Tractatus...1537

Miten tämä "Tractatus de potestate et primatu papae" vuod.1537 olisi sovellettavissa tähänpäivään, eihän oma "uskontokuntamme" toimi vastaavalla tavalla?
-kirjoitus on Evlut. Kirkon eräs "tunnuskirjoja" ja osoittaa kysymyksen ajan kohtaisuuden varsin hyvin tänäaikanakin.
389
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Nimestä "Tractatus"tulee mieleeni,mikäs muu kuin Traktaatti.

Äänestä

Taustaa
Vuonna 1537 hyväksytty Paavin valta ja johtoasema
(latinaksi Tractatus de potestate et primatu papae)
täydentää Augsburgin tunnustusta määrittelemällä luterilaisen reformaation puolelle asettuneiden näkemyksen paavin virasta.

Seitsemän vuotta aiemmin julkaistu Augsburgin tunnustus oli sivuuttanut kysymyksen paaviudesta.
Asia tuli myöhemmin ajankohtaiseksi, kun paavi Paavali III esitti kutsun saapua kirkolliskokoukseen 1537.
Evankelisella osapuolella syntyi tarve ottaa jokin yhteinen kanta sekä paavin kutsuun että paavin virkaan ylipäänsä.

Asiakirjan on kirjoittanut Philipp Melanchthon, ja evankeliset ruhtinaat ja papit hyväksyivät sen Schmalkaldenin liittokokouksessa 1537.

Kiinnostava yksityiskohta on se, että Melanchthonin jätti allekirjoitukseensa Schmalkadenin opinkohtiin maininnan, jonka mukaan hän hyväksyy paavin viran kirkon perinteeseen pohjautuvana inhimillisenä järjestyksenä,

mikäli paavi sallii evankelisten korostusten mukaisen saarnan. ;D

http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/pavalta.html

Äänestä

Paavi ei ole koskaan hyväksynyt että hänen asemansa olisi "inhimilliseen järjestykseen pohjautuva" vaan aina tukenut vahvasti asemaansa osana "taivaallista järjestystä valtakunnan avainten haltijana ja kalliona"
Myöskään "evankeelisen korostuksen mukaista saarnaa" ei ole koskaan hyväksytty
"Rooman "piispan" taholta.

Melancthon ymmärsi tämän tarkkanäköisesti sisällyttäessään tämän huomautuksen tähän "kannanottoon" .

Näin toimii myös eräs "hallintoelimenä" tunnetuksi tullut taho joka pitää itseään "Teokratian" maanpäällisenä kanavana, sillä vertailu "Rooman kirkon" toimintatapoihin osoittaa monin osin huomattavaa yhtenäisyyttä "aseman korostuksessa" ja joissakin muissa toimintatavoissa, kuten esim. seurakunta elämän säätelyssä ja "Evankelisen korostuksen mukaisen saarnan sallimisessa" sillä annettu ohjehan kuuluu; "Älkäämme koskaan kyseenalaistako"?
Tällaisella hallinnoinnilla saadaan tietysti "yksimielisyys" mutta samalla se ehkäisee
"Kristityn vapauden" toiminnan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Joukosta kirjoitti:

Miten tämä "Tractatus de potestate et primatu papae" vuod.1537 olisi sovellettavissa tähänpäivään, eihän oma "uskontokuntamme" toimi vastaavalla tavalla?
-kirjoitus on Evlut. Kirkon eräs "tunnuskirjoja" ja osoittaa kysymyksen ajan kohtaisuuden varsin hyvin tänäaikanakin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu