Da Vinci -koodi

Olen myös katolilainen ja olen viime kuukausina kuullut paljon negatiivisia asioita Opus Deistä. Tunnen molemmat Suomessa olevat Opus Dein papit henkilökohtaisesti, heissä en ole huomannut mitään sellaista, mikä saisi hälytyskellot soimaan. Sääntökuntahan ei ole piispan alaisuudessa, vaan on suoraan paavin.

Tuo Da Vinci -koodi kertto paljon Opus Deistä, mutta paljon myös sellaista, mitä en ole kuullut Katolisesta kirkosta koskaan aikaisemmin. Teoksessa käsitellään myös aivan uusia asioita kristinuskosta sisänsä. Kerroin, että olen hieman "ulalla" ja olen sitä edelleenkin. Olen kasvanut katolilaisena enkä ole koskaan asettanut kyseenalaiseksi mitään kirkkoomme liittyvää, nyt on ilmeisesti tullut aika miettiä syntyjä syviä. Toivon, että joku lukisi tuon teoksen ja kertoisi, mikä on teoksen tendenssi. Onko kaikki totta vai kirjailijan fiktiota.

Bahia kirjoitti:

Olen myös katolilainen ja olen viime kuukausina kuullut paljon negatiivisia asioita Opus Deistä. Tunnen molemmat Suomessa olevat Opus Dein papit henkilökohtaisesti, heissä en ole huomannut mitään sellaista, mikä saisi hälytyskellot soimaan. Sääntökuntahan ei ole piispan alaisuudessa, vaan on suoraan paavin.

Tuo Da Vinci -koodi kertto paljon Opus Deistä, mutta paljon myös sellaista, mitä en ole kuullut Katolisesta kirkosta koskaan aikaisemmin. Teoksessa käsitellään myös aivan uusia asioita kristinuskosta sisänsä. Kerroin, että olen hieman "ulalla" ja olen sitä edelleenkin. Olen kasvanut katolilaisena enkä ole koskaan asettanut kyseenalaiseksi mitään kirkkoomme liittyvää, nyt on ilmeisesti tullut aika miettiä syntyjä syviä. Toivon, että joku lukisi tuon teoksen ja kertoisi, mikä on teoksen tendenssi. Onko kaikki totta vai kirjailijan fiktiota.

Morjens!

Ennen matkoille lahtemista sain ystavaltani (ikaankuin vitsina) lahjaksi ko. kirjan, jota selailin lapi aina kun istuin lentokoneessa. Kyseessa on, kuten kirjoittaja tekee selvaksi, fiktio. Ainakin alkuperaiskielisen painoksen ensimmainen sivu listaa muistaakseni 'faktoja'. Sen jalkeen kirja lahtee fiktion siivin albiinon murhaamaan Louvren kuraattoriin :)

On hyva valmistautua kysymyksiin uskosta, kysymyksiin joita voidaan joskus meilta tulla kysymaan. Kysymyksia Pyhasta Neitsyesta tai Messusta ja sakramenteista, kysymyksia paavista ja rukouksista - kaikki tilanteet jossa voimme kertoa ystavillemme enemman omasta uskostamme ja aidistamme Kirkosta on aina mahdollisuus Jeesuksen kaskyn suorittamiseen: menkaa ja tehkaa kaikki kansat minun opetuslapsikseni. Siksi on siis hyva lukea myos populaarikulttuurin nakemyksia Kirkosta, erityisesti teoksia jotka ovat kriittisia ja voivat aiheuttaa ei-katolilaisissa (ja miksei katolilaisisssakin) uusia kysymyksia, mutta lujan uskon lahjan avulla on mahdollista vastata naihin kysymyksiin jarjellisesti ja vailla poleemista haihattelua, joka tuntee olevan lasna koko talla foorumilla :)

Siunattua kesaa,
Ignatius

Ignatius kirjoitti:

Morjens!

