Olen pohtinut uskontoon ja uskontoihin liittyviä
kysymyksiä aina aika-ajoin ja ajattelin raapustaa
tänne muutamia pohdintojani teidän muiden
kommentoitaviksi.
Miksi uskontoja on olemassa?
Käsitykseni mukaan ihminen on ainoa eläinlaji,
jolla on niin kehittyneet aivot ja ajattelukyky,
että me pystymme: 1) ymmärtämään oman elämämme
rajallisuuden 2)miettimään ja hahmottamaan
abstrakteja ja ei todellisia asioita 3) ohjaamaan
elämäämme "tahdollamme", joka ei ole sidottu
pelkästään erilaisiin vietteihin, kuten eläinten
elämä.
Näistä syistä ihmisellä on tarve keksiä erilaisia
selityksiä asioille, joita ei normaalein keinoin
voida hahmottaa, taikka selittää.
Tässähän uskontojen tarkoitus juuri on, eli tuoda
järjestystä ja turvallisuutta ihmisille
tarjoamalla heille valmiita malleja ja selityksiä
erilaisiin mieltä askarruttaviin asioihin.
Tärkein näistä on "henkivakuutus", elikkä
ilmeisesti kaikkiin uskontoihin kuuluva selitys
sille, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu?
Ei tuossa sinällään ole mitään pahaa. Monet
ihmiset tarvitsevat elämäänsä tälläistä
järjestystä, tukea, selityksiä ja vakuutusta.
Mutta eivät kaikki, kuten esim. minä.
Uskonnon harjoittaminen ja esim. rukoileminen on
minusta eräs tapa ohjata omaa sisäistä voimaansa
oman itsensä käyttöön. Kyseessä on eräänlainen
itsesuggestio, jolla ihminen siirtää energiaa
omaan itseensä fiktiivisen kohteen kautta. Se
toimii usein hyvin. Monet itämaisten
kamppailulajien ja esim. joogan harjoittajat
pystyvät kuitenkin tekemään tämän saman asian
myöskin ilman tuota fiktiivistä kohdetta ja hyvin
tuloksin. Harjoittelemalla ja keskittymällä on
mahdollista luoda itsesuggestio, jolloin voi
vaikkapa kävellä kuumilla hiilillä, murskata
kädellä tiiliskiviä tms. Uskovaiset saavat
samantapaisia asioita aikaan rukoilemalla.
Uskontojen ongelma ja vaara on siinä, että
sitoutuessaan tiettyyn uskontoon ja sen
näkemykseen ihminen samalla sitoutuu siihen, että
juuri tuo näkemys on se oikea. Tämä taas
aiheuttaa automaattisesti sen, että kaikki muut,
jotka eivät usko samalla tavalla ovat väärässä.
Kun joku yksilö taikka ryhmä luulee tietävänsä
sen ainoan oikean totuuden se nostaa heidät
helposti muiden yläpuolelle. Ympäröivät ihmiset
ja uskonnot alkavat tuntua vääriltä, likaisilta,
pahoilta, harhaoppisilta ja jopa uhkaavilta ja
vaarallisilta. Siksi aikaa ruvetaan viettämään
yhä enemmän samoin ajattelevien kanssa ja saadaan
heiltä vahvistusta omalle, yhteiselle
näkemykselle. Pahimmassa tapauksessa tämä johtaa
eristäytymiseen muista ihmisistä ja
yhteiskunnasta. Kun tälläiseen ryhmään tulee
karismaattinen johtaja on hänen helppoa johdattaa
laumaansa haluamaansa suuntaan ja jopa vihaamaan
ja tappamaan "vääräuskoisia". Historia on
osoittanut ja osoittaa koko ajan tuon todeksi.
Uskonto on siis myöskin keino hallita massoja ja
ohjata niitä vallanpitäjien haluamaan
suuntaan. "Kunnioita esivaltaa..." jne.
Kerroppa minulle arvoisa kristitty lukija
seuraavia asioita:
1) Mistä tiedät juuri sinun uskontosi olevan se
oikea ja tie totuuteen kaikkien muiden joukossa?
2) Jos olet vakuuttunut, että juuri sinun
uskonnollasi on totuus hallussa,niin eivätkö muut
täysin toisin uskovat ole silloin automaattisesti
väärässä?
