkin muuttunut..mutta kuitenkin pelkään..

Lue lisää

tästä syystä en halu että ihmiset valehtelee..
jonka vuoksi en itsekkään valehtele, jos valehtelen ja kun tiedän sen.. kerron sen että olen valehdellut tietämättäni..

.... kirjoitti:

et usko mutta sukukin oli minua vastaan koska isäni sydän sairauksista minua syytettiin koska ukkoni ei päässyt töihin kun riideltiin.
se mitä ukko puhu omastaan kannastaan ja kukaan ei koskaan muutakun syyttely saralla soitteli..
ukko meni murheitaan taas siskolleni meni puhumaan, siskoni soitteli miekkariin..
mulla kovaa ja raakaa aikaa ollut..
ukkoni suku ei pitänyt minusta niinkuin kerroin että olin jo suhteen alussa eroamassa koska en kestänyt suhdetta, tää yritti tappaa ittensä silmieni edessä..
jolloin ei todellakaan ole helppoa olla minutkin turruttettiin lääkkeillä kun aloin itsetuhoiseksi kun pelkäsin alkujaan että hän tappaa ittensä jos lähen..
jolloin kun odotin lopetin siltä seisomalta lääkkeet ja elämän halu syttyi..

kuitenkin uskon että välimme paranee kun luottamuksen takaisin saadaan..
ku ihminen on kuitenkin muuttunut..mutta kuitenkin pelkään..

Lue lisää

Anteeks vaan mutta pakko sanoa suoraan, olet mielestäni ansainnu parempaa. Älä tyydy liian vähään.

~cissi~ kirjoitti:

Anteeks vaan mutta pakko sanoa suoraan, olet mielestäni ansainnu parempaa. Älä tyydy liian vähään.

pohjalla ollaan käyty mutta en tyydy vähään, nyt vasta taistelu siitä että hänen kasvatuksen saanut kieroon kasvaessa on oikeutunut ja hän ymmärtää itse saman.
osittain on surullista että olen joutunut olemaan vahva saada hänet ymmärtää velvollisuuden, kunnioituksen ja itse varmuutensa..
ohan hänkin opettanut minulle lähinnä ymmärtämään kieroutta, jota en koskaan eläessäni uskonut kohtaavan..
miehessä ei ole mitään muuta vikaa että on ollut kiero ja lapsuuden traumoja..
uskon että olen vähällä päässyt..
ja ihminen on muuttunut on todella paljon..
en minä ole suhteen aikana kiltti ollut aina kun ollaan riidelty..
ensin pyytänyt kun on luvattu, niin kieltänyt kun valehdeltu.
niinkuin kerran yritti lapsia käyttää kuin esineenä minua vastaan, hajotin hänen kaikki kirjansa..
kun loppujen lopuksi suutuin..

minusta on naurettavinta että isäni katon alle juoksi mua karkuun ja jäin lasten kanssa..
käytännössä riitoja karkuun kun me ei tapeltu vaan hän pakeni niitä lisäksi..

nykyään hän raivoo yksikseen toisessa huoneessa mutta en kyllä itse hyväksy sitä kun pelkää että käy kiinni.
että hän ei kestä riitoja, ei koskaan ole kestänyt..
hän ei ole hyväksynyt sitä ettei ole täydellinen että on ihminen..
ottaa helpoksi kaikki syykseen jos kysyn jotain itsestäni epäillyttävää, hän alkaa helposti raivoo vaikka ei ole syytä.

nyt
minusta suhteen alussa oli huolestuttavaa kun ruuvimeisseli tippui kädestä hän kirjaimellisesti hakkas päätään seinään kun kaikki epäonnistuu..
tai ihmispelko oli suuri ettei tullut siskoni häihin kanssani..
kuin kun menin hänen lähelleen kun hän nukku, hän säikky ja kertoi että johtuu siitä että isänsätuli ryyppy reissulta hakkaamaan häntä..
hänestä ei ole rippeitä jäljellä..


on hänkin parempaa ansainnut, ainut vaan etten ole mikään terapeutti vaikka olen hoitanut häntä, vaikka en ole halunnut hoitaa vaan olla rakastettu..