Ennen matkoille lahtemista sain ystavaltani (ikaankuin vitsina) lahjaksi ko. kirjan, jota selailin lapi aina kun istuin lentokoneessa. Kyseessa on, kuten kirjoittaja tekee selvaksi, fiktio. Ainakin alkuperaiskielisen painoksen ensimmainen sivu listaa muistaakseni 'faktoja'. Sen jalkeen kirja lahtee fiktion siivin albiinon murhaamaan Louvren kuraattoriin :)

On hyva valmistautua kysymyksiin uskosta, kysymyksiin joita voidaan joskus meilta tulla kysymaan. Kysymyksia Pyhasta Neitsyesta tai Messusta ja sakramenteista, kysymyksia paavista ja rukouksista - kaikki tilanteet jossa voimme kertoa ystavillemme enemman omasta uskostamme ja aidistamme Kirkosta on aina mahdollisuus Jeesuksen kaskyn suorittamiseen: menkaa ja tehkaa kaikki kansat minun opetuslapsikseni. Siksi on siis hyva lukea myos populaarikulttuurin nakemyksia Kirkosta, erityisesti teoksia jotka ovat kriittisia ja voivat aiheuttaa ei-katolilaisissa (ja miksei katolilaisisssakin) uusia kysymyksia, mutta lujan uskon lahjan avulla on mahdollista vastata naihin kysymyksiin jarjellisesti ja vailla poleemista haihattelua, joka tuntee olevan lasna koko talla foorumilla :)

Siunattua kesaa,
Ignatius

Kaunokirjallisuutta ei pidä sotkea tietokirjallisuuteen. Hyvän kaunokirjallisuuden lukemisen pidän kuitenkin mieltä avartavana ja hyvinkin suositeltavana.

Ignatius kirjoitti:

Morjens!

Ennen matkoille lahtemista sain ystavaltani (ikaankuin vitsina) lahjaksi ko. kirjan, jota selailin lapi aina kun istuin lentokoneessa. Kyseessa on, kuten kirjoittaja tekee selvaksi, fiktio. Ainakin alkuperaiskielisen painoksen ensimmainen sivu listaa muistaakseni 'faktoja'. Sen jalkeen kirja lahtee fiktion siivin albiinon murhaamaan Louvren kuraattoriin :)

On hyva valmistautua kysymyksiin uskosta, kysymyksiin joita voidaan joskus meilta tulla kysymaan. Kysymyksia Pyhasta Neitsyesta tai Messusta ja sakramenteista, kysymyksia paavista ja rukouksista - kaikki tilanteet jossa voimme kertoa ystavillemme enemman omasta uskostamme ja aidistamme Kirkosta on aina mahdollisuus Jeesuksen kaskyn suorittamiseen: menkaa ja tehkaa kaikki kansat minun opetuslapsikseni. Siksi on siis hyva lukea myos populaarikulttuurin nakemyksia Kirkosta, erityisesti teoksia jotka ovat kriittisia ja voivat aiheuttaa ei-katolilaisissa (ja miksei katolilaisisssakin) uusia kysymyksia, mutta lujan uskon lahjan avulla on mahdollista vastata naihin kysymyksiin jarjellisesti ja vailla poleemista haihattelua, joka tuntee olevan lasna koko talla foorumilla :)

Siunattua kesaa,
Ignatius

....sinä olet kuitenkin läsnä. Hyvää kesää ja antoisia lukuhetkiä Lutherin kirjojen parissa. Lukiessa maailma avartuu.

Suomen kielisessä versiossa ei ole erikseen mainintaa faktasta/fiktiosta, tokihan suurin osa on fiktiivistä, mutta teos pisti silti miettimään. Teoksen alussa on erityiskappale Faktoja, missä kirjailija mainitsee erikseen faktatiedot.

FAKTOJA:

Siionin luostari – eurooppalainen salaseura, joka perustettiin 1099 – ei ole mielikuvituksen tuotetta. Vuonna 1975 Ranskan kansalliskirjastosta Pariisista löydettiin pergamentteja, jotka tunnetaan nimellä Les dossiers secrets; niissä mainitaan lukuisia Siionin luostarin jäseniä, muiden muassa Isaac Newton, Botticelli, Viktor Hugo ja Leonardo da Vinci.

Opus Dein nimellä tunnettu Vatikaanin sääntökunta on syvästi uskonnollinen katolinen järjestö, joka on äskettäin ollut kiistan kohteena siksi, että sen on väitetty harjoittavan aivopesua, pakkovaltaa ja niin sanottua ”ruumiin kurittamista”, vaarallista itsekidutusta. Yhdysvalloissa Opus Dei on juuri rakennuttanut 47 miljoonaa dollaria maksaneen kansallisen päämajan New Yorkiin, osoitteeseen Lexington Avenue 243.

Kaikki tähän romaaniin sisältyvät taideteosten, rakennusten, dokumenttien ja salaisten rituaalien kuvaukset pitävät paikkansa.

Näin kirjailija siis luettelee faktatiedot. Monet teoksessa mainitut asiat pistävät kyllä miettimään. Esim. Raamatusta poisjätetyt evankeliumit.

Bahia kirjoitti:

Suomen kielisessä versiossa ei ole erikseen mainintaa faktasta/fiktiosta, tokihan suurin osa on fiktiivistä, mutta teos pisti silti miettimään. Teoksen alussa on erityiskappale Faktoja, missä kirjailija mainitsee erikseen faktatiedot.

FAKTOJA:

Siionin luostari – eurooppalainen salaseura, joka perustettiin 1099 – ei ole mielikuvituksen tuotetta. Vuonna 1975 Ranskan kansalliskirjastosta Pariisista löydettiin pergamentteja, jotka tunnetaan nimellä Les dossiers secrets; niissä mainitaan lukuisia Siionin luostarin jäseniä, muiden muassa Isaac Newton, Botticelli, Viktor Hugo ja Leonardo da Vinci.

Opus Dein nimellä tunnettu Vatikaanin sääntökunta on syvästi uskonnollinen katolinen järjestö, joka on äskettäin ollut kiistan kohteena siksi, että sen on väitetty harjoittavan aivopesua, pakkovaltaa ja niin sanottua ”ruumiin kurittamista”, vaarallista itsekidutusta. Yhdysvalloissa Opus Dei on juuri rakennuttanut 47 miljoonaa dollaria maksaneen kansallisen päämajan New Yorkiin, osoitteeseen Lexington Avenue 243.

Kaikki tähän romaaniin sisältyvät taideteosten, rakennusten, dokumenttien ja salaisten rituaalien kuvaukset pitävät paikkansa.

Näin kirjailija siis luettelee faktatiedot. Monet teoksessa mainitut asiat pistävät kyllä miettimään. Esim. Raamatusta poisjätetyt evankeliumit.

Hei Bahia. Heti alussa sanon, ettei tämä viesti ole Da Vinci-koodi vaan paljon konkreettisempi ja samalla traagisempi. Otsikon herra oli 80 luvun ehkä rikkain mies Espanjassa. Hän oli Opus Dein
jäsen, hänen rippi-isänsä oli Opus Dei pappi. Hän oli hyvätahtoinen, tarmokas kauppamies, hänen
teollisuusimpeeriumiinsa kuului 450 suurta yritystä, yli 40000 työntekijä. Hänen vuositulonsa oli Espanjan valtion budjetista noin 5-6 %. Hän maksoi joka vuosi Opus Deille noin kahden miljoonan dollarin verran jäsenmaksua. Kaikki meni hyvin. Sitten Opus Dei ilmoitti hänelle, että Navarran katolilaisen yliopiston laajennukset maksavat noin kymmenen miljoonan dollarin verran enemmän kuin oli alussa suunniteltu. Matti maksoi nurisematta senkin. Kun
raha oli toimitettu Opus Dein tilille, seuraavalla
viikolla saapui uusi pyyntö, Etelä-Amerikan keskuksen rakentaminen on "pahasti" kesken, kolekymmentä miljoonaa (!) olisi seuraava suoritus. Kassapohja alkoi uhkaavasti häämöttää ja
ystävämme alkoi olla hiukan hermostunut. Opus Dei
rauhoitti häntä sanomalla, että hän tekee sankarillista työtä, josta hänen pitäisi olla oikeastaan ylpeä. Kun sitten Opus Dei alkoi häneltä suorastaan vaatia lisää rahaa, sille kertaa Banco Ambrosianon pelastamiseksi, (se on Vatikaanin kyseenalaisen maineen saaneen pankki),
silloin Rouis teki virheen, hän alkoi lahjoa espanjalaisia viranomaisia saadakseen lisää rakentamiseen liittyviä urakoita. Valitettavasti hän jäi kiinni, pakeni Saksaan, josta kahden vuoden piileskelyn jälkeen häntä haettiin Espanjaan oikeuden eteen. Syytetyn penkillä kun hän tajusi mitä hänelle viimeisinä vuosina todellisuudessa oli tapahtunut, hän alkoi syyttää
Opus Dein korkeimpia virkamiehiä kiristämisestä, petoksesta. Liian myöhään. Hän joutui vankilaan, rangaistuksen suurudesta ei kerrottu tarkemmin.
Ja Opus Deitä tämä koko prosessi kuulemma ei koskenut ollenkaan. Tämä ei ole fiktiota, tämä
on osa siitä suuresta tarinavyyhdistä, jonka eräs osallinen hirtti itsensä Lontoossa, tai hänet hirtettiin. Tarina liittyy olennaisesti Opus Deihiin. Hyvät yöunet Sinulle.

