Onko lisäsalamalla ja salamalla ero?

Tämäpä mielenkiintoinen aihe.

Itseäni askarruttaa sekakäyttö SB900:lla studiosalamoiden kanssa.
Järjestelmäkamera osiossa olen kysellyt lähinnä D300s ominaisuuksista ajatuksena hankkia.

SB900 olisi myös listalla.

Ajattelin käyttää sitä mahdollisesti myös pienstudiossani hiusvalona.


Ihan yksinkertainen kysymys:
Toimiiko SB900/D300s keskenään infralla tässä yhteydessä, vai miten?

Englanninkielisestä tekstistä ja jostain demoesityksestä päätellen esim. SB:600 ja SB900 toimivat hyvin keskenään.

Kuvaan tavallisesti kameran manuaaliasetuksilla ja mittaan studiosalamoiden tehon erikseen.

Olen orjalla joskus käyttänyt tässä keskustelussa aiheena olevaa "lisäsalamaa".

Aiheesta voisi jatkaa myös valon väriominaisuuksista.Sitä keskustelua en nyt kuitenkaan kaipaa.Ainoastaan vastausta kysymykseeni.

Mitä nöyrimmin odotan vastausta kysymykseeni.

kokemusta?... kirjoitti:

Tämäpä mielenkiintoinen aihe.

Itseäni askarruttaa sekakäyttö SB900:lla studiosalamoiden kanssa.
Järjestelmäkamera osiossa olen kysellyt lähinnä D300s ominaisuuksista ajatuksena hankkia.

SB900 olisi myös listalla.

Ajattelin käyttää sitä mahdollisesti myös pienstudiossani hiusvalona.


Ihan yksinkertainen kysymys:
Toimiiko SB900/D300s keskenään infralla tässä yhteydessä, vai miten?

Englanninkielisestä tekstistä ja jostain demoesityksestä päätellen esim. SB:600 ja SB900 toimivat hyvin keskenään.

Kuvaan tavallisesti kameran manuaaliasetuksilla ja mittaan studiosalamoiden tehon erikseen.

Olen orjalla joskus käyttänyt tässä keskustelussa aiheena olevaa "lisäsalamaa".

Aiheesta voisi jatkaa myös valon väriominaisuuksista.Sitä keskustelua en nyt kuitenkaan kaipaa.Ainoastaan vastausta kysymykseeni.

Mitä nöyrimmin odotan vastausta kysymykseeni.

Lue lisää

"Toimiiko SB900/D300s keskenään infralla tässä yhteydessä, vai miten?"

Itsellä on vieläkin läksyjä tekemättä salamaryhmän käytössä mutta alku on D300S:lla ja SB900:lla helppoa kuin heinänteko. Jos käytät SB900:a 'remotena' nin salaman yhdistetty virtakytkin-toimintatapavalitsin vaan 'remote' asentoon ja rungon valikosta salaman toimintatavaksi 'master ja kiikutat salaman sopivan paikkaan.
SB600:lla joudut sen 'remoten' hakemaan valikosta joka on mielestäni inan verran hankalampaa kuin kääntää kovasta kytkimestä. Tällöin rungon pop-up ohjaa molempia.

Vielä helpompaa olisi jos olisi kaksi SB900:a kun silloin tarvittavat asetukset voi tehdä suoraan kovasta kytkimestä. ...eikä tarvitse muistaa minkä napin takaa siitä laina-SB600:sta ne valikot taas löytyy.

D300s:n salamavalikosta saa esiasetettua muistaakseni neljä erilaista ryhmittelyä ja viilattua siellä eri salamoiden tehoja. Tämä on itsellä käytännössä kokeilematta.

Niin, ja infrapunalla tuo ohjaus käsittääkseni toimii mikä oli varsinainen kysymyksesi.

Nikon D300S kirjoitti:

"Toimiiko SB900/D300s keskenään infralla tässä yhteydessä, vai miten?"

Itsellä on vieläkin läksyjä tekemättä salamaryhmän käytössä mutta alku on D300S:lla ja SB900:lla helppoa kuin heinänteko. Jos käytät SB900:a 'remotena' nin salaman yhdistetty virtakytkin-toimintatapavalitsin vaan 'remote' asentoon ja rungon valikosta salaman toimintatavaksi 'master ja kiikutat salaman sopivan paikkaan.
SB600:lla joudut sen 'remoten' hakemaan valikosta joka on mielestäni inan verran hankalampaa kuin kääntää kovasta kytkimestä. Tällöin rungon pop-up ohjaa molempia.

Vielä helpompaa olisi jos olisi kaksi SB900:a kun silloin tarvittavat asetukset voi tehdä suoraan kovasta kytkimestä. ...eikä tarvitse muistaa minkä napin takaa siitä laina-SB600:sta ne valikot taas löytyy.

D300s:n salamavalikosta saa esiasetettua muistaakseni neljä erilaista ryhmittelyä ja viilattua siellä eri salamoiden tehoja. Tämä on itsellä käytännössä kokeilematta.

Niin, ja infrapunalla tuo ohjaus käsittääkseni toimii mikä oli varsinainen kysymyksesi.

Lue lisää

Jestas!
Kiitos!

Vielä ei kyseistä yhdistelmää ,SB910/D300s, ole käsillä, mutta hetken päästä on.Että kiitos vastauksestasi "Nikon D300s".

Siis rungon pop up ohjaa?Vaatii siis kuitenkin piuhan SB910:seenkin, jos väläyttää irti rungosta?Luulin, että joku infrasysteemi ja kamerassa joku säätö salaman väläyttämiseksi jossakin kulmassa(esim.180 astetta).

Vähän se pop up väläytys mietityttää.Sotkee hiukan ohjattujen spottien vaikutusta.

Muutenkin,tartteekin kokeilla tota pop uppia noihin studiospotteihin ja tarkastella mahdollisen hajavalon vaikutusta.


Joo.Tämä tästä.

kokemusta?... kirjoitti:

Tämäpä mielenkiintoinen aihe.

Itseäni askarruttaa sekakäyttö SB900:lla studiosalamoiden kanssa.
Järjestelmäkamera osiossa olen kysellyt lähinnä D300s ominaisuuksista ajatuksena hankkia.

SB900 olisi myös listalla.

Ajattelin käyttää sitä mahdollisesti myös pienstudiossani hiusvalona.


Ihan yksinkertainen kysymys:
Toimiiko SB900/D300s keskenään infralla tässä yhteydessä, vai miten?

Englanninkielisestä tekstistä ja jostain demoesityksestä päätellen esim. SB:600 ja SB900 toimivat hyvin keskenään.

Kuvaan tavallisesti kameran manuaaliasetuksilla ja mittaan studiosalamoiden tehon erikseen.

Olen orjalla joskus käyttänyt tässä keskustelussa aiheena olevaa "lisäsalamaa".

Aiheesta voisi jatkaa myös valon väriominaisuuksista.Sitä keskustelua en nyt kuitenkaan kaipaa.Ainoastaan vastausta kysymykseeni.

Mitä nöyrimmin odotan vastausta kysymykseeni.

Lue lisää

Infrapunavaloon perusvat kaikolaukaisimet edellyttävät näköyhteyttä laukaisimen ja vastaanottimen välillä. Samoin kirkas auringon valo haittaa sen toimintaa, sekä esim. varjon käyttö - esteetön optinen näköyhteys pitää olla. Vaihtoehtona on pitkä kaapeli tai radioaallot [Pocket Wizard (hieno) tai RadioPopper PX], joilla pääsee estettä vaikka seinän tai nurkan taakse tai 100 m päähän. Erityisesti kun hiusvalo jätetään kuvattavan taakse piiloon, tulee sen sijoitukseen haasteita - ylhäältä vähemmän, alhaalta enemmän.

Oma käsityksen (en omista studiota) hienosta SB900 salamasta hiusvalona on että se on pelkästään tähän käyttöön turhan hieno ja kallis, mutta jos sillä kuvaa muutenkin on hankinta perustelua. SB900 ja SB600 tietoni mukaan (itsellä Canon 580EX II ja 430EX) toimivat moitteetta yhteen. Voiko SB600 käyttää masterina, ilmeisesti voi? Eikös studiossa käytetä studiosalamia siksi, että ei tavi vaihta pattereita yhtenään ja toiseksi speedlite-salaman kuumentuminen rajoittaa pitkien sarjojen laukomista.

Itekkin olen uneksinut keveän harrastusmielisen kotistudion laittamisesta perustuen speedlite-salamalaitteisiin. Nimittäin salamalla saa lisää valoa kuviin ;o)

5D kirjoitti:

Infrapunavaloon perusvat kaikolaukaisimet edellyttävät näköyhteyttä laukaisimen ja vastaanottimen välillä. Samoin kirkas auringon valo haittaa sen toimintaa, sekä esim. varjon käyttö - esteetön optinen näköyhteys pitää olla. Vaihtoehtona on pitkä kaapeli tai radioaallot [Pocket Wizard (hieno) tai RadioPopper PX], joilla pääsee estettä vaikka seinän tai nurkan taakse tai 100 m päähän. Erityisesti kun hiusvalo jätetään kuvattavan taakse piiloon, tulee sen sijoitukseen haasteita - ylhäältä vähemmän, alhaalta enemmän.

Oma käsityksen (en omista studiota) hienosta SB900 salamasta hiusvalona on että se on pelkästään tähän käyttöön turhan hieno ja kallis, mutta jos sillä kuvaa muutenkin on hankinta perustelua. SB900 ja SB600 tietoni mukaan (itsellä Canon 580EX II ja 430EX) toimivat moitteetta yhteen. Voiko SB600 käyttää masterina, ilmeisesti voi? Eikös studiossa käytetä studiosalamia siksi, että ei tavi vaihta pattereita yhtenään ja toiseksi speedlite-salaman kuumentuminen rajoittaa pitkien sarjojen laukomista.

Itekkin olen uneksinut keveän harrastusmielisen kotistudion laittamisesta perustuen speedlite-salamalaitteisiin. Nimittäin salamalla saa lisää valoa kuviin ;o)

Lue lisää

Kiitos "5D"

Erillistä orjaa käytin kauan sitten kun spotteja oli liian vähän.
Nyt niitä on neljä.
Perustelusi studiovaloista on ihan oikea.
Tämä erillinen orjakaan ei toimi päivänvalossa ja piuhoissa kyllä löytyy.

Ajattelin lähinnä tilannetta kun takana on taustavalo ja hiusvalo, niin annan yleensä mielelläni esim. vihkikuvissa kukille oman korkovalonsa lähikuvassa.Ei välttämätöntä mutta kummasti koristaa kokonaisuutta.

SB910:n hankinta tarpeellinen siksi, että se, mikäli mitään taas ymmärrän, on tehokkaampi kuin SB600, minkä jo omistan.

Toisaalta taas herää kysymys olisiko tämä D300s kohinaton suurilla asamäärillä.Silloin ei tarvitsisikaan hankkia SB910:tä.Ollakko vai...

Turhia ostoksia välttäisin.Lopullisen kuvan laatu kuitenkin erittäin tärkeä.

Ei auta muu kuin kokeilla itse.

Rupattelu palstalla samanhenkisten kanssa auttaa kummasti ajattelemaan.
Kiitos kaikille.

kokemusta?... kirjoitti:

Kiitos "5D"

Erillistä orjaa käytin kauan sitten kun spotteja oli liian vähän.
Nyt niitä on neljä.
Perustelusi studiovaloista on ihan oikea.
Tämä erillinen orjakaan ei toimi päivänvalossa ja piuhoissa kyllä löytyy.

Ajattelin lähinnä tilannetta kun takana on taustavalo ja hiusvalo, niin annan yleensä mielelläni esim. vihkikuvissa kukille oman korkovalonsa lähikuvassa.Ei välttämätöntä mutta kummasti koristaa kokonaisuutta.

SB910:n hankinta tarpeellinen siksi, että se, mikäli mitään taas ymmärrän, on tehokkaampi kuin SB600, minkä jo omistan.

Toisaalta taas herää kysymys olisiko tämä D300s kohinaton suurilla asamäärillä.Silloin ei tarvitsisikaan hankkia SB910:tä.Ollakko vai...

Turhia ostoksia välttäisin.Lopullisen kuvan laatu kuitenkin erittäin tärkeä.

Ei auta muu kuin kokeilla itse.

Rupattelu palstalla samanhenkisten kanssa auttaa kummasti ajattelemaan.
Kiitos kaikille.

Lue lisää

Nikonin D300S on ilmeisen hyvälaatuinen päivitys (1/2009). Tiedän ainakin yhden maailmanluokan ammattilasen, joka kuvaa se kakkosrunkona. Sen kennon herkkyysalue alkaa Nikonille typillisesti IS0 200:sta. ISO 200 herkkyys tekee S300s yhdistettynä esim. salamat SB900 tai SB910, ohjeluku 50, ohjelukua 100 vastaavaksi. SB600:n ohjeluku on mitä ilmeisemmin 33, ja SB300s:n kanssa se olisi siten 66. Eikö riittä SB600:n esim. 85 mm:llä kuvattuna ohjeluku noin 60 (ISO200)? Eihän se syväterävyys kovin suuri tarvitse olla noissa parikuvissa, vaikka kukkiakin mahtuisi kuvaan?

Ymmärrän hyvin ja olen samaa mieltä siitä, että kuvausvaiheessa pitäsi saada valmista mahdollisimman paljon, siis ne kukat, yhdelle ja samalle freimille. On kuitenkin mahdollista tehdä yhtä hyvää ja mahdollisesti parempaakin jälkeä Photoshopilla, jos sellainen löytyy. Samoilla, ehkä lukumäärältään rajallisilla, salamalaitteilla kuvaat ensin morsiuparin harmaata tms. taustaa vasten ja siten ymppäät heidät erikseen kuvatun ja samoilla salamalaitteilla valotettuun taustaan, mikä voi olla mikä tahansa ja kuvattu koska tahansa ilman morsiusparia. Bestameja ja morsiusneitojakin saa kuvattua silloin kun niille aika sopii ja ovat vielä kuvauskunnossa, ja vielä ympättyä heidät juhlakalujen ympärille. Extra time, extra price. Mikä parasta, kaikki voidaan valottaa riittävästi ja oikein samoilla rajallisilla salamalaitteilla.

Piti oikein googlettaa, mitä ne ovat lisänneet 910:aan. Löysin vain laajennetun zoomausalueen 105 -> 200 mm asti, ja n. 25% korkeamman hinnan. Muu on periaatteessa samaa. Arvailen, että uusimman lanseeratun ammattilaisrungon, mikä nelonen se nyt oli, salaman kaukosäätöominaisuuksia on myös ollut pakko kehittää. No minua se ei erityisemmin kiinnosta, ja on pelkkää spkulointia.

5D kirjoitti:

Nikonin D300S on ilmeisen hyvälaatuinen päivitys (1/2009). Tiedän ainakin yhden maailmanluokan ammattilasen, joka kuvaa se kakkosrunkona. Sen kennon herkkyysalue alkaa Nikonille typillisesti IS0 200:sta. ISO 200 herkkyys tekee S300s yhdistettynä esim. salamat SB900 tai SB910, ohjeluku 50, ohjelukua 100 vastaavaksi. SB600:n ohjeluku on mitä ilmeisemmin 33, ja SB300s:n kanssa se olisi siten 66. Eikö riittä SB600:n esim. 85 mm:llä kuvattuna ohjeluku noin 60 (ISO200)? Eihän se syväterävyys kovin suuri tarvitse olla noissa parikuvissa, vaikka kukkiakin mahtuisi kuvaan?

Ymmärrän hyvin ja olen samaa mieltä siitä, että kuvausvaiheessa pitäsi saada valmista mahdollisimman paljon, siis ne kukat, yhdelle ja samalle freimille. On kuitenkin mahdollista tehdä yhtä hyvää ja mahdollisesti parempaakin jälkeä Photoshopilla, jos sellainen löytyy. Samoilla, ehkä lukumäärältään rajallisilla, salamalaitteilla kuvaat ensin morsiuparin harmaata tms. taustaa vasten ja siten ymppäät heidät erikseen kuvatun ja samoilla salamalaitteilla valotettuun taustaan, mikä voi olla mikä tahansa ja kuvattu koska tahansa ilman morsiusparia. Bestameja ja morsiusneitojakin saa kuvattua silloin kun niille aika sopii ja ovat vielä kuvauskunnossa, ja vielä ympättyä heidät juhlakalujen ympärille. Extra time, extra price. Mikä parasta, kaikki voidaan valottaa riittävästi ja oikein samoilla rajallisilla salamalaitteilla.

Piti oikein googlettaa, mitä ne ovat lisänneet 910:aan. Löysin vain laajennetun zoomausalueen 105 -> 200 mm asti, ja n. 25% korkeamman hinnan. Muu on periaatteessa samaa. Arvailen, että uusimman lanseeratun ammattilaisrungon, mikä nelonen se nyt oli, salaman kaukosäätöominaisuuksia on myös ollut pakko kehittää. No minua se ei erityisemmin kiinnosta, ja on pelkkää spkulointia.

Lue lisää

"On kuitenkin mahdollista tehdä yhtä hyvää ja mahdollisesti parempaakin jälkeä Photoshopilla"

En kyllä ole nähnyt kuvankäsittelyohjelmaa jolla saa ainakaan helpolla luonnollisia kuvia jos niitä ei ole kuvattu, tietysti pikseli kerrallaan voi taiteilla, mutta kasvoihin koskeminen on jo minusta uskaliasta.


"Samoilla, ehkä lukumäärältään rajallisilla, salamalaitteilla kuvaat ensin morsiuparin harmaata tms. taustaa vasten ja siten ymppäät heidät erikseen kuvatun ja samoilla salamalaitteilla valotettuun taustaan, mikä voi olla mikä tahansa ja kuvattu koska tahansa ilman morsiusparia"

Ite ainakin kuvaan kohteen useilla lisäsalamoilla ja kamera jalustalla ja on pitkä valotusaika jolloin kauempana oleva liikkumaton tausta valottuu samalla kertaa, näin tuleee luonnonmukainen.
(otan aina 80 ja 100 ASA;lla ja salamat määräävät aukon, tausta valotusajan)

luonnollinen voittaa kirjoitti:

"On kuitenkin mahdollista tehdä yhtä hyvää ja mahdollisesti parempaakin jälkeä Photoshopilla"

En kyllä ole nähnyt kuvankäsittelyohjelmaa jolla saa ainakaan helpolla luonnollisia kuvia jos niitä ei ole kuvattu, tietysti pikseli kerrallaan voi taiteilla, mutta kasvoihin koskeminen on jo minusta uskaliasta.


"Samoilla, ehkä lukumäärältään rajallisilla, salamalaitteilla kuvaat ensin morsiuparin harmaata tms. taustaa vasten ja siten ymppäät heidät erikseen kuvatun ja samoilla salamalaitteilla valotettuun taustaan, mikä voi olla mikä tahansa ja kuvattu koska tahansa ilman morsiusparia"

Ite ainakin kuvaan kohteen useilla lisäsalamoilla ja kamera jalustalla ja on pitkä valotusaika jolloin kauempana oleva liikkumaton tausta valottuu samalla kertaa, näin tuleee luonnonmukainen.
(otan aina 80 ja 100 ASA;lla ja salamat määräävät aukon, tausta valotusajan)

Lue lisää

Eikö olekin hassua, että mitä enemmän leikkisalamoita sitä luonnonmukaisempi kuva. Vain jouluvalot yms valot on luonnonmukaisia!

”Ite ainakin kuvaan kohteen useilla lisäsalamoilla”

≤ Kyllä ”Ite” tietää kohteet pitää valaista useilla lisäsalamoilla ja taustat vielä useammilla. Esim. kissanristiäisissä yms pitää olla satija lisäsalamoita, useita jokaista seurueen henkilöä varten ja parikymmentä taustan valaisuun.

Luonnossa näätsen ihan kaikki paikat on pieniä leikkisalamoita täynnänsä ja vain sellainen on luonnonmukaista. Vallitsevassa valossa otetut kuvat on ihan luonnottomia — kai?

"Muutamiin pokkariin saa kytkettyä lisäsalaman"

kaikiiin pokkareihin, kaikkiin videokameroihin joissa on salama saa orjasalaman,
vai eikö johonkin saa.

Tehosalamatkaan eivät yleensä sovi kuvauksiin jos on kohdetta lähempänä ja kauempana, usein on paras, luonnollisin tulos pienitehoisilla orjasalamoilla.

Heippa taas!

Tosi hieno vastaus "D5".

Konstejahan on monia lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Mutta parhain kiitos ohjelukuselvityksestäsi kuin myös kyseisen rungon ominaisuuksista Niitä pääasiassa kaipasin.

Kuvaan studiossa aina studiosalamoilla ja mieluummin käsittelen kuvaa photarilla mahdollisimman vähän.Ts. originaalin tulee olla tasan oikein valotettu ja muutenkin nappiin aseteltu.Kokemusta studiokuvaajana on kymmeniä vuosia.Nyt vaan silloin tällöin kuvauksia asiakastyönä.Vanha koira ei mielellään opettele uusia konsteja.Ja näilläkin pärjää.

Pyydän anteeksi, että kysymykseni ovat puolihuolimattomasti heiteltyjä ja näin tulee joitakin väärinkäsityksiä alkuperäisestä tarkoituksesta.

Salama-/runkohankinnan käyttötarkoitus tulee olemaan vallitseviin olosuhteisiin.Tapahtumiin.Ei studioon, vaikka erehdyinkin kyselemään SB910 käytöstä hiusvalona.

En siis ole tyytyväinen nykyiseen SB600/D80 yhdistelmään.Mielestäni panostus hankintaan on melkoinen.Hukkaostosta en haluisi tehdä.Siksi vertailu SB600/SB910 suhteessa D300s runkoon.

Todella hyvin vastauksesi selvitti itseäni askarruttavaa asiaa

Kiitos vaivannäöstäsi

hankkimassa... kirjoitti:

Heippa taas!

Tosi hieno vastaus "D5".

Konstejahan on monia lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Mutta parhain kiitos ohjelukuselvityksestäsi kuin myös kyseisen rungon ominaisuuksista Niitä pääasiassa kaipasin.

Kuvaan studiossa aina studiosalamoilla ja mieluummin käsittelen kuvaa photarilla mahdollisimman vähän.Ts. originaalin tulee olla tasan oikein valotettu ja muutenkin nappiin aseteltu.Kokemusta studiokuvaajana on kymmeniä vuosia.Nyt vaan silloin tällöin kuvauksia asiakastyönä.Vanha koira ei mielellään opettele uusia konsteja.Ja näilläkin pärjää.

Pyydän anteeksi, että kysymykseni ovat puolihuolimattomasti heiteltyjä ja näin tulee joitakin väärinkäsityksiä alkuperäisestä tarkoituksesta.

Salama-/runkohankinnan käyttötarkoitus tulee olemaan vallitseviin olosuhteisiin.Tapahtumiin.Ei studioon, vaikka erehdyinkin kyselemään SB910 käytöstä hiusvalona.

En siis ole tyytyväinen nykyiseen SB600/D80 yhdistelmään.Mielestäni panostus hankintaan on melkoinen.Hukkaostosta en haluisi tehdä.Siksi vertailu SB600/SB910 suhteessa D300s runkoon.

Todella hyvin vastauksesi selvitti itseäni askarruttavaa asiaa

Kiitos vaivannäöstäsi

Lue lisää

Sää varmaan hoksit, että noi syöttää sulle ihan sitä itteään?
Eli, jos nostat ison 100->200:n, ei tuo salaman ohjeluku tosiaankaan tuplaannu.

"En siis ole tyytyväinen nykyiseen SB600/D80 yhdistelmään.Mielestäni panostus hankintaan on melkoinen.Hukkaostosta en haluisi tehdä.Siksi vertailu SB600/SB910 suhteessa D300s runkoon."
Metz 58 vastaa tehoiltaan likimain tuota SB910:aa ja niillä on tuo salamoiden teko kyllä ihan hallussa. Satkun siinäkin säästäs, mutta muita ominaisuuksia ei oikein saa verrattua, kun nikonin sivut tökkii pahasti.

duoda, duoda kirjoitti:

Sää varmaan hoksit, että noi syöttää sulle ihan sitä itteään?
Eli, jos nostat ison 100->200:n, ei tuo salaman ohjeluku tosiaankaan tuplaannu.

"En siis ole tyytyväinen nykyiseen SB600/D80 yhdistelmään.Mielestäni panostus hankintaan on melkoinen.Hukkaostosta en haluisi tehdä.Siksi vertailu SB600/SB910 suhteessa D300s runkoon."
Metz 58 vastaa tehoiltaan likimain tuota SB910:aa ja niillä on tuo salamoiden teko kyllä ihan hallussa. Satkun siinäkin säästäs, mutta muita ominaisuuksia ei oikein saa verrattua, kun nikonin sivut tökkii pahasti.

Lue lisää

Ai ei vai?
Tartteekin tutkia tarkemmin.
Hotkaisin kirjotuksen pikasesti.
Toisaalta kolleega varottelee ostamasta Metziä!
Ei kuulemma synkkaa yhtä hyvin rungon kanssa.

Kiitti vinkistä.

Nii.Kohina eniten häiritsee jo 800Asa:lla.
Tyytyisin SB 600, jos voisin nostaa herkkyyttä esim. pimeässä ladossa pidettävissä juhlissa.

Mahtaako D300s pelata niin hyvin? Millä asamäärällä kohisee?

hankkimassa... kirjoitti:

Ai ei vai?
Tartteekin tutkia tarkemmin.
Hotkaisin kirjotuksen pikasesti.
Toisaalta kolleega varottelee ostamasta Metziä!
Ei kuulemma synkkaa yhtä hyvin rungon kanssa.

Kiitti vinkistä.

Nii.Kohina eniten häiritsee jo 800Asa:lla.
Tyytyisin SB 600, jos voisin nostaa herkkyyttä esim. pimeässä ladossa pidettävissä juhlissa.

Mahtaako D300s pelata niin hyvin? Millä asamäärällä kohisee?

Lue lisää

Hmm.
"Mahtaako D300s pelata niin hyvin? Millä asamäärällä kohisee?"
http://www.imaging-resource.com/IMCOMP/COMPS01.HTM

Tuolta voit verrata eroa tuon d80:n ja d300s:n välillä kohinoissa ja muutenkin kuvan laadussa.
Sivun ylälaidasta pitää pistää päälle tuo see "all cameras", jotta d80:n näkyy listassa.

Unohtu pistää tuohon edelliseen. Salaman ohjeluku muuttuu samassa suhteessa kuin nuo aukkoarvotkin tuon isoarvon kanssa eli iso 100->200=GN*sqrt(2)
Tai kerrot vaan isoarvon tuplautuessa salaman ohjearvon 1.4:llä.
(salaman ohjearvo tuplaantuu, kun isoarvoa väännetään 100->400:n)
Ja saat tietty salamalle lisää kantamaa myös, jos voit kasvattaa kamerasi aukkoa ja se vielä kuvaustilanteeseenkin passaa.

Minulla ei ole ollut ongelmia d5000:n ja metz 44:n kanssa ja alkaa noissa metz:ssä olemaan päivitysmahdollisuuskin likipitäen kaikissa, joten pitäisi ne saada pelaamaan uusimmillakin nikonin rungoilla.
Silti minun on paras koputtaa puuta ja toivoa ettei ongelmia tulisikaan.

duoda, duoda kirjoitti:

Hmm.
"Mahtaako D300s pelata niin hyvin? Millä asamäärällä kohisee?"
http://www.imaging-resource.com/IMCOMP/COMPS01.HTM

Tuolta voit verrata eroa tuon d80:n ja d300s:n välillä kohinoissa ja muutenkin kuvan laadussa.
Sivun ylälaidasta pitää pistää päälle tuo see "all cameras", jotta d80:n näkyy listassa.

Unohtu pistää tuohon edelliseen. Salaman ohjeluku muuttuu samassa suhteessa kuin nuo aukkoarvotkin tuon isoarvon kanssa eli iso 100->200=GN*sqrt(2)
Tai kerrot vaan isoarvon tuplautuessa salaman ohjearvon 1.4:llä.
(salaman ohjearvo tuplaantuu, kun isoarvoa väännetään 100->400:n)
Ja saat tietty salamalle lisää kantamaa myös, jos voit kasvattaa kamerasi aukkoa ja se vielä kuvaustilanteeseenkin passaa.

Minulla ei ole ollut ongelmia d5000:n ja metz 44:n kanssa ja alkaa noissa metz:ssä olemaan päivitysmahdollisuuskin likipitäen kaikissa, joten pitäisi ne saada pelaamaan uusimmillakin nikonin rungoilla.
Silti minun on paras koputtaa puuta ja toivoa ettei ongelmia tulisikaan.

Lue lisää

”Tai kerrot vaan isoarvon tuplautuessa salaman ohjearvon 1.4:llä.
(salaman ohjearvo tuplaantuu, kun isoarvoa väännetään 100->400:n)”

Ihanko totta voiko salaman tehoa muuttaa säätämällä kameran kennon ISO-arvoa?
Tuostahan seuraa kai myös se, että objektiivin valovoiman voi lisätä muuttamalla ISO-arvoa? Voiko objektiivin valovoimaa säätää hyös himmentimellä?

Onkohan tässä nyt puurot ja vellit sekaisin (ohjeluku/ohjearvo), vrt aukko/valovoima?

duoda, duoda kirjoitti:

Sää varmaan hoksit, että noi syöttää sulle ihan sitä itteään?
Eli, jos nostat ison 100->200:n, ei tuo salaman ohjeluku tosiaankaan tuplaannu.

"En siis ole tyytyväinen nykyiseen SB600/D80 yhdistelmään.Mielestäni panostus hankintaan on melkoinen.Hukkaostosta en haluisi tehdä.Siksi vertailu SB600/SB910 suhteessa D300s runkoon."
Metz 58 vastaa tehoiltaan likimain tuota SB910:aa ja niillä on tuo salamoiden teko kyllä ihan hallussa. Satkun siinäkin säästäs, mutta muita ominaisuuksia ei oikein saa verrattua, kun nikonin sivut tökkii pahasti.

Lue lisää

Ei, mutta kennon herkkyys kasvaa. Vastaava vaikutus.

duoda, duoda kirjoitti:

Hmm.
"Mahtaako D300s pelata niin hyvin? Millä asamäärällä kohisee?"
http://www.imaging-resource.com/IMCOMP/COMPS01.HTM

Tuolta voit verrata eroa tuon d80:n ja d300s:n välillä kohinoissa ja muutenkin kuvan laadussa.
Sivun ylälaidasta pitää pistää päälle tuo see "all cameras", jotta d80:n näkyy listassa.

Unohtu pistää tuohon edelliseen. Salaman ohjeluku muuttuu samassa suhteessa kuin nuo aukkoarvotkin tuon isoarvon kanssa eli iso 100->200=GN*sqrt(2)
Tai kerrot vaan isoarvon tuplautuessa salaman ohjearvon 1.4:llä.
(salaman ohjearvo tuplaantuu, kun isoarvoa väännetään 100->400:n)
Ja saat tietty salamalle lisää kantamaa myös, jos voit kasvattaa kamerasi aukkoa ja se vielä kuvaustilanteeseenkin passaa.

Minulla ei ole ollut ongelmia d5000:n ja metz 44:n kanssa ja alkaa noissa metz:ssä olemaan päivitysmahdollisuuskin likipitäen kaikissa, joten pitäisi ne saada pelaamaan uusimmillakin nikonin rungoilla.
Silti minun on paras koputtaa puuta ja toivoa ettei ongelmia tulisikaan.

Lue lisää

Ei näy D80 listassa.

Olen tottunut ohjelukuvarvovertailussa käyttämään 100ASA/21Din.Helpompi mulle näin yhdellä arvolla päätellä teho.
En vieläkään ehdi lukea uudestaan "D5" kirjoitusta ja linkkejä.
Anteeksi siitä.

Lapsenlapset pitää isovanhemman menossa.Kiirettä pukkaa.Onneksi.

Tutkin varmasti tarkemmin vielä sinunkin laskelmiasi "duoda duoda".

Kiitti niistä

alkaa noissa? kirjoitti:

”Tai kerrot vaan isoarvon tuplautuessa salaman ohjearvon 1.4:llä.
(salaman ohjearvo tuplaantuu, kun isoarvoa väännetään 100->400:n)”

Ihanko totta voiko salaman tehoa muuttaa säätämällä kameran kennon ISO-arvoa?
Tuostahan seuraa kai myös se, että objektiivin valovoiman voi lisätä muuttamalla ISO-arvoa? Voiko objektiivin valovoimaa säätää hyös himmentimellä?