.... kirjoitti:

pohjalla ollaan käyty mutta en tyydy vähään, nyt vasta taistelu siitä että hänen kasvatuksen saanut kieroon kasvaessa on oikeutunut ja hän ymmärtää itse saman.
osittain on surullista että olen joutunut olemaan vahva saada hänet ymmärtää velvollisuuden, kunnioituksen ja itse varmuutensa..
ohan hänkin opettanut minulle lähinnä ymmärtämään kieroutta, jota en koskaan eläessäni uskonut kohtaavan..
miehessä ei ole mitään muuta vikaa että on ollut kiero ja lapsuuden traumoja..
uskon että olen vähällä päässyt..
ja ihminen on muuttunut on todella paljon..
en minä ole suhteen aikana kiltti ollut aina kun ollaan riidelty..
ensin pyytänyt kun on luvattu, niin kieltänyt kun valehdeltu.
niinkuin kerran yritti lapsia käyttää kuin esineenä minua vastaan, hajotin hänen kaikki kirjansa..
kun loppujen lopuksi suutuin..

minusta on naurettavinta että isäni katon alle juoksi mua karkuun ja jäin lasten kanssa..
käytännössä riitoja karkuun kun me ei tapeltu vaan hän pakeni niitä lisäksi..

nykyään hän raivoo yksikseen toisessa huoneessa mutta en kyllä itse hyväksy sitä kun pelkää että käy kiinni.
että hän ei kestä riitoja, ei koskaan ole kestänyt..
hän ei ole hyväksynyt sitä ettei ole täydellinen että on ihminen..
ottaa helpoksi kaikki syykseen jos kysyn jotain itsestäni epäillyttävää, hän alkaa helposti raivoo vaikka ei ole syytä.

nyt
minusta suhteen alussa oli huolestuttavaa kun ruuvimeisseli tippui kädestä hän kirjaimellisesti hakkas päätään seinään kun kaikki epäonnistuu..
tai ihmispelko oli suuri ettei tullut siskoni häihin kanssani..
kuin kun menin hänen lähelleen kun hän nukku, hän säikky ja kertoi että johtuu siitä että isänsätuli ryyppy reissulta hakkaamaan häntä..
hänestä ei ole rippeitä jäljellä..


on hänkin parempaa ansainnut, ainut vaan etten ole mikään terapeutti vaikka olen hoitanut häntä, vaikka en ole halunnut hoitaa vaan olla rakastettu..

Lue lisää

siis riitoja pakeni vaan ei me tapeltu...

kerran olen saanut nyrkistä ja omaani syytäni, mitä kiusaan nukkuvaa.
olin loukkaantunut jäin nukkuun pojan viereen kun harvoin nukkutti poikaan kun pyysin viereeni nukkuun ja olin valmiiksi kettuuntunut, että odotin että katottais jotain yhessä elokuvaan..
niin hän vain sanoin juu ja paneutui kunnolla pojan viereen niin kimmastuin sain vattuilulla sänkyy kun jatkoin hänen tivaamista..
miksi käyttäytyi niin sikamaisesti ja kutittelin varpaita sain osakseni nyrkistä.

Kahden aikuisen välinen rakkaus verrattuna lapsen ja vanhemman väliseen rakkauteen... Siinä on yksi olennainen ero. Lapset on vain lainassa, kun taas se toinen aikuinen siinä ei ole lainassa. Lapsia kuuluu vähä kahlita, ohjata ja opastaa, niin kauan kuin ne on sulla elämältä lainassa. Jos rakastamallesi aikuiselle ihmiselle teet pyytämättä saman, niin onko se sitten enää rakkautta?

relaxed_eyes kirjoitti:

Kahden aikuisen välinen rakkaus verrattuna lapsen ja vanhemman väliseen rakkauteen... Siinä on yksi olennainen ero. Lapset on vain lainassa, kun taas se toinen aikuinen siinä ei ole lainassa. Lapsia kuuluu vähä kahlita, ohjata ja opastaa, niin kauan kuin ne on sulla elämältä lainassa. Jos rakastamallesi aikuiselle ihmiselle teet pyytämättä saman, niin onko se sitten enää rakkautta?