Bahia kirjoitti:

Suomen kielisessä versiossa ei ole erikseen mainintaa faktasta/fiktiosta, tokihan suurin osa on fiktiivistä, mutta teos pisti silti miettimään. Teoksen alussa on erityiskappale Faktoja, missä kirjailija mainitsee erikseen faktatiedot.

FAKTOJA:

Siionin luostari – eurooppalainen salaseura, joka perustettiin 1099 – ei ole mielikuvituksen tuotetta. Vuonna 1975 Ranskan kansalliskirjastosta Pariisista löydettiin pergamentteja, jotka tunnetaan nimellä Les dossiers secrets; niissä mainitaan lukuisia Siionin luostarin jäseniä, muiden muassa Isaac Newton, Botticelli, Viktor Hugo ja Leonardo da Vinci.

Opus Dein nimellä tunnettu Vatikaanin sääntökunta on syvästi uskonnollinen katolinen järjestö, joka on äskettäin ollut kiistan kohteena siksi, että sen on väitetty harjoittavan aivopesua, pakkovaltaa ja niin sanottua ”ruumiin kurittamista”, vaarallista itsekidutusta. Yhdysvalloissa Opus Dei on juuri rakennuttanut 47 miljoonaa dollaria maksaneen kansallisen päämajan New Yorkiin, osoitteeseen Lexington Avenue 243.

Kaikki tähän romaaniin sisältyvät taideteosten, rakennusten, dokumenttien ja salaisten rituaalien kuvaukset pitävät paikkansa.

Näin kirjailija siis luettelee faktatiedot. Monet teoksessa mainitut asiat pistävät kyllä miettimään. Esim. Raamatusta poisjätetyt evankeliumit.

taas yksi mielipide kirjasta
>>
Errors of Religious Omission and Commission in The Da Vinci Code

1. Jesus’ life was decidedly not “recorded by thousands of followers across the land.” He did not have thousands of followers, let alone literate ones.

2. It is not true that eighty gospels “were considered for the New Testament.” This makes it
sound like there was a contest, entered by mail.

3. It is absolutely not true that Jesus was not considered divine until the Council of Nicea, that before that he was considered merely as “a mortal prophet.” The vast majority of Christians by the early fourth century acknowledged him as divine.

4. Constantine did not commission a “new Bible” that omitted references to Jesus’ human traits.
For one thing, he did not commission a new Bible at all. For another, the books that were
already included are full of references to his human traits (he gets hungry, tired, angry; he gets upset; he bleeds, he dies…).

5. The Dead Sea Scrolls were not “found in the 1950’s.” It was 1947. And the Nag Hammadi
documents do not tell the grail story at all; nor do they emphasize Jesus’ human traits. Quite
the contrary.