3) Historian kuluessa on ollut miljardeja ihmisiä
ja lukemattomia uskontoja joita on tullut ja
mennyt. Näistä ihmisistä häviävän pieni osa on
ollut kristittyjä. Helvettissäkö he nyt ovat? Jos
eivät, niin taivaassako? Jos joku on noista on
päässyt taivaaseen, niin mihin silloin
kristinuskoa tarvitaan? Vai onko vielä taivaan ja
helvetin lisäksi joku kolmas paikka tuollaisille?
Tuossapa joitain ajatuksia märehdittäviksene....
kysymyksiä aina aika-ajoin ja ajattelin raapustaa
tänne muutamia pohdintojani teidän muiden
kommentoitaviksi.
Miksi uskontoja on olemassa?
Käsitykseni mukaan ihminen on ainoa eläinlaji,
jolla on niin kehittyneet aivot ja ajattelukyky,
että me pystymme: 1) ymmärtämään oman elämämme
rajallisuuden 2)miettimään ja hahmottamaan
abstrakteja ja ei todellisia asioita 3) ohjaamaan
elämäämme "tahdollamme", joka ei ole sidottu
pelkästään erilaisiin vietteihin, kuten eläinten
elämä.
Näistä syistä ihmisellä on tarve keksiä erilaisia
selityksiä asioille, joita ei normaalein keinoin
voida hahmottaa, taikka selittää.
Tässähän uskontojen tarkoitus juuri on, eli tuoda
järjestystä ja turvallisuutta ihmisille
tarjoamalla heille valmiita malleja ja selityksiä
erilaisiin mieltä askarruttaviin asioihin.
Tärkein näistä on "henkivakuutus", elikkä
ilmeisesti kaikkiin uskontoihin kuuluva selitys
sille, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu?
Ei tuossa sinällään ole mitään pahaa. Monet
ihmiset tarvitsevat elämäänsä tälläistä
järjestystä, tukea, selityksiä ja vakuutusta.
Mutta eivät kaikki, kuten esim. minä.
Uskonnon harjoittaminen ja esim. rukoileminen on
minusta eräs tapa ohjata omaa sisäistä voimaansa
oman itsensä käyttöön. Kyseessä on eräänlainen
itsesuggestio, jolla ihminen siirtää energiaa
omaan itseensä fiktiivisen kohteen kautta. Se
toimii usein hyvin. Monet itämaisten
kamppailulajien ja esim. joogan harjoittajat
pystyvät kuitenkin tekemään tämän saman asian
myöskin ilman tuota fiktiivistä kohdetta ja hyvin
tuloksin. Harjoittelemalla ja keskittymällä on
mahdollista luoda itsesuggestio, jolloin voi
vaikkapa kävellä kuumilla hiilillä, murskata
kädellä tiiliskiviä tms. Uskovaiset saavat
samantapaisia asioita aikaan rukoilemalla.
Uskontojen ongelma ja vaara on siinä, että
sitoutuessaan tiettyyn uskontoon ja sen
näkemykseen ihminen samalla sitoutuu siihen, että
juuri tuo näkemys on se oikea. Tämä taas
aiheuttaa automaattisesti sen, että kaikki muut,
jotka eivät usko samalla tavalla ovat väärässä.
Kun joku yksilö taikka ryhmä luulee tietävänsä
sen ainoan oikean totuuden se nostaa heidät
helposti muiden yläpuolelle. Ympäröivät ihmiset
ja uskonnot alkavat tuntua vääriltä, likaisilta,
pahoilta, harhaoppisilta ja jopa uhkaavilta ja
vaarallisilta. Siksi aikaa ruvetaan viettämään
yhä enemmän samoin ajattelevien kanssa ja saadaan
heiltä vahvistusta omalle, yhteiselle
näkemykselle. Pahimmassa tapauksessa tämä johtaa
eristäytymiseen muista ihmisistä ja
yhteiskunnasta. Kun tälläiseen ryhmään tulee
karismaattinen johtaja on hänen helppoa johdattaa
laumaansa haluamaansa suuntaan ja jopa vihaamaan
ja tappamaan "vääräuskoisia". Historia on
osoittanut ja osoittaa koko ajan tuon todeksi.