Onkohan tässä nyt puurot ja vellit sekaisin (ohjeluku/ohjearvo), vrt aukko/valovoima?

Lue lisää

Edellä ketjussa oleville pieni palautus ruotuun. En minä ole väittänyt, että salaman ohjeluku muuttuu. Lukekaa tarkasti. Ei salaman ohjelukua muuta mikään. Se on sama minkä valmistaja on sille kerran rakentanut.

Kennolle pääsevää valoa voidaan lisätä tai vähentää herkkyttä, aukoa tai aikaa säätämällä. Puhe oli siitä, että Nikoneissa yleensä pienin herkkyys, sikäli kun tiedän, on ISO200. (Joissakin kalleimmissa kameroissa ISO100, eikä nyt puhuta herkkyysalueen laajennusmahdolisuuksista.) Salaman ohjeluku määritetään ja ilmoitetaan aina ISO 100 herkkyydellä. Kuvaaja voi ottaa salamasta ennemmän tehoja irti em. tavoilla ja esim. tuomalla salaman kohdetta lähemmäs. Kun salaman ja kohteen etäisyys on vakio, tuplaa Nikonin ISO200 minimiherkkyys salaman tehon. Samaa säätöä voidaan tietty käyttää muidenkin valmistajien merkeillä, mutta miksi ihmeessä nostaa herkkyyttä jos ei ole perusteltua syytä!

Asia mikä tähän sotkettiin, koski etäisyyden muuttumista tai aukon tai yhtäläillä suljinajan. Muuten ei objektiivin valovoimaa voi muuttaa, huom. ed. Kyse on koko ajan oikean valotuksen säätämisestä. Tein yksinkertaisen laskuesimerkin, mistä näkee etäisyyden muuttumisen vaikutuksen: http://aijaa.com/008209337442. Salama on pisteessä "S". Kamera saa olla missä tahansa lähettyvillä, ja koko ajan on kysymys kennolle pääsevän valon määrästä.

Kun salamalla valotetaan vakio määrä (M-mode) valoa tietylle pinta-alalle etäisyydeltä "h", niin kuinka paljon on aukkoa muutettava pykälällä tai valotusaika kaksinkertaistettava/puolitettava, jos etäisyys kohteeseen on "H". Oletetaan tietysti, että valotetaan samalla polttovälillä? Kun etäisyyttä kasvatetaan niin, että salamavalo leviää kaksi kertaa suuremmalle alalle jolloin valon voimakkuus heikkenee, on yhtä em. muuttujista suurennettava kertoimella neliöjuuri kaksi (1,4), jotta kennolle saadaan vastaava määrä valoa.

Ei valokuvaaja tietenkään kalkulaattorin kanssa kuvaa. Valotusmittari on sitä varten. Speedliten ETTL (Nikonilla iTTL) automatiikka selvittää asian itse (muttei aina ja varsinkaan hääkuvauksessa) ja Canonin/ Nikonin huippusalamat ilmoittavat arvot salaman takakannessa. Metziä en tunne. Kaikki salaman ja kameran asetukset pitää tietysti testata etukäteen ja kuvauspaikalla muutamalla koelaukauksella.

Kaikilla keinovalolähteillä, kynttilästä salamavaloon, on etäisyyden muutoksen vaikutus otettava valotettaessa huomioon ja ymmärrettävä. Ainoastaan suora auringon valo on yhtä voimakasta, vaikka kameran ja kohteen etäisyys muuttuisi. Sen verran isosta energialähteestä on kysymys.

5D kirjoitti:

Edellä ketjussa oleville pieni palautus ruotuun. En minä ole väittänyt, että salaman ohjeluku muuttuu. Lukekaa tarkasti. Ei salaman ohjelukua muuta mikään. Se on sama minkä valmistaja on sille kerran rakentanut.

Kennolle pääsevää valoa voidaan lisätä tai vähentää herkkyttä, aukoa tai aikaa säätämällä. Puhe oli siitä, että Nikoneissa yleensä pienin herkkyys, sikäli kun tiedän, on ISO200. (Joissakin kalleimmissa kameroissa ISO100, eikä nyt puhuta herkkyysalueen laajennusmahdolisuuksista.) Salaman ohjeluku määritetään ja ilmoitetaan aina ISO 100 herkkyydellä. Kuvaaja voi ottaa salamasta ennemmän tehoja irti em. tavoilla ja esim. tuomalla salaman kohdetta lähemmäs. Kun salaman ja kohteen etäisyys on vakio, tuplaa Nikonin ISO200 minimiherkkyys salaman tehon. Samaa säätöä voidaan tietty käyttää muidenkin valmistajien merkeillä, mutta miksi ihmeessä nostaa herkkyyttä jos ei ole perusteltua syytä!

Asia mikä tähän sotkettiin, koski etäisyyden muuttumista tai aukon tai yhtäläillä suljinajan. Muuten ei objektiivin valovoimaa voi muuttaa, huom. ed. Kyse on koko ajan oikean valotuksen säätämisestä. Tein yksinkertaisen laskuesimerkin, mistä näkee etäisyyden muuttumisen vaikutuksen: http://aijaa.com/008209337442. Salama on pisteessä "S". Kamera saa olla missä tahansa lähettyvillä, ja koko ajan on kysymys kennolle pääsevän valon määrästä.

Kun salamalla valotetaan vakio määrä (M-mode) valoa tietylle pinta-alalle etäisyydeltä "h", niin kuinka paljon on aukkoa muutettava pykälällä tai valotusaika kaksinkertaistettava/puolitettava, jos etäisyys kohteeseen on "H". Oletetaan tietysti, että valotetaan samalla polttovälillä? Kun etäisyyttä kasvatetaan niin, että salamavalo leviää kaksi kertaa suuremmalle alalle jolloin valon voimakkuus heikkenee, on yhtä em. muuttujista suurennettava kertoimella neliöjuuri kaksi (1,4), jotta kennolle saadaan vastaava määrä valoa.

Ei valokuvaaja tietenkään kalkulaattorin kanssa kuvaa. Valotusmittari on sitä varten. Speedliten ETTL (Nikonilla iTTL) automatiikka selvittää asian itse (muttei aina ja varsinkaan hääkuvauksessa) ja Canonin/ Nikonin huippusalamat ilmoittavat arvot salaman takakannessa. Metziä en tunne. Kaikki salaman ja kameran asetukset pitää tietysti testata etukäteen ja kuvauspaikalla muutamalla koelaukauksella.

Kaikilla keinovalolähteillä, kynttilästä salamavaloon, on etäisyyden muutoksen vaikutus otettava valotettaessa huomioon ja ymmärrettävä. Ainoastaan suora auringon valo on yhtä voimakasta, vaikka kameran ja kohteen etäisyys muuttuisi. Sen verran isosta energialähteestä on kysymys.

Lue lisää

Tää viimesin kirjoiksesi "D5" oli hyvä.

Tällä logiikalla itse aikoinaan n.40 vuotta sitten asian itselleni iskostanut.

5D kirjoitti:

Edellä ketjussa oleville pieni palautus ruotuun. En minä ole väittänyt, että salaman ohjeluku muuttuu. Lukekaa tarkasti. Ei salaman ohjelukua muuta mikään. Se on sama minkä valmistaja on sille kerran rakentanut.

Kennolle pääsevää valoa voidaan lisätä tai vähentää herkkyttä, aukoa tai aikaa säätämällä. Puhe oli siitä, että Nikoneissa yleensä pienin herkkyys, sikäli kun tiedän, on ISO200. (Joissakin kalleimmissa kameroissa ISO100, eikä nyt puhuta herkkyysalueen laajennusmahdolisuuksista.) Salaman ohjeluku määritetään ja ilmoitetaan aina ISO 100 herkkyydellä. Kuvaaja voi ottaa salamasta ennemmän tehoja irti em. tavoilla ja esim. tuomalla salaman kohdetta lähemmäs. Kun salaman ja kohteen etäisyys on vakio, tuplaa Nikonin ISO200 minimiherkkyys salaman tehon. Samaa säätöä voidaan tietty käyttää muidenkin valmistajien merkeillä, mutta miksi ihmeessä nostaa herkkyyttä jos ei ole perusteltua syytä!

Asia mikä tähän sotkettiin, koski etäisyyden muuttumista tai aukon tai yhtäläillä suljinajan. Muuten ei objektiivin valovoimaa voi muuttaa, huom. ed. Kyse on koko ajan oikean valotuksen säätämisestä. Tein yksinkertaisen laskuesimerkin, mistä näkee etäisyyden muuttumisen vaikutuksen: http://aijaa.com/008209337442. Salama on pisteessä "S". Kamera saa olla missä tahansa lähettyvillä, ja koko ajan on kysymys kennolle pääsevän valon määrästä.

Kun salamalla valotetaan vakio määrä (M-mode) valoa tietylle pinta-alalle etäisyydeltä "h", niin kuinka paljon on aukkoa muutettava pykälällä tai valotusaika kaksinkertaistettava/puolitettava, jos etäisyys kohteeseen on "H". Oletetaan tietysti, että valotetaan samalla polttovälillä? Kun etäisyyttä kasvatetaan niin, että salamavalo leviää kaksi kertaa suuremmalle alalle jolloin valon voimakkuus heikkenee, on yhtä em. muuttujista suurennettava kertoimella neliöjuuri kaksi (1,4), jotta kennolle saadaan vastaava määrä valoa.

Ei valokuvaaja tietenkään kalkulaattorin kanssa kuvaa. Valotusmittari on sitä varten. Speedliten ETTL (Nikonilla iTTL) automatiikka selvittää asian itse (muttei aina ja varsinkaan hääkuvauksessa) ja Canonin/ Nikonin huippusalamat ilmoittavat arvot salaman takakannessa. Metziä en tunne. Kaikki salaman ja kameran asetukset pitää tietysti testata etukäteen ja kuvauspaikalla muutamalla koelaukauksella.

Kaikilla keinovalolähteillä, kynttilästä salamavaloon, on etäisyyden muutoksen vaikutus otettava valotettaessa huomioon ja ymmärrettävä. Ainoastaan suora auringon valo on yhtä voimakasta, vaikka kameran ja kohteen etäisyys muuttuisi. Sen verran isosta energialähteestä on kysymys.

Lue lisää

”En minä ole väittänyt, että salaman ohjeluku muuttuu. Lukekaa tarkasti. Ei salaman ohjelukua muuta mikään. Se on sama minkä valmistaja on sille kerran rakentanut ”
VS:
”Kun salaman ja kohteen etäisyys on vakio, tuplaa Nikonin ISO200 minimiherkkyys salaman tehon … Kuvaaja voi ottaa salamasta ennemmän tehoja irti em. tavoilla ja esim. tuomalla salaman kohdetta lähemmäs.”