6. “Jewish decorum” in no way forbade “a Jewish man to be unmarried.” In fact, most of the
community behind the Dead Sea Scrolls – probably Essenes – were unmarried male celibates.

7. The Dead Sea Scrolls were not among “the earliest Christian records.” They are Jewish, with nothing Christian in them.

8. We have no idea about the lineage of Mary Magdalene; nothing connects her with the “house
of Benjamin.” And even if she were, this would not make her a descendent of David. [In fact,
almost all assertions made by other than New Testament scholars about Mary of Magdala –
even about the identity of her birthplace, Magdala – are almost entirely speculative; there
simply is NO extent evidence about her outside the references in the New Testament.]

9. Mary Magdalene was pregnant at the crucifixion? That’s a good one.

10. The “Q” document is not a surviving source being hid by the Vatican [for one thing, if that
Vatican had such a key document, they would hardly pass up the opportunity to profit from it!], nor is it a book allegedly written by Jesus himself. It is a hypothetical document that scholars posit as having been available to Matthew and Luke, [whose gospels include material common to each other’s but not found in the probably earlier Gospel of Mark] – principally a collection of sayings of Jesus [probably very like the collections of sayings called “gospels” which make up a substantial part of the Nag Hammadi find, and probably lost in similar fashion early on in the boiling and chaotic unrest of the late Roman Empire in which early Christianity took shape]. Roman Catholic scholars think the same thing of it as non-Catholics; there’s nothing secretive about it.
>>

Ps. Raamatusta ei ole jätetty pois evankeliumeja.

Jerry Falwell kirjoitti:

taas yksi mielipide kirjasta
>>
Errors of Religious Omission and Commission in The Da Vinci Code

1. Jesus’ life was decidedly not “recorded by thousands of followers across the land.” He did not have thousands of followers, let alone literate ones.

2. It is not true that eighty gospels “were considered for the New Testament.” This makes it
sound like there was a contest, entered by mail.

3. It is absolutely not true that Jesus was not considered divine until the Council of Nicea, that before that he was considered merely as “a mortal prophet.” The vast majority of Christians by the early fourth century acknowledged him as divine.

4. Constantine did not commission a “new Bible” that omitted references to Jesus’ human traits.
For one thing, he did not commission a new Bible at all. For another, the books that were
already included are full of references to his human traits (he gets hungry, tired, angry; he gets upset; he bleeds, he dies…).

5. The Dead Sea Scrolls were not “found in the 1950’s.” It was 1947. And the Nag Hammadi
documents do not tell the grail story at all; nor do they emphasize Jesus’ human traits. Quite
the contrary.

6. “Jewish decorum” in no way forbade “a Jewish man to be unmarried.” In fact, most of the
community behind the Dead Sea Scrolls – probably Essenes – were unmarried male celibates.

7. The Dead Sea Scrolls were not among “the earliest Christian records.” They are Jewish, with nothing Christian in them.

8. We have no idea about the lineage of Mary Magdalene; nothing connects her with the “house
of Benjamin.” And even if she were, this would not make her a descendent of David. [In fact,
almost all assertions made by other than New Testament scholars about Mary of Magdala –
even about the identity of her birthplace, Magdala – are almost entirely speculative; there
simply is NO extent evidence about her outside the references in the New Testament.]

9. Mary Magdalene was pregnant at the crucifixion? That’s a good one.

10. The “Q” document is not a surviving source being hid by the Vatican [for one thing, if that
Vatican had such a key document, they would hardly pass up the opportunity to profit from it!], nor is it a book allegedly written by Jesus himself. It is a hypothetical document that scholars posit as having been available to Matthew and Luke, [whose gospels include material common to each other’s but not found in the probably earlier Gospel of Mark] – principally a collection of sayings of Jesus [probably very like the collections of sayings called “gospels” which make up a substantial part of the Nag Hammadi find, and probably lost in similar fashion early on in the boiling and chaotic unrest of the late Roman Empire in which early Christianity took shape]. Roman Catholic scholars think the same thing of it as non-Catholics; there’s nothing secretive about it.
>>

Ps. Raamatusta ei ole jätetty pois evankeliumeja.

