Suomenmaa 30.12.2011 Marja Leena Lempinen
http://epaper.suomenmaa.fi/smepaperarchive/2011/12-30/epaper/5611071.htm
Tapetaan kieli
Suomen ruotsi on hauska kieli ja sen ympärillä on hauska kulttuuri. Suomi on virallisesti kaksikielinen maa.
Sen tietää lähes jokainen suomalainen, vaikkei asiasta muuta tietäisikään. Harva tietää edes sitä, että ruotsinkielisiksi on rekisteröitynyt vain viisi prosenttia väestöstä.
Ruotsin asema Suomessa on sekä kohtuuton että arka. Nykyinen hallitus haluaa säilyttää sen ennallaan. Tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan, joten se on hillinnyt osaltaan hinkua hallitukseen. Ne taas, jotka ovat halunneet ministeriksi, ovat joutuneet nielaisemaan kielikysymyksen.
Ruotsinkielisten matalaa kynnystä korkeakouluihin on verrattu suomenkielisten korkeakoulujen vaatimuksiin. Kieroin selitys on se, että kysymys ei ole kielen puhujien suosimisesta. Kysymys on kielestä, joka halutaan säilyttää.
Suomenkielisetkin pääsevät samoihin laitoksiin opettelemalla ruotsin kielen. Kummatko mahtavat olla etuoikeutettuja niihin pyrittäessä – ne, jotka puhuvat kieltä äidinkielenään vaiko ne, jotka opettelevat sen vieraana kielenä?
Tällaisilla tempuilla kieltä ei säilytetä vaan tapetaan se. Siksi en kauheasti ihmetellyt tämänvuotista joulupostiani. Ensimmäisen kerran elämässäni sain kortin, jossa ”God jul och gott nytt år!” oli viivattu yli.
Marja Leena Lempinen
eläkkeellä oleva kielenopettaja
Turku
http://epaper.suomenmaa.fi/smepaperarchive/2011/12-30/epaper/5611071.htm
Tapetaan kieli
Suomen ruotsi on hauska kieli ja sen ympärillä on hauska kulttuuri. Suomi on virallisesti kaksikielinen maa.
Sen tietää lähes jokainen suomalainen, vaikkei asiasta muuta tietäisikään. Harva tietää edes sitä, että ruotsinkielisiksi on rekisteröitynyt vain viisi prosenttia väestöstä.
Ruotsin asema Suomessa on sekä kohtuuton että arka. Nykyinen hallitus haluaa säilyttää sen ennallaan. Tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan, joten se on hillinnyt osaltaan hinkua hallitukseen. Ne taas, jotka ovat halunneet ministeriksi, ovat joutuneet nielaisemaan kielikysymyksen.
Ruotsinkielisten matalaa kynnystä korkeakouluihin on verrattu suomenkielisten korkeakoulujen vaatimuksiin. Kieroin selitys on se, että kysymys ei ole kielen puhujien suosimisesta. Kysymys on kielestä, joka halutaan säilyttää.
Suomenkielisetkin pääsevät samoihin laitoksiin opettelemalla ruotsin kielen. Kummatko mahtavat olla etuoikeutettuja niihin pyrittäessä – ne, jotka puhuvat kieltä äidinkielenään vaiko ne, jotka opettelevat sen vieraana kielenä?
Tällaisilla tempuilla kieltä ei säilytetä vaan tapetaan se. Siksi en kauheasti ihmetellyt tämänvuotista joulupostiani. Ensimmäisen kerran elämässäni sain kortin, jossa ”God jul och gott nytt år!” oli viivattu yli.
Marja Leena Lempinen
eläkkeellä oleva kielenopettaja
Turku
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuskin ruotsinkieltä auttaa myöskään se että oppilaitoksiin otetaan täysin suomenkielisiä oppilaita. Tosin oppilaitos saa rahaa ja opettajat palkkaa.. ehkä vielä muutaman vuoden, mutta jos ja kun opetuksen tasoa pidetään matalalla, tulee sieltä kaikkoamaan ja kaikki.
Sivistyneet suomalaiset ymmärtävät yskän. Siksi svekohallinto yrittääkin pitää kansalaisia pimennossa ja jopa harahauttavat heitä.