Lue lisää

Toinen aikuinen voi olla myös lainassa. Eihän sitä voi tietää. Mutta on toki eroja. Kahlita, ohjata ja opastaa.. Tekee sitä varmaan rakkaudesta toiseen aikuiseenkin joskus, itse kukin. Riippuu suhteesta, onko se hyvä vai huono asia. Mä olen aika epäkahlitseva ihminen, mutta jonkun mielestä sekin voi olla huono juttu.Ja mä kaipaan paljon yksinoloa, mua rakastava ihminen antaa mulle tilaa olla yksin. Tai sitä ainakin toivon suhteessa.

yksinkertainen.blondi kirjoitti:

Toinen aikuinen voi olla myös lainassa. Eihän sitä voi tietää. Mutta on toki eroja. Kahlita, ohjata ja opastaa.. Tekee sitä varmaan rakkaudesta toiseen aikuiseenkin joskus, itse kukin. Riippuu suhteesta, onko se hyvä vai huono asia. Mä olen aika epäkahlitseva ihminen, mutta jonkun mielestä sekin voi olla huono juttu.Ja mä kaipaan paljon yksinoloa, mua rakastava ihminen antaa mulle tilaa olla yksin. Tai sitä ainakin toivon suhteessa.

Lue lisää

Kaikki on lainaa vaan. :-)

yksinkertainen.blondi kirjoitti:

Toinen aikuinen voi olla myös lainassa. Eihän sitä voi tietää. Mutta on toki eroja. Kahlita, ohjata ja opastaa.. Tekee sitä varmaan rakkaudesta toiseen aikuiseenkin joskus, itse kukin. Riippuu suhteesta, onko se hyvä vai huono asia. Mä olen aika epäkahlitseva ihminen, mutta jonkun mielestä sekin voi olla huono juttu.Ja mä kaipaan paljon yksinoloa, mua rakastava ihminen antaa mulle tilaa olla yksin. Tai sitä ainakin toivon suhteessa.

Lue lisää

Mä taas en salli toiselle enempää kuin max. vessassa käynnin yksin. Muuten pitää koko ajan kiehnätä kylki kyljessä :-)

ol_io kirjoitti:

Kaikki on lainaa vaan. :-)

Jep, mutta nyt antamaan rakkautta (ja vähän ruokaakin) kanoille :P

Must go..

yksinkertainen.blondi kirjoitti:

Jep, mutta nyt antamaan rakkautta (ja vähän ruokaakin) kanoille :P

Must go..

Mun tarttee kans rupee tekeen lähtöä. Asioita hoideltavana, ennen kun karistan suomen tomuja jaloistani. :-) Bye!

oI_io kirjoitti:

Mä taas en salli toiselle enempää kuin max. vessassa käynnin yksin. Muuten pitää koko ajan kiehnätä kylki kyljessä :-)

Älä jaksa olla alentuvainen. Se ei pue edes sua. :-)

yksinkertainen.blondi kirjoitti:

Toinen aikuinen voi olla myös lainassa. Eihän sitä voi tietää. Mutta on toki eroja. Kahlita, ohjata ja opastaa.. Tekee sitä varmaan rakkaudesta toiseen aikuiseenkin joskus, itse kukin. Riippuu suhteesta, onko se hyvä vai huono asia. Mä olen aika epäkahlitseva ihminen, mutta jonkun mielestä sekin voi olla huono juttu.Ja mä kaipaan paljon yksinoloa, mua rakastava ihminen antaa mulle tilaa olla yksin. Tai sitä ainakin toivon suhteessa.

Lue lisää

Osuuko molempien tarpeet yksiin?

Yleensähän toinen haluaa enemmän yhdessäoloa tai yksinoloa kuin toinen.

ol_io kirjoitti:

Mun tarttee kans rupee tekeen lähtöä. Asioita hoideltavana, ennen kun karistan suomen tomuja jaloistani. :-) Bye!

Niin, sanoit joululahjaksi sen matkan, kuten puskista kerroit ;-) Tulee pakollinen palstatauko taas, hienoa!

yksinkertainen.blondi kirjoitti:

Jep, mutta nyt antamaan rakkautta (ja vähän ruokaakin) kanoille :P

Must go..

meni jutut liian äklöksi yybeelle xD

HÄHÄ kirjoitti:

Niin, sanoit joululahjaksi sen matkan, kuten puskista kerroit ;-) Tulee pakollinen palstatauko taas, hienoa!

Eiks oo ihanaa. :-D Nymmä meen etten myöhästy. Adjöö!

yksinkertainen.blondi kirjoitti:

Toinen aikuinen voi olla myös lainassa. Eihän sitä voi tietää. Mutta on toki eroja. Kahlita, ohjata ja opastaa.. Tekee sitä varmaan rakkaudesta toiseen aikuiseenkin joskus, itse kukin. Riippuu suhteesta, onko se hyvä vai huono asia. Mä olen aika epäkahlitseva ihminen, mutta jonkun mielestä sekin voi olla huono juttu.Ja mä kaipaan paljon yksinoloa, mua rakastava ihminen antaa mulle tilaa olla yksin. Tai sitä ainakin toivon suhteessa.