Juuri tätä toivoin avatessani tämän ketjun. Saada lukea erilaisia mielipiteitä kirjasta. Ilmeisesti tämä teos on herättänyt paljon keskustelua ympäri maailmaa. Yhdysvalloissa teos on suomalaisen kustantajan sanojen mukaan pysytellyt suosituimpien kirjojen kärkijoukossa jo reilusti yli vuoden ajan - ja on kohoamassa jopa kaikkien aikojen parhaiten myyneiden romaanien joukkoon. Kirjasta valmistellaan myös elokuvaa.

Mitä muuten sitten ovat Apokryfiset Evankeliumit? Olen tavallinen rivikatolilainen, enkä ole perehtynyt näihin asioihin.

Opus Deistä olen kuullut viimeisen kahden vuoden aikana pelkästään negatiivisia asioita. Järjestöä en tunne, mutta omat pappimme kyllä sielunpaimenina, en messujen ulkopuolella.

Bahia kirjoitti:

Juuri tätä toivoin avatessani tämän ketjun. Saada lukea erilaisia mielipiteitä kirjasta. Ilmeisesti tämä teos on herättänyt paljon keskustelua ympäri maailmaa. Yhdysvalloissa teos on suomalaisen kustantajan sanojen mukaan pysytellyt suosituimpien kirjojen kärkijoukossa jo reilusti yli vuoden ajan - ja on kohoamassa jopa kaikkien aikojen parhaiten myyneiden romaanien joukkoon. Kirjasta valmistellaan myös elokuvaa.

Mitä muuten sitten ovat Apokryfiset Evankeliumit? Olen tavallinen rivikatolilainen, enkä ole perehtynyt näihin asioihin.

Opus Deistä olen kuullut viimeisen kahden vuoden aikana pelkästään negatiivisia asioita. Järjestöä en tunne, mutta omat pappimme kyllä sielunpaimenina, en messujen ulkopuolella.

eivät ole varsinaista evankeliumia. Apokryfiset eli apokryfikirjat on yhteinen nimitys eräille juutalaisille ja varhaiskristillisille kirjoille, joita kirkko ei tunnustanut Raamatun kaanoniin kuuluviksi.

Vanhan testamentin apokryfiset kirjat ovat säilyneet varhaisessa kreikankielisessä Vanhan testamentin kirjojen käännöksessä, Septuagintassa, ja sisältyvät lisäosana joihinkin vanhoihin täydellisiin suomalaisiin Raamattuihin. Lutherkin hyväksyi Vanhan testamentin apokryfiset kirjat Raamatun liitteeksi, koska hän piti niitä hyödyllisinä.

Vanhan testamentin apokryfisiä kirjoja ovat: 1. ja 2. makkabealaiskirja, Juuditin, Tobiaan, Siirakin, Viisauden ja Baarukin kirja sekä katkelmat Danielin ja Esterin kirjasta sekä Aikakirjoista. Näitä katkelmia ei ole alkuperäisissä Raamatun kirjoissa.

Uuden testamentin apokryfisista kirjoista tunnetuimpia ovat Jaakobin, Nikodeemuksen, Tuomaan ja Pietarin evankeliumit, Tuomaan, Paavalin ja Johanneksen teot sekä pienet kertomukset Jeesuksen lapsuudesta ja lukuisat apokalypsit.

Lisätietoja ja suomennoksiakin löydät googlaamalla. Mikäli katolisella kirkolla on toiselainen näkemys apokryfisistä kirjoista kuulisin sen mielelläni.

Turust kirjoitti:

eivät ole varsinaista evankeliumia. Apokryfiset eli apokryfikirjat on yhteinen nimitys eräille juutalaisille ja varhaiskristillisille kirjoille, joita kirkko ei tunnustanut Raamatun kaanoniin kuuluviksi.

