ruotsinkielisillä on huomattavasti helpompaa saada korkeampaa koulutusta kuin suomenkielisillä. Ainoa hyvä puoli asiassa on se, että ne suomenkieliset jotka onnistuvat saamaan korkeampaa koulutusta ovatkin sitten huomattavasti laadukkaampia. Heilläkin uraputken kehitystä voi kuitenkin hidastaa ja jopa ehkäistä on pakkoruotsin huono osaaminen.
Yksi tosiasia josta ei pääse yli eikä ympäri on, että
väinö tanner
16125
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Toinen tosiasia josta ei pöääse yli eikä ympäri on se että ruotsinkielistillä hakijoilla on huomattavasti kovempi kielellinen pätevyys josta johtuen he ovat yliedustettuja korkakoulupaikkojen jaossa.
Ruotsinkielisiä paikkoja ei ole suhteessa enemmän mutta ruotsinkieliset kilpailevat tehokkaammin sekä suomenkielisitä että ruotsinkielisistä paikoista. Myös englanninkielisten paikkojen suhteen ruotsinkieliset ovat usein yliedustettuja. Jälleen paremman kielitaidon ansiosta.
Netti fennojen propaganda ruotsinkielenopintoja vastaan on silkkaa hulluutta, joka iskisi omaan nilkaan JOS joku jaksaisi ottaa sen todesta.
Vähäkyröön kelpaa epäpäteväkin virkaan jos vain osaa edes ruotsia.
http://aijaa.com/004779268417.jpg
http://aijaa.com/002089268418.jpg
http://aijaa.com/008949268419.jpg
Jos väitteesi pitäisi paikkaansa opiskelisivat useammat ruotsinkieliset suomenkielisissä kouluissa, mutta asia on päinvastoin. Monet suomenkieliset opiskelevat ruotsinkielisissö kouluissa.
"Jos väitteesi pitäisi paikkaansa opiskelisivat useammat ruotsinkieliset suomenkielisissä kouluissa, mutta asia on päinvastoin. Monet suomenkieliset opiskelevat ruotsinkielisissö kouluissa. "
Huusi hyvä, jos asia on noin niin silloin kai ruotsinkielisiä koulutuspaikkoja olisi ainakin periaatteessa vähemmän kuin väestösuhde? Eikö totta?
Suomalaisilla pitää olla oikeus opiskella suomen kielellä. Aivan kuten suomenruotsalaiset saavat opiskella äidinkielellään.
Suomalaisillahan on oikeus opiskella suomen kielellä.
PISA-testit osoittavat, että hurrien taso on heikompilaatuista, mutta kielikiintiöiden ym. åpårtheidjärjestelyjen vuoksi ruotsinkielisistä hakijoista valitettavasti n. 50 prosenttia saa korkeakouluopiskelu paikan, kun suomenkielisten hakijoiden kohdalla sama on n. 30 prosenttia. Valitettavasti freudenthalismi voi edelleen Suomessa melko hyvin.
Jos ruotsinkielisistä noin puolet saa korkeakoulupaikan ja suomenkielisistä vajaat 30 prosenttia niin kyllä ainakin teoriassa suomenkielisiä on enemmän jokaista virkaa haettaessa mutta sitten tulee tämä kaksikielisyysvaatimus joka pistää päälaelleen kaikki pätevyysvaatimukset. Kokkolan tapaus osoitti selvääkin selvemmin, että ainoastaan äidinkielenään ruotsia oppinut osaa ruotsia niin hyvin jotta voi hakea virkaa. Ruotsinkieliset ainakin Etelä-Suomessa ehkä Tammisaarta lukuunottamatta osaavat paremmin suomea kuin ruotsia jolloin virat on räätälöity heitä silmällä pitäen. Koska ruotsi on heidän äidinkielensä niin kukaan ei edes testaa heidän ruotsin osaamistaan vaan tuijotetaan ruotsinkielisten opettajien antamiin äidinkielen numeroihin.
Suomen eliitti oli täysin ruotsinkielinen 1800-luvulla koska menestyminen suomen kielellä oli täydellisesti estetty. Koulutus oli järjestetty vain ruotsin kielellä ja virkakoneisto siis maa toimi pelkästään ruotsinkielellä. Tuolloin suomalaisten tuli vaihtaa äidinkielensä jotta pystyivät etenemään tehtävissään.
Kukaan ei voinut yrittää menestymistään suomen kielellä, koska pakkoruotsin vaatimus oli ehdoton tuohon aikaan. Surullisinta on, että asia ei ole tähänkään päivään mennessä muuttunut. Vieläkin on suomalaisten sivistys sidottu ruotsin kieleen Suomessa. KUKAAN EI voi valmistua ilman pakkoruotsin kieltä mistään peruskoulusta, yliopistosta, korkeakoulusta, ammattikorkeakoulusta ym.