> Kuinka ihmeessä se salaman teho voi tuplaantua?
>> Voiko samalla tavalla tuplata objektiivin valovoiman?
>>> Miten ihmeessä salaman teho voi muuttua ”kohdetta lähemmäs”. Muuttuuko myös esim 11 W:n säästölamppu 30W:n lampuksi kun sen tuo ”kohdetta lähemmäs”

”Ainoastaan suora auringon valo on yhtä voimakasta, vaikka kameran ja kohteen etäisyys muuttuisi.”
> jos ei ole suoraa auringonvaloa niin muuttuuko valon voimakuus kun kameran ja kohteen etäisyys muuttuu?

hankkimassa... kirjoitti:

Tää viimesin kirjoiksesi "D5" oli hyvä.

Tällä logiikalla itse aikoinaan n.40 vuotta sitten asian itselleni iskostanut.

Kootut sadut:
1. (Kennolle pääsevää valoa voidaan lisätä tai) vähentää herkkyttä, aukoa tai aikaa säätämällä.
… onpa ihme temppu herkkyyttä voi vähentää aukkoa tai aikaa säätämällä??

2. Kuvaaja voi ottaa salamasta ennemmän tehoja irti em. tavoilla ja esim. tuomalla salaman kohdetta lähemmäs.
… jos salaman teho on esim 200 W/s niin paljonko enemmän tehoa saa irti tuomalla salamaa lähemmäksi?

3. tuplaa Nikonin ISO200 minimiherkkyys salaman tehon.
… 200 W/s tehosta tulee 400 W/s aina kun kuvaa Nikonilla??

4. Ainoastaan suora auringon valo on yhtä voimakasta, vaikka kameran ja kohteen etäisyys muuttuisi.
… jos auringonvalo on epäsuoraa niin kameran ja kohteen etäisyys muuttaa auringon tehoa??
… jos ei ole suoraa auringonvaloa niin kameran ja kohteen etäisyys (mistä) vaikuttaa valon voimakkuuteen??

Arvaa mikä ero on salaman teholla, ohjeluvulla ja valon määrällä?
Mikä näistä voi ”tuplaantua” mikä ei?

tyhmiä kyselen kirjoitti:

”En minä ole väittänyt, että salaman ohjeluku muuttuu. Lukekaa tarkasti. Ei salaman ohjelukua muuta mikään. Se on sama minkä valmistaja on sille kerran rakentanut ”
VS:
”Kun salaman ja kohteen etäisyys on vakio, tuplaa Nikonin ISO200 minimiherkkyys salaman tehon … Kuvaaja voi ottaa salamasta ennemmän tehoja irti em. tavoilla ja esim. tuomalla salaman kohdetta lähemmäs.”

> Kuinka ihmeessä se salaman teho voi tuplaantua?
>> Voiko samalla tavalla tuplata objektiivin valovoiman?
>>> Miten ihmeessä salaman teho voi muuttua ”kohdetta lähemmäs”. Muuttuuko myös esim 11 W:n säästölamppu 30W:n lampuksi kun sen tuo ”kohdetta lähemmäs”

”Ainoastaan suora auringon valo on yhtä voimakasta, vaikka kameran ja kohteen etäisyys muuttuisi.”
> jos ei ole suoraa auringonvaloa niin muuttuuko valon voimakuus kun kameran ja kohteen etäisyys muuttuu?

Lue lisää

Empä tiedä kyseletkö mitään tyhmiä. Ehkäpä nimi ohjeluku tai -arvo, kuten sen käänsin voi muuttua ja olla "ohje"luku.
Se ainakin manuaalin mukaan muuttuu, jos käytän hss-asetusta, säädän reflektorin asentoa tai käytän esim. 1/64 paukuille. Tiedä sitten miten salama tuota säätää, tuikkujen määränä vai tehona.
Noilla valmistajilla on myös hieman kirjava tapa esittää salaman ohjeluku, jos vaikka tuota nikonin sb700-salaman mainosta viitsii selata, niin voi meitä.

Metz 58 antaa kuitenkin manuskan mukaan 35mm kinovastaavalle valaisukulmalle GN35 ja nikon (joiden sivut tökkii minulla) antaa tuolle sb910 salamalle GN34, joten se tuikku siellä vastaa aika lähelle toisiaan.
Ja tuo 35mm vastaava on nikonin mukaan se täysikennoisen kuvakulma, enkä muuta kuin tuon tiedon saa heistä irti, joten metz:in manuaalista etsin heidän salamansa vastaavan valaisukulman.
Ohjeluku kuitenkin vieläkin mielestäni menee tuon iso100->200, korotuksen jälkeen tuon neliöjuuri kahden kertoimena. Ja se on vain ohje.

hankkimassa... kirjoitti:

Ei näy D80 listassa.

Olen tottunut ohjelukuvarvovertailussa käyttämään 100ASA/21Din.Helpompi mulle näin yhdellä arvolla päätellä teho.
En vieläkään ehdi lukea uudestaan "D5" kirjoitusta ja linkkejä.
Anteeksi siitä.

Lapsenlapset pitää isovanhemman menossa.Kiirettä pukkaa.Onneksi.

Tutkin varmasti tarkemmin vielä sinunkin laskelmiasi "duoda duoda".

Kiitti niistä

Lue lisää

"Sivun ylälaidasta pitää pistää päälle tuo see "all cameras", jotta d80:n näkyy listassa"
itseäni lainaten :)

Ja lapsenlapset on hyvä pitää etusijalla oli "kerroin" näissä keskusteluissa mikä hyvänsä. Kaikessa rauhassa toisin sanoen.

Sivun ylälaidasta pi kirjoitti:

"Sivun ylälaidasta pitää pistää päälle tuo see "all cameras", jotta d80:n näkyy listassa"
itseäni lainaten :)

Ja lapsenlapset on hyvä pitää etusijalla oli "kerroin" näissä keskusteluissa mikä hyvänsä. Kaikessa rauhassa toisin sanoen.

Lue lisää

"Sivun ylälaidasta pi"
ctrl eli konrolli lakkas näemmä toimimasta? No winukkahan tää.

duoda, duoda kirjoitti:

Empä tiedä kyseletkö mitään tyhmiä. Ehkäpä nimi ohjeluku tai -arvo, kuten sen käänsin voi muuttua ja olla "ohje"luku.
Se ainakin manuaalin mukaan muuttuu, jos käytän hss-asetusta, säädän reflektorin asentoa tai käytän esim. 1/64 paukuille. Tiedä sitten miten salama tuota säätää, tuikkujen määränä vai tehona.
Noilla valmistajilla on myös hieman kirjava tapa esittää salaman ohjeluku, jos vaikka tuota nikonin sb700-salaman mainosta viitsii selata, niin voi meitä.

Metz 58 antaa kuitenkin manuskan mukaan 35mm kinovastaavalle valaisukulmalle GN35 ja nikon (joiden sivut tökkii minulla) antaa tuolle sb910 salamalle GN34, joten se tuikku siellä vastaa aika lähelle toisiaan.
Ja tuo 35mm vastaava on nikonin mukaan se täysikennoisen kuvakulma, enkä muuta kuin tuon tiedon saa heistä irti, joten metz:in manuaalista etsin heidän salamansa vastaavan valaisukulman.
Ohjeluku kuitenkin vieläkin mielestäni menee tuon iso100->200, korotuksen jälkeen tuon neliöjuuri kahden kertoimena. Ja se on vain ohje.

Lue lisää

Se on tuo salaman teho vähänkuin objektiivin valovoima tai moottori teho. Joku viisas tuolla toisaalla totesi, että 100 hv perämoottorin nimellisteho on 100 hv vaikka moottori ei ole käynnissä..

Valmistaja salamaan rakentama teho ei muutu kameraa säätämällä tai salamaa siirtämällä, heijastamalla, suodattimilla, valonhajoittimilla tms. Teho ei muutu! – ei vaikka heittäisit salamalla vesilintua
Ihan niin kuin objektiivin valovoima ei muutu aikaa tai aukkoa säätämällä eikä moottorin teho ja vääntömomenttimuutu vaihteita vaihtamalla.

Tässä keskustelussa on nyt mennyt puurot ja vellit totaalisesti sikinsokin sekaisin. Kaiken maailman höpöjutut salaman tehon tuplaamisesta Nikonilla yms on täysin vailla todellisuuspohjaa.

Valon määrä heikkenee etäisyyden neliössä mutta etäisyys ei muuta valonlähteen (aurinko, salama, hehkulamppu jne) tehoa!

ISO-arvon säätäminen ei vaikuta salaman tehoon (ei edes Nikonin ISO 200), sillä voi säätää vain kuvaan tarvittavan valon määrää.

HSS tms asetus ei muuta salaman tehoa sillä vaan puretaan salaman teho pienissä osissa. Eli kondensaattoriin ladattua tehoa ei pureta kaikkea kerralla, mutta se on silti siellä.

Ohjeluku ei ole salaman tehon mittayksikkö!
Ohjeluku on nimensä mukaisesti ohjeluku jonka avulla voidaan arvioida salaman antaman valon määrää eri etäisyyksillä.

”ohjeluku tai -arvo, kuten sen käänsin voi muuttua”
Kyllä ohjeluku voi muuttua, mutta salaman teho pysyy ennallaan.
Luku ei kuitenkaan voi koskaan tarkoittaa samaa kuin arvo tai teho, elikkä luku ei ole arvon tai tehon mittayksikkö!

Ns. zoomaavissa salamoissa ohjeluku on yleensä hämäävästi ilmoitettu kapeimman valokeilan (pisimmän polttovälin) mukaan.

Suoli 24 ei ole tietolähde vaan ymmärtämättömien leikkikenttä ;–)

että ehkä näin kirjoitti:

Se on tuo salaman teho vähänkuin objektiivin valovoima tai moottori teho. Joku viisas tuolla toisaalla totesi, että 100 hv perämoottorin nimellisteho on 100 hv vaikka moottori ei ole käynnissä..

Valmistaja salamaan rakentama teho ei muutu kameraa säätämällä tai salamaa siirtämällä, heijastamalla, suodattimilla, valonhajoittimilla tms. Teho ei muutu! – ei vaikka heittäisit salamalla vesilintua
Ihan niin kuin objektiivin valovoima ei muutu aikaa tai aukkoa säätämällä eikä moottorin teho ja vääntömomenttimuutu vaihteita vaihtamalla.

Tässä keskustelussa on nyt mennyt puurot ja vellit totaalisesti sikinsokin sekaisin. Kaiken maailman höpöjutut salaman tehon tuplaamisesta Nikonilla yms on täysin vailla todellisuuspohjaa.

Valon määrä heikkenee etäisyyden neliössä mutta etäisyys ei muuta valonlähteen (aurinko, salama, hehkulamppu jne) tehoa!

ISO-arvon säätäminen ei vaikuta salaman tehoon (ei edes Nikonin ISO 200), sillä voi säätää vain kuvaan tarvittavan valon määrää.

HSS tms asetus ei muuta salaman tehoa sillä vaan puretaan salaman teho pienissä osissa. Eli kondensaattoriin ladattua tehoa ei pureta kaikkea kerralla, mutta se on silti siellä.

Ohjeluku ei ole salaman tehon mittayksikkö!
Ohjeluku on nimensä mukaisesti ohjeluku jonka avulla voidaan arvioida salaman antaman valon määrää eri etäisyyksillä.