Vanhan testamentin apokryfiset kirjat ovat säilyneet varhaisessa kreikankielisessä Vanhan testamentin kirjojen käännöksessä, Septuagintassa, ja sisältyvät lisäosana joihinkin vanhoihin täydellisiin suomalaisiin Raamattuihin. Lutherkin hyväksyi Vanhan testamentin apokryfiset kirjat Raamatun liitteeksi, koska hän piti niitä hyödyllisinä.

Vanhan testamentin apokryfisiä kirjoja ovat: 1. ja 2. makkabealaiskirja, Juuditin, Tobiaan, Siirakin, Viisauden ja Baarukin kirja sekä katkelmat Danielin ja Esterin kirjasta sekä Aikakirjoista. Näitä katkelmia ei ole alkuperäisissä Raamatun kirjoissa.

Uuden testamentin apokryfisista kirjoista tunnetuimpia ovat Jaakobin, Nikodeemuksen, Tuomaan ja Pietarin evankeliumit, Tuomaan, Paavalin ja Johanneksen teot sekä pienet kertomukset Jeesuksen lapsuudesta ja lukuisat apokalypsit.

Lisätietoja ja suomennoksiakin löydät googlaamalla. Mikäli katolisella kirkolla on toiselainen näkemys apokryfisistä kirjoista kuulisin sen mielelläni.

evankeliumia olivat vakiintuneet pyhiksi n. 150-200 ja sitä kautta ne tulivat Raamattuun. Mitään ei jätetty pois, koska ei ollut mitä jättää pois.
Apogryyfit tasd riippuvat minkä kirkkokunnan Raamattua tavataaa. 1. ja 2. makkabealainen löytyy katolisilta, ortodokseilla taitaa löytyä vielä 3. ja 4.. Myös viisastelu löytyy katolisilta, ortodokseista en tiedä. Ei Raamatun historia mitenkään vaikea ole, paitsi jos tarkoituksena on vääristellä suuntaan tai toiseen.
Jos haluaa tietää mitä kirjoja alkuperäisessä Raamatussa oli, niin vilkaisu Vulgataan riittää.

Bahia kirjoitti:

Juuri tätä toivoin avatessani tämän ketjun. Saada lukea erilaisia mielipiteitä kirjasta. Ilmeisesti tämä teos on herättänyt paljon keskustelua ympäri maailmaa. Yhdysvalloissa teos on suomalaisen kustantajan sanojen mukaan pysytellyt suosituimpien kirjojen kärkijoukossa jo reilusti yli vuoden ajan - ja on kohoamassa jopa kaikkien aikojen parhaiten myyneiden romaanien joukkoon. Kirjasta valmistellaan myös elokuvaa.

Mitä muuten sitten ovat Apokryfiset Evankeliumit? Olen tavallinen rivikatolilainen, enkä ole perehtynyt näihin asioihin.

Opus Deistä olen kuullut viimeisen kahden vuoden aikana pelkästään negatiivisia asioita. Järjestöä en tunne, mutta omat pappimme kyllä sielunpaimenina, en messujen ulkopuolella.

on juttua esim täällä:
http://www.opinto.net/uskonto/timomuola/kat_opus.html
Apogryyfit ovat virallisen kaanonin ulkopuoleisia kirjoja (luettelo riippuu kirkkokunnasta), jotka kirkko on määritellyt poikkeaviksi. Joku on joskus kuvannut ne "melkein pyhiksi".

Jerry Falwell kirjoitti:

on juttua esim täällä:
http://www.opinto.net/uskonto/timomuola/kat_opus.html
Apogryyfit ovat virallisen kaanonin ulkopuoleisia kirjoja (luettelo riippuu kirkkokunnasta), jotka kirkko on määritellyt poikkeaviksi. Joku on joskus kuvannut ne "melkein pyhiksi".

Opus Deihän on ollut perustajansa autuaaksijulistamisesta lähtien keskustelun aiheena monissa yhteyksissä. Tietääkö kukaan, onko Opus Dein asema Vatikaanissa vahva taloudellisista syistä? Sehän on Paavin alainen sääntökunta toisin kuin muut sääntökunnat jotka ovat kussakin hiippakunnassa hiippakunnan piispan alaisuudessa. Onko totta, että Opus Dei on lahjoittanut Vatikaanille miljoonia?