Lue lisää

Nojoo, mä olin vähä epäselvä. Ajoittainhan tuota opastamista tapahtuu suhteessakin. Se on jopa suotavaakin. Ja siksikin, että suhteessa ja perheessä eläessa iso osa yksilön valinnoista ja päätöksistä koskee myös vähintäänkin välillisesti myös sen toisen osapuolen elämää.

Tarkoitin kuitenkin, että lapsi kaipaa sitä jatkuvaa opastusta ja aikuisten välillä se on kahlitsevaa, kerrassaan aharistavaa.

Å kirjoitti:

meni jutut liian äklöksi yybeelle xD

Jaa. Ei menny, mutta kannattaa tutkia näitä mun palstakirjoituksia; huomaat, että meen suunnilleen tohon aikaan aina ruokkiin kanat.. Kanat ei ymmärrä, jos ne ei saakaan joku päivä ruokaa tiettyyn samaan aikaan, mun palstailun takia :P Ne on yllättävän kellontarkkoja..

Kyllä mä yleensä meen täältä aina sinne, mihin väitänkin, tosi harvoin narraan :) Irl narraan paljon enemmän (esim. lapsille).

Ja mukavaa matkaa oliolle! Mun pitää kärvistellä vielä toista kuukautta..Onneks tuli kuitenkin lunta, että on joku vuodenaika täälläkin.

~cissi~ kirjoitti:

Osuuko molempien tarpeet yksiin?

Yleensähän toinen haluaa enemmän yhdessäoloa tai yksinoloa kuin toinen.

Olen tullut naineeksi aikoinaan Linkola-tyyppisen "yksinäisen suden", josta juuri kukaan ei uskonut, että hän alkaisi edes parisuhteeseen. Eli aika tasan menee, luulisin..

y.b.. kirjoitti:

Olen tullut naineeksi aikoinaan Linkola-tyyppisen "yksinäisen suden", josta juuri kukaan ei uskonut, että hän alkaisi edes parisuhteeseen. Eli aika tasan menee, luulisin..

Lue lisää

Hienoa että on löytynyt se oikea :)

relaxed_eyes kirjoitti:

Kahden aikuisen välinen rakkaus verrattuna lapsen ja vanhemman väliseen rakkauteen... Siinä on yksi olennainen ero. Lapset on vain lainassa, kun taas se toinen aikuinen siinä ei ole lainassa. Lapsia kuuluu vähä kahlita, ohjata ja opastaa, niin kauan kuin ne on sulla elämältä lainassa. Jos rakastamallesi aikuiselle ihmiselle teet pyytämättä saman, niin onko se sitten enää rakkautta?

Lue lisää

Niin, toisen aikuisen kuuluu kulkea tasa-arvoisena rinnalla ja näin ei voi olla jos toinen kahlitsee. Välillä voi myös opastaa jos tarve mutta sen täytyy olla vapaaehtoista, ei painostamista.

y.b.. kirjoitti:

Jaa. Ei menny, mutta kannattaa tutkia näitä mun palstakirjoituksia; huomaat, että meen suunnilleen tohon aikaan aina ruokkiin kanat.. Kanat ei ymmärrä, jos ne ei saakaan joku päivä ruokaa tiettyyn samaan aikaan, mun palstailun takia :P Ne on yllättävän kellontarkkoja..

Kyllä mä yleensä meen täältä aina sinne, mihin väitänkin, tosi harvoin narraan :) Irl narraan paljon enemmän (esim. lapsille).

Ja mukavaa matkaa oliolle! Mun pitää kärvistellä vielä toista kuukautta..Onneks tuli kuitenkin lunta, että on joku vuodenaika täälläkin.

Lue lisää

Kiitos! Lunta tupruttaa tulla parasta aikaa. :-)

Kiitos!

Kommentistasi tuli myös mieleen, että monisuhde on sellainen asia jota olen myös miettinyt. Mutta se nyt on sitten oma aiheensa se. Enkä oikeastaan tiedä, että jaksaako kys. aiheesta edes tällä palstalla keskustella.