Uskonto on siis myöskin keino hallita massoja ja
ohjata niitä vallanpitäjien haluamaan
suuntaan. "Kunnioita esivaltaa..." jne.
Kerroppa minulle arvoisa kristitty lukija
seuraavia asioita:
1) Mistä tiedät juuri sinun uskontosi olevan se
oikea ja tie totuuteen kaikkien muiden joukossa?
2) Jos olet vakuuttunut, että juuri sinun
uskonnollasi on totuus hallussa,niin eivätkö muut
täysin toisin uskovat ole silloin automaattisesti
väärässä?
3) Historian kuluessa on ollut miljardeja ihmisiä
ja lukemattomia uskontoja joita on tullut ja
mennyt. Näistä ihmisistä häviävän pieni osa on
ollut kristittyjä. Helvettissäkö he nyt ovat? Jos
eivät, niin taivaassako? Jos joku on noista on
päässyt taivaaseen, niin mihin silloin
kristinuskoa tarvitaan? Vai onko vielä taivaan ja
helvetin lisäksi joku kolmas paikka tuollaisille?
Tuossapa joitain ajatuksia märehdittäviksene....
Vastaukset 3
Vanhimmat
että on olemassa paljon uskontoja ei kumoa
Jumalan olemassaoloa ja siten myös totuuden
olemassaoloa...niin mitähän uskontoa tai
uskontoja se Jumala ohjaa...hyvä kysymys.
Ehkä jotkut ovatkin oikeassa, mutta ketkä? Tai
sitten kaikki ovat väärässä, mutta miksi kaikki
olisivat väärässä jos Jumala on olemassa?
Idiootti ateisteja pörrää täällä pilvin pimein.
Joo, totuuttaki löyty tosta sun kirjotuksestas. Kuten toi, ett uskonnot on massojen kurissapitoaseita.
Se vaan, ett uskonto ja usko on kaks eri asiaa. Niitä ei pidä sekottaa.
Uskonto on asia, joka sais poistua kokonaan. Sillä ei tee mitää, täysin "mettäänvietävä" asia. Uskonto ei pelasta ketää eikä tee ketää autuaaks. Vain Jeesus pelastaa. Mä oon kokenu sen. Säki voit kokee sen. Sen jälkeen tiedät mistä puhut, eikä tarvi puhua, jostain todistamattomasta asiasta, jonka todenperäisyydestä ei voi olla varma.
Ja toi on ihan totta, mitä sanot, ett uskonnot on menny ja tullu ja taas kadonnu unohduksiin. Luepa, mitä Raamattu kirjottaa, ku pari apostolia on neuvoston tutkittavina, kun kertovat Jeesuksesta, vaik ei sais. Niin, mitä sanoo yksi lainopettaja, GAmaliel, muille fariseuksille: "Israelin miehet, kavahtakaa, mitä aiotte tehdä näille miehille. Sillä ennen näitä päiviä nousi Teudas, sanoen jokin olevansa, ja häneen liittyi noin neljäsataa miestä; hänet tapettiin, ja kaikki, jotka olivat häneen suostuneet, hajoitettiin, ja he joutuivat häviöön. Hänen jälkeensä nousi Juudas, galilealainen, verollepanon päivinä ja vietteli kansaa luopumaan puolellensa; hänkin hukkui, ja kaikki, jotka olivat suostuneet häneen, hajoitettiin. JA nyt minä sanon teille: pysykää erilänne näistä miehistä ja antakaa heidän olla; sillä jos tämä hanke eli tämä teko on ihmisistä, niin se tyhjiin raukeaa; mutta jos se on Jumalasta, niin te ette voi heitä kukistaa. Varokaa, ettei teitä havaittaisi sotiviksi itse Jumalaa vastaan. (Apostolien teot 5:35-39)
Tästä Raamatunkohastaki käy ilmi, ett sillonki on ollu toita eri oppeja, jotka on tullu ja menny. Mutta Jeesus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.
Sun ei tartte uskoo ketää, joka sanoo jotain sinne ja tänne. Kuka harrastaa mitäki oppia ja uskontoo. Vaan etsi sä ite totuus. Tutki asiat...
Mä olen tullu totuuden tuntemaan, tiedän, ett Jeesus elää, elää mun elämäss...
Jeesus rakastaa sua ja etsii... Pärjäile...