”ohjeluku tai -arvo, kuten sen käänsin voi muuttua”
Kyllä ohjeluku voi muuttua, mutta salaman teho pysyy ennallaan.
Luku ei kuitenkaan voi koskaan tarkoittaa samaa kuin arvo tai teho, elikkä luku ei ole arvon tai tehon mittayksikkö!

Ns. zoomaavissa salamoissa ohjeluku on yleensä hämäävästi ilmoitettu kapeimman valokeilan (pisimmän polttovälin) mukaan.

Suoli 24 ei ole tietolähde vaan ymmärtämättömien leikkikenttä ;–)

Lue lisää

"HSS tms asetus ei muuta salaman tehoa sillä vaan puretaan salaman teho pienissä osissa. Eli kondensaattoriin ladattua tehoa ei pureta kaikkea kerralla, mutta se on silti siellä."
Jos tuonne konkkaan saa ladattua vielä energiaa, niin tää menisi minullekkin läpi. Teho ei.
Muuten nämä kävis oikein passelisti.

että ehkä näin kirjoitti:

Se on tuo salaman teho vähänkuin objektiivin valovoima tai moottori teho. Joku viisas tuolla toisaalla totesi, että 100 hv perämoottorin nimellisteho on 100 hv vaikka moottori ei ole käynnissä..

Valmistaja salamaan rakentama teho ei muutu kameraa säätämällä tai salamaa siirtämällä, heijastamalla, suodattimilla, valonhajoittimilla tms. Teho ei muutu! – ei vaikka heittäisit salamalla vesilintua
Ihan niin kuin objektiivin valovoima ei muutu aikaa tai aukkoa säätämällä eikä moottorin teho ja vääntömomenttimuutu vaihteita vaihtamalla.

Tässä keskustelussa on nyt mennyt puurot ja vellit totaalisesti sikinsokin sekaisin. Kaiken maailman höpöjutut salaman tehon tuplaamisesta Nikonilla yms on täysin vailla todellisuuspohjaa.

Valon määrä heikkenee etäisyyden neliössä mutta etäisyys ei muuta valonlähteen (aurinko, salama, hehkulamppu jne) tehoa!

ISO-arvon säätäminen ei vaikuta salaman tehoon (ei edes Nikonin ISO 200), sillä voi säätää vain kuvaan tarvittavan valon määrää.

HSS tms asetus ei muuta salaman tehoa sillä vaan puretaan salaman teho pienissä osissa. Eli kondensaattoriin ladattua tehoa ei pureta kaikkea kerralla, mutta se on silti siellä.

Ohjeluku ei ole salaman tehon mittayksikkö!
Ohjeluku on nimensä mukaisesti ohjeluku jonka avulla voidaan arvioida salaman antaman valon määrää eri etäisyyksillä.

”ohjeluku tai -arvo, kuten sen käänsin voi muuttua”
Kyllä ohjeluku voi muuttua, mutta salaman teho pysyy ennallaan.
Luku ei kuitenkaan voi koskaan tarkoittaa samaa kuin arvo tai teho, elikkä luku ei ole arvon tai tehon mittayksikkö!

Ns. zoomaavissa salamoissa ohjeluku on yleensä hämäävästi ilmoitettu kapeimman valokeilan (pisimmän polttovälin) mukaan.

Suoli 24 ei ole tietolähde vaan ymmärtämättömien leikkikenttä ;–)

Lue lisää

Otetaan kerran vielä. Kertaan vanhan sanomani, ettei salaman ominaisuuksia, tai objektiivin, tässä ole kukaan muutamassa eikä ne muutu.

Asiaa pitää tarkastella kennolle pääsevän valon määrän, oikean valotuksen kannalta. Se on valotuksessa tärkeintä. Kokeile omalla kameralla ja salamalla!
- Valitse kennon herkkyydeksi ISO800
- Valitse vaikkapa aukko f/11 (tai f/16) ja joku normaalipolttoväli, koko testi ajan sama
- Kytke salama mauaalille (M-mode), ÄLÄ kuvaa nyt automaatilla.
- istu vaikka tuoliaa ja ota kuva jostakin seinästä noin 2 m (vakio)etäisyydeltä. Kuvattavassa saa olla värieroja, jotta saat kuvasta tolkun.
- mitään muita säätöjä ei saa tehdä. Suljinaika saa olla mitä vaan, kunhan se on koko ajan sama (1/100 - 1/200 on ok). Tarkennus ei nyt kiinnosta vaikka ei terävä kuva haittaa.Tässä valotetaan nyt salamalla.
- katso histogrammia, valottuiko yli. (Valotusajalla ei ole merkitystä - M-mode)
- alenna tarvittaessa salaman tehoa (...1/4, 1/8, 1/16 ...)
- ota uusi kuva niin kauan ettei kuva ylivalotu. Histogrammilla pikselivuori ei leikkaa oikeata reunaa ja mieluummin on testissä reilusti irti oik.reunasta. Alennat tarvittaessa vain salaman tehoa.
- Kun olet löytänyt sopivat asetukset [0-kuva], pudotat herkkyyttä ISO800 --> ISO400 ja pidät edelleen kaikki muut säädöt muuttamattomina.
- Ota kuva edelleen samasta kohteesta, samalta etäisyydeltä.
- Katsoi histogrammia. Valotus on siirtynyt aukon verran tummaan päin verrattuna 0-kuvan valotukseen, miksi?
- Valitse ISO1600 ja ota kuva kuten ennen. Histogrammilla näkyy, että pikselit siirtyvät oikealla aukon verran 0-kuvaan verrattuna. Miksi?

Voit tehdä testin heti alkujaan ISO100 (nikonistit IS0200) alitusherkkyytenä, ja nostat sitten herkkyyttä ISO200:aan (ISO400:aan)

Herkkyys vaikuttaa salamatehoon, tai näyttää vaikuttavan. Oikeasti kysymys oli kennon herkkyydestä ja sen muuttamisesta. Ja siitä miten salamasta saadaan lisää tehoja.

Jos salaman tehoa ei voi muttaa, mutta siinä on M-mode, valitse kuvauspaikka niin kaukaa seinästä, että kuva ei ylivalotu. Pidä tämä etäisyys ja muuta sitten herkkyyttä ed. ohjeen mukaan.

Jätän pohdittavaksi kohdat, miksi pitää valita M-mode ja miksi suljinaikaa ei muuteta.

Tiettyihin kommentteihin en viitsi vastata, arvatkaa miksi!

5D kirjoitti:

Otetaan kerran vielä. Kertaan vanhan sanomani, ettei salaman ominaisuuksia, tai objektiivin, tässä ole kukaan muutamassa eikä ne muutu.

Asiaa pitää tarkastella kennolle pääsevän valon määrän, oikean valotuksen kannalta. Se on valotuksessa tärkeintä. Kokeile omalla kameralla ja salamalla!
- Valitse kennon herkkyydeksi ISO800
- Valitse vaikkapa aukko f/11 (tai f/16) ja joku normaalipolttoväli, koko testi ajan sama
- Kytke salama mauaalille (M-mode), ÄLÄ kuvaa nyt automaatilla.
- istu vaikka tuoliaa ja ota kuva jostakin seinästä noin 2 m (vakio)etäisyydeltä. Kuvattavassa saa olla värieroja, jotta saat kuvasta tolkun.
- mitään muita säätöjä ei saa tehdä. Suljinaika saa olla mitä vaan, kunhan se on koko ajan sama (1/100 - 1/200 on ok). Tarkennus ei nyt kiinnosta vaikka ei terävä kuva haittaa.Tässä valotetaan nyt salamalla.
- katso histogrammia, valottuiko yli. (Valotusajalla ei ole merkitystä - M-mode)
- alenna tarvittaessa salaman tehoa (...1/4, 1/8, 1/16 ...)
- ota uusi kuva niin kauan ettei kuva ylivalotu. Histogrammilla pikselivuori ei leikkaa oikeata reunaa ja mieluummin on testissä reilusti irti oik.reunasta. Alennat tarvittaessa vain salaman tehoa.
- Kun olet löytänyt sopivat asetukset [0-kuva], pudotat herkkyyttä ISO800 --> ISO400 ja pidät edelleen kaikki muut säädöt muuttamattomina.
- Ota kuva edelleen samasta kohteesta, samalta etäisyydeltä.
- Katsoi histogrammia. Valotus on siirtynyt aukon verran tummaan päin verrattuna 0-kuvan valotukseen, miksi?
- Valitse ISO1600 ja ota kuva kuten ennen. Histogrammilla näkyy, että pikselit siirtyvät oikealla aukon verran 0-kuvaan verrattuna. Miksi?

Voit tehdä testin heti alkujaan ISO100 (nikonistit IS0200) alitusherkkyytenä, ja nostat sitten herkkyyttä ISO200:aan (ISO400:aan)

Herkkyys vaikuttaa salamatehoon, tai näyttää vaikuttavan. Oikeasti kysymys oli kennon herkkyydestä ja sen muuttamisesta. Ja siitä miten salamasta saadaan lisää tehoja.

Jos salaman tehoa ei voi muttaa, mutta siinä on M-mode, valitse kuvauspaikka niin kaukaa seinästä, että kuva ei ylivalotu. Pidä tämä etäisyys ja muuta sitten herkkyyttä ed. ohjeen mukaan.

Jätän pohdittavaksi kohdat, miksi pitää valita M-mode ja miksi suljinaikaa ei muuteta.

Tiettyihin kommentteihin en viitsi vastata, arvatkaa miksi!

Lue lisää

Herkkyys vaikuttaa salamatehoon, tai näyttää vaikuttavan. Oikeasti kysymys oli kennon herkkyydestä ja sen muuttamisesta. Ja siitä miten salamasta saadaan lisää tehoja.
—no herkkyys ei todellakaan vaikuta mitenkään salaman tehoon. Miksi tuollaista täysin järjetöntä intät. Salaman teho on se minkä valmistaja on siihen tehnyt. Millään kameran säädöllä, kennolla tms ei ole vähäisintäkään vaikutusta salaman tehoon

Jos salaman tehoa ei voi muttaa, mutta siinä on M-mode, valitse kuvauspaikka niin kaukaa seinästä, että kuva ei ylivalotu. Pidä tämä etäisyys ja muuta sitten herkkyyttä ed. ohjeen mukaan.
Jätän pohdittavaksi kohdat, miksi pitää valita M-mode
—et siis ymmärtänyt tota edellistä vertausta joten yritetäänpä uudelleen: Jos moottorin tehoa ei voi muuttaa niin miksi autossa on vaihteet ja miksi ei vaan säädetä nopeutta jarrulla?
Jos vähääkään ymmärsit tuon vertauksen vaihteisiin niin sinun pitäisi tajuta, että salaman teho on sen ns. nimellisteho vaikka sitä käytettäisiin ilman kameraa ja ihan muuhun tarkoitukseen kuin valokuvaus.

