Ennen vanhaan ymmärrettiin paremmin, että puut
olivat eläviä olentoja, joiden kohtalo oli
verrannollinen ihmisten kohtaloon. Siksi pyhien
puiden kaatamista pelättiin, koska sen sanottiin
olevan kaatajalle tuomioksi. Näitä kertomuksia
äkillisistä kuolemantapauksista tiedetään useita,
jopa välittömästi puun kaatamista seuraavana
päivänä.
Puiden juuret olivat yhteydessä tuon puoleiseen
ja oksat olivat taas yhteydessä taivaaseen.
Jotain vavisuttavaa siinä on edelleenkin, kun
törmää jylhässä korvessa mahtavaan ikihonkaan,
minkä tietää seisoneen paikallaan ainakin
viisisataa vuotta. Näissä korvissa jätkät
opettivat pojat polttamaan tupakkaa ja pelaamaan
korttia, eikä muuta kouluopetusta juurikaan ollut
eikä arvostettu. Suomi oli tuolloin tasaisemmin
asuttu, kun kaupungit olivat pieniä ja niitä oli
vähän.
Tätä juttua voisi jatkaa vielä sillä, kun jätkät
menivät läheiselle tanssilavalle ryyppäämään ja
tappelemaan - myöhemmin moottoripyörillä - mutta
se olisi jo kokonaan toinen juttu.
Voisin laittaa tähän lopuksi pari visaista
kysymysta kaupunkilaisille. Kuinka paksuja
(rinnanympärysmitta) ovat Suomen
paksurunkoisimmat hongat ja missä päin Suomea ne
sijaitsevat, seuraavissa sarjoissa:
1.) Yksirunkoiset
2.) Monirunkoiset
olivat eläviä olentoja, joiden kohtalo oli
verrannollinen ihmisten kohtaloon. Siksi pyhien
puiden kaatamista pelättiin, koska sen sanottiin
olevan kaatajalle tuomioksi. Näitä kertomuksia
äkillisistä kuolemantapauksista tiedetään useita,
jopa välittömästi puun kaatamista seuraavana
päivänä.
Puiden juuret olivat yhteydessä tuon puoleiseen
ja oksat olivat taas yhteydessä taivaaseen.
Jotain vavisuttavaa siinä on edelleenkin, kun
törmää jylhässä korvessa mahtavaan ikihonkaan,
minkä tietää seisoneen paikallaan ainakin
viisisataa vuotta. Näissä korvissa jätkät
opettivat pojat polttamaan tupakkaa ja pelaamaan
korttia, eikä muuta kouluopetusta juurikaan ollut
eikä arvostettu. Suomi oli tuolloin tasaisemmin
asuttu, kun kaupungit olivat pieniä ja niitä oli
vähän.
Tätä juttua voisi jatkaa vielä sillä, kun jätkät
menivät läheiselle tanssilavalle ryyppäämään ja
tappelemaan - myöhemmin moottoripyörillä - mutta
se olisi jo kokonaan toinen juttu.
Voisin laittaa tähän lopuksi pari visaista
kysymysta kaupunkilaisille. Kuinka paksuja
(rinnanympärysmitta) ovat Suomen
paksurunkoisimmat hongat ja missä päin Suomea ne
sijaitsevat, seuraavissa sarjoissa:
1.) Yksirunkoiset
2.) Monirunkoiset
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lapin poikia - aavistelen?
Olen kotoisin Keski-Suomen korpipitäjän
syrjäkyliltä, joten ei se täällä ole juurikaan
sen ihmeempää kuin mitä Lapissa on.
niitä ikihonkia ja tukkijätkiä on täällä Lapissa
ollut pivin pimein.
Kuvia Lapin luonnosta osoitteessa
http://www.aretalogia.com/kuvia_lapista.htm
isoimmat puut ole luonnonsuojelualueilla, eivät
ainakaan näissä ns, talousmetsissä (risukoissa).
Mulla oli tilaisuus nähdä kunnon puita tuossa
pari vuotta sitten. Ne tukit olivat 0,5-1m
halkaisia, eli ympärysmitta 1,5-3m. Ne tukit
tulivat itärajan takaa Karjalasta. Täällä jos
yleensä on jotain parturoinnin jälkeen jäljellä,
niin ohuita apulanta riukuja, ne puut kun menee
sellutehtaan kitaan jo 10- 15cm paksuisina. Esim
kunnon venepuuta ei Suomesta taida enää löytyä.
Muistan vielä hyvin millaisia metsät olivat 40/50
lukujen vaihteessa, kun pikkupoikana pääsin
isoisän mukaan metsätöihin. Ei silloin metsää
parturoitu, puita otettiin vain harvakseltaan, ei
siihen hevosrekeen tietysti montaa tukkia
mahtunutkaan. Nyt kun käy entisessä kotikylässä
niin silloisen sankan metsän paikalla on helvetin
iso kerrostaloalue, joka on taatusti
vaarallisempi paikka kuin se entinen metsä.
Olet aika hyvin perillä honkien koosta, sillä
metrin halkaisijalla on rym(rinnanympärys)-mitta
314 cm. Jokainen voi asettaa metrin mitan
viralliseen mittaus korkeuteen 130cm:iin ja siten
päätellä, miten iso on kolmimetrinen honka.
Toinen tapa arvioida hongan kokoa on kietoa kädet
rungon ympärille ja kahden aikaihmisen kädet
juuri yltävät kolmimetrisen hongan ympäri.
Paksuimpia honkia on etsitty vuosikymmenien ajan
erilaisissa kilpailuissa, joten olisi melkoinen
ihme, että jostain korvesta löytyisi vielä
tunnettujakin suurempi.
Vastaukset kysymyksiin:
1.) Pääsarjan voittaja. Paksuin yksirunkoinen
honka on Keski-Suomen Toivakan pitäjässä. Todella
mahtava puu, joka on rauhoitettu jo 1950-luvulla.
Puu on Kangasniemi-Toivakka maantien
pohjoispuolella, kilometritolppa 81:stä noin 100
metriä metsään. Jo 1960-luvulla linja-autot
pysähtyivät näyttämään puuta matkustajille, joten
kannattaa käydä katsomassa, mikäli Keski-Suomessa
liikkuu. Puun virallinen rym-mitta on 342cm.
2.) Monirunkoisten mittaamisen tekee
ongelmalliseksi se, että kun virallinen
mittauskorkeus on 130 cm, niin tyvestä
haarautuvat hongat on mitattava tuota alempaa ja
siksi ne saavat rehellisiin kilpailijoihin suuren
edun, koska niillä ei ole varsinaista runkoa
lainkaan.
Rehellisellä tavalla monirunkoisten honkien
paksuusennätys menee Pohjois-Karjalan Lieksaan,
missä neljästä metristä haarautuvan puun rym-
mitta on peräti reilut 480 cm. Puu tunnetaan
Pokronlammen mäntynä.
Kaikkein paksuin honka Suomessa on tyvestä
haarautuava ns. keisarinmänty, Hämeenlinnan Pikku-
Parolassa, jonka rym-mitta on virallisesti 496
cm. Keisarinmänty on myös matkailunähtävyys ja
rauhoitettu jo 1950-luvulla.