vanhustennhoito

Kirjoitin vanhustenhoidosta pienen kirjoituksen Savon Sanomien blogiin ja tässä ote siitä:

Jopa turvallisuudesta tingitään rahan vuoksi. Esimerkkinä voin kertoa tilanteen erään yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikan vanhusten vastaanotto-osastolta 1990-luvulta. Osastolla oli useita vanhuksia lepositeissä ja silti oli siirrytty yhteen yöhoitajaan. Halusin tarkentaa ohjeita hoitajien määrästä ja vastuusta, sillä meidän hoitajien mielestä oli välttämätöntä saada kaksi yöhoitajaa. Leposidepotilaiden lisäksi osastolla oli useita autettavia potilaita.

Jouduin esimiesten painostuksen kohteeksi, tilanne paheni niin hankalaksi, että turvauduin työsuojelupiirin apuun. Esimiehet sanoivat, että yötyö tekee 40% lisää kustannuksia hoitajan palkkaan ja kaksi hoitajaa tulee kalliiksi. Minut leimattiin häiriköksi. Tämän prosessin yhteydessä osastolle kuitenkin määrättiin kaksi yöhoitajaa. Vuonna 2001 mielenterveyslakia tarkennettiin ja sen mukaan jokaisella leposidepotilaalla on oltava oma vierihoitaja, jonka saatavuudesta on työnantaja vastuussa. Suomessa tarvittiin muistaakseni kahden potilaan kuolema lepositeissä ennen lakiuudistusta.

Esimerkkini kertoo, miten vaikeaa on tehdä hyvää hoitotyötä ja pahimpina esteinä saattavat olla esimiehet ja sairaalan johtohenkilöt. Painostukseni aikana puhuttiin sairaalan imagosta ja siitä, kuinka sairaalan on oltava vetovoimainen työpaikka. Johdon puheet henkilöstöpolitiikasta olivat kauniita, mutta käytännön työelämä kulki omaa synkkää kulkuaan.

Kirjoitus luettavissa kokonaisuudessaan seuraavassa osoitteessa:
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/blogit/vanhustenhoitoon-riitt%C3%A4v%C3%A4sti-henkil%C3%B6kuntaa-n%C3%A4kisip%C3%A4-sen/725020