Otetaanpa vielä kertauksena toinen vertaus. Jos sinulla on esimerkiksi 100 w:n tehoinen hehkulamppu niin sen teho ei vähääkään pienene vaikka veisit sen kilometrin päähän kamerasta. ymmärrätkö, että vaikka valo heikkenee etäisyyden neliössä niin kaukana olevan lampun teho on edelleen sama 100W.

ja miksi suljinaikaa ei muuteta.
—kysytkö ihan tosissasi miksi salaman suljinaikaa ei muuteta?
Vai kuvitteletko, että kameran suljinaika muuttaa salaman tehoa?

”Tiettyihin kommentteihin en viitsi vastata, arvatkaa miksi!”
—tää oli helppo kyssäri, et pysty myöntämään olleesi täysin väärässä ja kertoilleesi typeriä satuja salamn tehosta!

että ehkä näin kirjoitti:

Herkkyys vaikuttaa salamatehoon, tai näyttää vaikuttavan. Oikeasti kysymys oli kennon herkkyydestä ja sen muuttamisesta. Ja siitä miten salamasta saadaan lisää tehoja.
—no herkkyys ei todellakaan vaikuta mitenkään salaman tehoon. Miksi tuollaista täysin järjetöntä intät. Salaman teho on se minkä valmistaja on siihen tehnyt. Millään kameran säädöllä, kennolla tms ei ole vähäisintäkään vaikutusta salaman tehoon

Jos salaman tehoa ei voi muttaa, mutta siinä on M-mode, valitse kuvauspaikka niin kaukaa seinästä, että kuva ei ylivalotu. Pidä tämä etäisyys ja muuta sitten herkkyyttä ed. ohjeen mukaan.
Jätän pohdittavaksi kohdat, miksi pitää valita M-mode
—et siis ymmärtänyt tota edellistä vertausta joten yritetäänpä uudelleen: Jos moottorin tehoa ei voi muuttaa niin miksi autossa on vaihteet ja miksi ei vaan säädetä nopeutta jarrulla?
Jos vähääkään ymmärsit tuon vertauksen vaihteisiin niin sinun pitäisi tajuta, että salaman teho on sen ns. nimellisteho vaikka sitä käytettäisiin ilman kameraa ja ihan muuhun tarkoitukseen kuin valokuvaus.

Otetaanpa vielä kertauksena toinen vertaus. Jos sinulla on esimerkiksi 100 w:n tehoinen hehkulamppu niin sen teho ei vähääkään pienene vaikka veisit sen kilometrin päähän kamerasta. ymmärrätkö, että vaikka valo heikkenee etäisyyden neliössä niin kaukana olevan lampun teho on edelleen sama 100W.

ja miksi suljinaikaa ei muuteta.
—kysytkö ihan tosissasi miksi salaman suljinaikaa ei muuteta?
Vai kuvitteletko, että kameran suljinaika muuttaa salaman tehoa?

”Tiettyihin kommentteihin en viitsi vastata, arvatkaa miksi!”
—tää oli helppo kyssäri, et pysty myöntämään olleesi täysin väärässä ja kertoilleesi typeriä satuja salamn tehosta!

Lue lisää

Valonlähteen tehon ja valon määrän keskinäinen suhde on helpompi ymmärtää ja kokeilla esim. hehkulampulla.

Kuvitellanpa esimerkiksi, että tuon salaman asemesta kuvaajalla on valonlähteenä tuo em 100w:n hehkulamppu.

A) Teho:
1. Lampun tehoa ei voi muuttaa kameraa säätämällä. Esim. ihan millä tahansa kameran ISO-arvolla lampun teho on täsmälleen sama 100w. Jos näyttää siltä, että valon teho muuttuu kameraa säätämällä niin vika on päässä ei lampussa :)
2. Lampun tehoa ei voi muuttaa etäisyyttä säätämällä se on aina sama 100w oli lamppu millä etäisyydellä kohteesta tahansa.

B) Ohjeluku:
3. Lampulle voidaan helposti laskea salamaa vastaava ohjeluku tietylle ajalle, esim 1/2000 sek
4. Lampun ohjelukua voi muuttaa esimerkiksi lisäämällä lampuun heijastin, mutta lampun teho (100w) ei siitä muutu. Heijastinta ”zoomaamalla” voidaan säätää lampun ohjelukua (ei tehoa)

C) Valon määrä:
5. Kohteeseen osuvan (ja kennolle tulevan) valon määrä muuttuu ns. neliössä jos etäisyyttä muutetaan
6. Kennolle tulevan valon määrää voi muuttaa säätämällä valon palamisaikaa (m-asetus). Huom lampun teho (100w) ei muutu.


Ei kai tätä ole ylivoimaisen vaikea ymmärtää?

duoda, duoda kirjoitti:

"Sivun ylälaidasta pi"
ctrl eli konrolli lakkas näemmä toimimasta? No winukkahan tää.

Löysin "all cameras sivun ylälaidasta " ja katsoin verrattavia kuvia.

Enpä paljonkaan niistä viisastunut.Studiokuvani useimmat paljonkin terävämpiä D80:llä kuin sivulla olevat mitkään mallikuvat.

En siis tullut hullua hurskaammaksi.

Ongelmana on edelleen mahdollisimman tehokkaan ja hyvin Nikonin kanssa synkkaava salama.

Hienoja selvityksiä nää salamantehoa käsittelevät kirjoitukset.

Muistelisin, että ohjeluvun tarkoitus on selvittää matka mihin asti salaman teho maksimissaan ulottuu ja kaava ihan yksinkertaisesti menisi näin : ohjeluku per aukko = matka.

Nyt kun ollaan salaman automaattisesti mittaavassa tilassa, määräytyy teho salaman sisäisesti valmiiksi säädetyn aukon mukaan. Ja käsittääkseni salamassa on merkkivalo,ainakin Metzissäni on, joka ilmoittaa tarvitaanko valoa lisää.
Sb:ssä en ole tarkkaillut merkkivaloa.Luottanut vaan toimivuuteen laiskuuttani.

Tyhmänä kysyn mistä toi 1,4 kerroin tulee?

Mä meen vanhalla kaavalla kaksinkertanen asamäärä vastaa yhden aukon vähennystä ja aika asteikolla vanhoissa (1/60;1/125,1;500) yksi pykälä alaspäin.

Tätähän nyt voi käännellä miten vaan.

Ydin asiassani kuitenkin on tehokkaamman salaman hankkiminen ynnä kunnon runko mahdollisimman edullisesti.

Hyviä linkkejä kaikilta vastaamaan vaivautuneilta olen saanut.

Yleensäkin olen sitä mieltä, että vaatii viitseliäisyyttä perehtyä palstalta kysyvän ongelmiin ja tosissaan kyrsii kaikenlaiset asiattomat välihuomautukset.Siis asiattomat!

alkeita valosta kirjoitti:

Valonlähteen tehon ja valon määrän keskinäinen suhde on helpompi ymmärtää ja kokeilla esim. hehkulampulla.

Kuvitellanpa esimerkiksi, että tuon salaman asemesta kuvaajalla on valonlähteenä tuo em 100w:n hehkulamppu.

A) Teho:
1. Lampun tehoa ei voi muuttaa kameraa säätämällä. Esim. ihan millä tahansa kameran ISO-arvolla lampun teho on täsmälleen sama 100w. Jos näyttää siltä, että valon teho muuttuu kameraa säätämällä niin vika on päässä ei lampussa :)
2. Lampun tehoa ei voi muuttaa etäisyyttä säätämällä se on aina sama 100w oli lamppu millä etäisyydellä kohteesta tahansa.

B) Ohjeluku:
3. Lampulle voidaan helposti laskea salamaa vastaava ohjeluku tietylle ajalle, esim 1/2000 sek
4. Lampun ohjelukua voi muuttaa esimerkiksi lisäämällä lampuun heijastin, mutta lampun teho (100w) ei siitä muutu. Heijastinta ”zoomaamalla” voidaan säätää lampun ohjelukua (ei tehoa)

C) Valon määrä:
5. Kohteeseen osuvan (ja kennolle tulevan) valon määrä muuttuu ns. neliössä jos etäisyyttä muutetaan
6. Kennolle tulevan valon määrää voi muuttaa säätämällä valon palamisaikaa (m-asetus). Huom lampun teho (100w) ei muutu.


Ei kai tätä ole ylivoimaisen vaikea ymmärtää?

Lue lisää

"5. Kohteeseen osuvan (ja kennolle tulevan) valon määrä muuttuu ns. neliössä jos etäisyyttä muutetaan"


http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkayhtälö



Hmmm.... mitenhän tämä onkaan. Ainakin tutkayhtälön mukaan palaava heijastus heikkenee suhteessa etäisyyden neljänteen potenssiin. Tämä ihan siksi että (kun salama on vaikka kiinni rungossa alkeistyyliin) ensin valo(teho)tiheys pienenee mennessään suhteessa etäisyyden neliöön. Ja sama tapahtuu takaisintullessa.

SUM ?: Kun matka tuplaantuu niin paljonkos valoa palaakaan kenniolle suhteessa lähtökohtaan....? Siis silloin kun kenno ja salama ovat samalla etäisyydellä...



Ei kai tätä ole ylivoimaisen vaikea ymmärtää?

hankkimassa... kirjoitti:

Löysin "all cameras sivun ylälaidasta " ja katsoin verrattavia kuvia.

Enpä paljonkaan niistä viisastunut.Studiokuvani useimmat paljonkin terävämpiä D80:llä kuin sivulla olevat mitkään mallikuvat.

En siis tullut hullua hurskaammaksi.

Ongelmana on edelleen mahdollisimman tehokkaan ja hyvin Nikonin kanssa synkkaava salama.

Hienoja selvityksiä nää salamantehoa käsittelevät kirjoitukset.

Muistelisin, että ohjeluvun tarkoitus on selvittää matka mihin asti salaman teho maksimissaan ulottuu ja kaava ihan yksinkertaisesti menisi näin : ohjeluku per aukko = matka.

Nyt kun ollaan salaman automaattisesti mittaavassa tilassa, määräytyy teho salaman sisäisesti valmiiksi säädetyn aukon mukaan. Ja käsittääkseni salamassa on merkkivalo,ainakin Metzissäni on, joka ilmoittaa tarvitaanko valoa lisää.
Sb:ssä en ole tarkkaillut merkkivaloa.Luottanut vaan toimivuuteen laiskuuttani.

Tyhmänä kysyn mistä toi 1,4 kerroin tulee?

Mä meen vanhalla kaavalla kaksinkertanen asamäärä vastaa yhden aukon vähennystä ja aika asteikolla vanhoissa (1/60;1/125,1;500) yksi pykälä alaspäin.

Tätähän nyt voi käännellä miten vaan.

Ydin asiassani kuitenkin on tehokkaamman salaman hankkiminen ynnä kunnon runko mahdollisimman edullisesti.

Hyviä linkkejä kaikilta vastaamaan vaivautuneilta olen saanut.

Yleensäkin olen sitä mieltä, että vaatii viitseliäisyyttä perehtyä palstalta kysyvän ongelmiin ja tosissaan kyrsii kaikenlaiset asiattomat välihuomautukset.Siis asiattomat!