Luin noita antamianne linkkejä ja näistä asioista olen kuullut myös aikaisemmin. Järkyttävää luettavaa ja järkyttäviä asioita.

Noista apokryfisista evankeliumeista, itselläni on Johannes Seppälän suomentama Apokryfiset Evankeliumit, mikä on Ortodoksisen kirjallisuusyhdistyksen julkaisema v. 1979. Olen saanut sen joskus lahjaksi, enkä ole siihen kovin hyvin tutustunut aikaisemmin. Ehkä nyt on aika tehdä se.

Rivikatolilainen kirjoitti:

Hei Bahia. Heti alussa sanon, ettei tämä viesti ole Da Vinci-koodi vaan paljon konkreettisempi ja samalla traagisempi. Otsikon herra oli 80 luvun ehkä rikkain mies Espanjassa. Hän oli Opus Dein
jäsen, hänen rippi-isänsä oli Opus Dei pappi. Hän oli hyvätahtoinen, tarmokas kauppamies, hänen
teollisuusimpeeriumiinsa kuului 450 suurta yritystä, yli 40000 työntekijä. Hänen vuositulonsa oli Espanjan valtion budjetista noin 5-6 %. Hän maksoi joka vuosi Opus Deille noin kahden miljoonan dollarin verran jäsenmaksua. Kaikki meni hyvin. Sitten Opus Dei ilmoitti hänelle, että Navarran katolilaisen yliopiston laajennukset maksavat noin kymmenen miljoonan dollarin verran enemmän kuin oli alussa suunniteltu. Matti maksoi nurisematta senkin. Kun
raha oli toimitettu Opus Dein tilille, seuraavalla
viikolla saapui uusi pyyntö, Etelä-Amerikan keskuksen rakentaminen on "pahasti" kesken, kolekymmentä miljoonaa (!) olisi seuraava suoritus. Kassapohja alkoi uhkaavasti häämöttää ja
ystävämme alkoi olla hiukan hermostunut. Opus Dei
rauhoitti häntä sanomalla, että hän tekee sankarillista työtä, josta hänen pitäisi olla oikeastaan ylpeä. Kun sitten Opus Dei alkoi häneltä suorastaan vaatia lisää rahaa, sille kertaa Banco Ambrosianon pelastamiseksi, (se on Vatikaanin kyseenalaisen maineen saaneen pankki),
silloin Rouis teki virheen, hän alkoi lahjoa espanjalaisia viranomaisia saadakseen lisää rakentamiseen liittyviä urakoita. Valitettavasti hän jäi kiinni, pakeni Saksaan, josta kahden vuoden piileskelyn jälkeen häntä haettiin Espanjaan oikeuden eteen. Syytetyn penkillä kun hän tajusi mitä hänelle viimeisinä vuosina todellisuudessa oli tapahtunut, hän alkoi syyttää
Opus Dein korkeimpia virkamiehiä kiristämisestä, petoksesta. Liian myöhään. Hän joutui vankilaan, rangaistuksen suurudesta ei kerrottu tarkemmin.
Ja Opus Deitä tämä koko prosessi kuulemma ei koskenut ollenkaan. Tämä ei ole fiktiota, tämä
on osa siitä suuresta tarinavyyhdistä, jonka eräs osallinen hirtti itsensä Lontoossa, tai hänet hirtettiin. Tarina liittyy olennaisesti Opus Deihiin. Hyvät yöunet Sinulle.

asioita käsiteltiin laajasti ulkolaisissa lehdissä vuosia sitten. Pankkiskandaaleja ja niihin liitttyneitä kuolemantapauksia. Katolinen kirkko ja Opus Dei liitettiin vahvasti kuivoihin mukaan. Vanhaa juttua kun tietää että vallasta ja manipuloinnistahan kirkko tunnetaan, se on sen tehtävä.
Katolisten maiden vallankäyttö on ihan omaa luokkaansa.
Sääliksi käy katolisten maiden ihmiset joita sumutetaan todella törkeästi.