Suomessa on taisteltu jo vuosisatoja suomenkielisen koulutuksen puolesta. Silti Suomessa on oltava nykyään vähintään ruotsintaitoinen että saa edetä sivistyksen polulla Suomessa. Se ei riitä että olemme pakkoruotsin vankilassa vaan eduksi on jos olisimme ruotsinkielisiä kuten tapaus Biaudet ja monet muut esimerkit osoittavat. Toki ruotsista on selvästikin hyötyä, kuten biuadetin tapaus osoittaa, jos ei ole riittävän älykäs saavuttamaan edes yliopistotutkintoa, riittää ruotsin taito. Me suomalaiset jodumme kärsimään syrjinnästä pakkoruotsin lisäksi.
Lakiin on vieläkin kirjoitettu virkamiesruotsi ja pakkoruotsi estämään suomenkielisten menestys tai toimiminen pelkällä suomen kielellä.
Suomalaisten on aika vaatia olla oikeuttaan olla suomalaisia suomenkielellä ja oikeutta olla suomalainen. Me emme ole mikään ruotsalaisuuden sivuhaara. Me olemme suomalaisia-
Kirjoitusta saa kopioida pakkoruotsin käyttöön.
Kirjoitus joka alkaa pahaenteisesti "Suomen eliitti oli täysin ruotsinkielinen 1800-luvulla koska menestyminen suomen kielellä oli täydellisesti estetty." - on tunnelmaltaan kuin 30-luvun saksasta, jossa eräs edesmennyt diktaattori alemmuudentunnossaan kohdensi kansakunnan huolet juutalaisiin. Nyt järki käteen, kyse on kiellitaidoista, ei vähemmistöihmisryhmää kohti noin pidä sen varjolla hyökätä!
Sensijaan että tällä lailla kirjoitetaan negatiivisesti suomalaisuuden nimissä, koittakaa sen sivistyä ja kilvoitella niiden kanssaihmisten kanssa joita vastaan hyökkäätte - olkaa sitten reilusti parempia.
On suorastaan kiusallista moista lukea, tunnen myötähäpeää kirjoittajaa kohtaan, kun halutaan muuttaa suomen lakia jotta ei vain joutuisi vertailluksi niiden kanssa jotka ruotsia hallitsevat.
"Ainoa hyvä puoli asiassa on se, että ne suomenkieliset jotka onnistuvat saamaan korkeampaa koulutusta ovatkin sitten huomattavasti laadukkaampia. "
Tuosta ei taida olla kovin paljon näyttöä. Sen verran tiedän että Sefe:n (ekonomiliitto) kyselytutkimuksen perusteella ruotsinkieliset ekonomit pärjäävät jonkun verran suomenkielisiä paremmin (mitattuna mediaanipalkoissa viiden vuoden työuran jälkeen), ja ovat jonkun verran tyytyväisempiä korkeakouluunsa tarjoamaan koultukseen.
Tosin ykkösenä oli entinen Kauppis, mutta Hanken oli kakkosena ja muut suomenkieliset sekä myös ÅA:n aika vähäpätöinen ekonomikööri tuli aika selkeästi näiden jälkeen. Muilta aloilta en asiaa tunne koska tietääkseni vastaavaa tukimusta ei ole tehty. Oletettavasti mainistemaasi eroa ei kuitenkaan ole.
Ekonomikolutuskuviota sekoittaa tällä hetkellä aika railakkaasti kauppiksen sulautuminen Aalto-yliopstoon sejkä Turun kauppiksen yhdistyminen Turun yliopistoon. Pelkään ettei nämä myllerrykset ainakaan paranna opetuksen tasoa ja opettajien motivaatiota, mutta toivottavasti olen väärässä.
Korjaus edelliseen:
"Tuosta ei taida olla kovin paljon näyttöä. Sen verran tiedän että Sefe:n (ekonomiliitto) kyselytutkimuksen perusteella ruotsinkieliset ekonomit pärjäävät jonkun verran suomenkielisiä paremmin..."
Piti siis olla ruotsinkielisistä yliopistoista valmistuneet.... Sieltähän valmistuu myös suomenkielisiä ja kaksikielisiä. Samoin kun suomekielisistä koluista valmistuu ruotsin- ja kaksikielisiä. Nykyään kaikista valmistuu myös ulkomaalaisia englanninkielisiä maisteri-ja tohtoriohjelmien käyneitä.
"Ainoa hyvä puoli asiassa on se, että ne suomenkieliset jotka onnistuvat saamaan korkeampaa koulutusta ovatkin sitten huomattavasti laadukkaampia. "
Tuo on mielenkiintoinen tieto. Miten se on mitattu?
""Ainoa hyvä puoli asiassa on se, että ne suomenkieliset jotka onnistuvat saamaan korkeampaa koulutusta ovatkin sitten huomattavasti laadukkaampia. "
Tuo on mielenkiintoinen tieto. Miten se on mitattu? "
Minusta kaikista mielenkiintosinta on se että vaikka kailpailu ruotsinkielisille linjoille on vähemmän kovaa, varsinkin ekonomikolultuksessa, niin lopputulos on hyvin tasainen. Varsinkin Hankenin jalostusaste on siis aika kova. Minusta tuollainen laatu oikeutta olemassaolon ihan kielikiistoista riippumatta.
Se on mitattu valmistumisajasta ja valmistuneiden osuudesta (%) opiskelun aloittaneiden määrästä.
Eli oikeutta olemassaoloon ei olekaan kun jalostusaste ei olekaan niin korkea kuin väitit?