Lue lisää

”Tyhmänä kysyn mistä toi 1,4 kerroin tulee?”

No se 1,4 on noin luvun 2 neliöjuuri (1,4142…)
Lähtökohtaisesti se tulee neliön sivun pituuden ja lävistäjän suhteesta. Jos neliön sivun pituus on 1 niin lävistäjän pituus on n. 1,4

Esim. aukkoarvoissa käytetään 1,4 kerrointa (=1 Ev)
Se taas tulee aukon pinta-alasta, kun aukkoarvo kerrotaan 1,4:lla niin aukon pinta-ala puolittuu ja kun aukkoarvo jaetaan kahdella niin aukon pinta-ala kaksinkertaistuu.

Sama ilmiö tapahtuu valon heikkenemisessä etäisyyden suhteessa.

Hyvä tehokas salama järkkäriin on Metz mecablitz 44 AF-1, 50 AF-1 tai 58 AF-2 digital
http://www.metz.de/en/flash-units.html

Toisenlainen hyvä (parempi) vaihtoehto:
mecablitz 45 CL-4 tai 76 MZ-5 digital
http://www.metz.de/en/flash-units/product-ranges/sca-flash-units.html

o2 kirjoitti:

”Tyhmänä kysyn mistä toi 1,4 kerroin tulee?”

No se 1,4 on noin luvun 2 neliöjuuri (1,4142…)
Lähtökohtaisesti se tulee neliön sivun pituuden ja lävistäjän suhteesta. Jos neliön sivun pituus on 1 niin lävistäjän pituus on n. 1,4

Esim. aukkoarvoissa käytetään 1,4 kerrointa (=1 Ev)
Se taas tulee aukon pinta-alasta, kun aukkoarvo kerrotaan 1,4:lla niin aukon pinta-ala puolittuu ja kun aukkoarvo jaetaan kahdella niin aukon pinta-ala kaksinkertaistuu.

Sama ilmiö tapahtuu valon heikkenemisessä etäisyyden suhteessa.

Hyvä tehokas salama järkkäriin on Metz mecablitz 44 AF-1, 50 AF-1 tai 58 AF-2 digital
http://www.metz.de/en/flash-units.html

Toisenlainen hyvä (parempi) vaihtoehto:
mecablitz 45 CL-4 tai 76 MZ-5 digital
http://www.metz.de/en/flash-units/product-ranges/sca-flash-units.html

Lue lisää

tuli ns huolimattomuusvirhe

ja kun aukkoarvo jaetaan kahdella niin aukon pinta-ala kaksinkertaistuu.
PO
ja kun aukkoarvo jaetaan neliöjuuri kahdella niin aukon pinta-ala kaksinkertaistuu.

hankkimassa... kirjoitti:

Löysin "all cameras sivun ylälaidasta " ja katsoin verrattavia kuvia.

Enpä paljonkaan niistä viisastunut.Studiokuvani useimmat paljonkin terävämpiä D80:llä kuin sivulla olevat mitkään mallikuvat.

En siis tullut hullua hurskaammaksi.

Ongelmana on edelleen mahdollisimman tehokkaan ja hyvin Nikonin kanssa synkkaava salama.

Hienoja selvityksiä nää salamantehoa käsittelevät kirjoitukset.

Muistelisin, että ohjeluvun tarkoitus on selvittää matka mihin asti salaman teho maksimissaan ulottuu ja kaava ihan yksinkertaisesti menisi näin : ohjeluku per aukko = matka.

Nyt kun ollaan salaman automaattisesti mittaavassa tilassa, määräytyy teho salaman sisäisesti valmiiksi säädetyn aukon mukaan. Ja käsittääkseni salamassa on merkkivalo,ainakin Metzissäni on, joka ilmoittaa tarvitaanko valoa lisää.
Sb:ssä en ole tarkkaillut merkkivaloa.Luottanut vaan toimivuuteen laiskuuttani.

Tyhmänä kysyn mistä toi 1,4 kerroin tulee?

Mä meen vanhalla kaavalla kaksinkertanen asamäärä vastaa yhden aukon vähennystä ja aika asteikolla vanhoissa (1/60;1/125,1;500) yksi pykälä alaspäin.

Tätähän nyt voi käännellä miten vaan.

Ydin asiassani kuitenkin on tehokkaamman salaman hankkiminen ynnä kunnon runko mahdollisimman edullisesti.

Hyviä linkkejä kaikilta vastaamaan vaivautuneilta olen saanut.

Yleensäkin olen sitä mieltä, että vaatii viitseliäisyyttä perehtyä palstalta kysyvän ongelmiin ja tosissaan kyrsii kaikenlaiset asiattomat välihuomautukset.Siis asiattomat!

Lue lisää

”Muistelisin, että ohjeluvun tarkoitus on selvittää matka mihin asti salaman teho maksimissaan ulottuu ja kaava ihan yksinkertaisesti menisi näin : ohjeluku per aukko = matka.”

Tehoja vertailtaessa tuo pitäisi paikkansa jos valmistajat ilmoittaisivat ohjeluvun saman standardin mukaisesti.
Todellisuudessa tilanne on kuitenkin sellainen, että ohjelukuja ”elvytetään” kaupallisista syistä mm. ISO-arvoa nostamalla ja ilmoittamalla ohjeluku kapeimmalla mahdollisella valokeilalla.

Kaava toimii salamaa käytettäessä jos siinä ei ole ns. zoomia
Kun monessa nykyaikaisessa salamassa valokeila muuttuu polttovälin mukaan niin tuolla kaavallakin ”saa heittää vesilintua”

SUM ? kirjoitti:

"5. Kohteeseen osuvan (ja kennolle tulevan) valon määrä muuttuu ns. neliössä jos etäisyyttä muutetaan"


http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkayhtälö



Hmmm.... mitenhän tämä onkaan. Ainakin tutkayhtälön mukaan palaava heijastus heikkenee suhteessa etäisyyden neljänteen potenssiin. Tämä ihan siksi että (kun salama on vaikka kiinni rungossa alkeistyyliin) ensin valo(teho)tiheys pienenee mennessään suhteessa etäisyyden neliöön. Ja sama tapahtuu takaisintullessa.

SUM ?: Kun matka tuplaantuu niin paljonkos valoa palaakaan kenniolle suhteessa lähtökohtaan....? Siis silloin kun kenno ja salama ovat samalla etäisyydellä...



Ei kai tätä ole ylivoimaisen vaikea ymmärtää?

Lue lisää

”SUM ?: Kun matka tuplaantuu niin paljonkos valoa palaakaan kenniolle suhteessa lähtökohtaan....? Siis silloin kun kenno ja salama ovat samalla etäisyydellä...”

Tutkayhtälän vaikutuksesta salamaan en tiedä, mutta käytönnössä
Kokeilin asiaa harmaakorttia kuvaamalla:
– salama kiinni kameran jalustaruuviin
– m-mode f/11 etäisyys 2 m näyttää tuottavan täsmälleen saman valotuksen kuin f/5,6 etäisyys 4 m

Joten tuon perusteella näyttäisi siltä, että kun etäisyys kaksinkertaistuu niin valo heikkenee neljäsosaan ja toisinpäin kun etäisyys puolittuu niin valon määrä tulee nelinkertaiseksi. Eli näyttää käytännössä toteutuvan tuo neliö sääntö valokuvaukseesa.

Ei kai tätä ole ylivoimaisen vaikea ymmärtää?
Jos sinulla olisi kamera ja salamalaite niin voisit itsekin tuon helposti todeta kokeilemalla!

tutkayhtälö? kirjoitti:

”SUM ?: Kun matka tuplaantuu niin paljonkos valoa palaakaan kenniolle suhteessa lähtökohtaan....? Siis silloin kun kenno ja salama ovat samalla etäisyydellä...”

Tutkayhtälän vaikutuksesta salamaan en tiedä, mutta käytönnössä
Kokeilin asiaa harmaakorttia kuvaamalla:
– salama kiinni kameran jalustaruuviin
– m-mode f/11 etäisyys 2 m näyttää tuottavan täsmälleen saman valotuksen kuin f/5,6 etäisyys 4 m

Joten tuon perusteella näyttäisi siltä, että kun etäisyys kaksinkertaistuu niin valo heikkenee neljäsosaan ja toisinpäin kun etäisyys puolittuu niin valon määrä tulee nelinkertaiseksi. Eli näyttää käytännössä toteutuvan tuo neliö sääntö valokuvaukseesa.

Ei kai tätä ole ylivoimaisen vaikea ymmärtää?
Jos sinulla olisi kamera ja salamalaite niin voisit itsekin tuon helposti todeta kokeilemalla!

Lue lisää

ps.
Googlettamalla löytyi tuollainen
http://sulanto.blogspot.com/2009/12/salamalla-valaistua-osa2.html

Tuo voisi ehkä hieman ”valaista” tutkayhtälöäsi

alkeita valosta kirjoitti:

”Muistelisin, että ohjeluvun tarkoitus on selvittää matka mihin asti salaman teho maksimissaan ulottuu ja kaava ihan yksinkertaisesti menisi näin : ohjeluku per aukko = matka.”

Tehoja vertailtaessa tuo pitäisi paikkansa jos valmistajat ilmoittaisivat ohjeluvun saman standardin mukaisesti.
Todellisuudessa tilanne on kuitenkin sellainen, että ohjelukuja ”elvytetään” kaupallisista syistä mm. ISO-arvoa nostamalla ja ilmoittamalla ohjeluku kapeimmalla mahdollisella valokeilalla.

Kaava toimii salamaa käytettäessä jos siinä ei ole ns. zoomia
Kun monessa nykyaikaisessa salamassa valokeila muuttuu polttovälin mukaan niin tuolla kaavallakin ”saa heittää vesilintua”

Lue lisää

Tämä selvitti taas lisää "alkeita valosta" sekä "o2".

terveisn nimimerkki "hankkimassa" ja "kokemusta?..."

Olen vahingossa käyttänyt kahta nimimerkkiä.

Sekin vielä, että zoomilla eri asia Kiinteitä enimmäkseen olen käyttänyt , vaan en käytä enää.

Uskon Megablitsiin mutta tuntuisi jotenkin varmemmalta käyttää Nikonin omaa.Mutua vai?

Analogiaikaan käytin Megabliz 45-L:lää ja kuvat olivat todella hyviä.Suosin aina mahdollisimman pientä asamäärää.Valoa riitti.

Ostin tässä taannoin, n. 4v sitten, Sigman EF-530 DG ST:n.Siinäkin on TTL.
Ei mielestäni toiminut tasaisesti.Latautui hitaasti ja ylivalotti herkästi.

Siksi epäilen myös Metzin toimimisvarmuutta, vaikka negalle ja kiinteällä toimi erittäin hyvin.

Neliönjuuriharrastus sekä kolmannen asteen yhtälöt jäivät kyllä lukioon.Enpä ole harrastanut senjälkeen.

Tarttis vissiin ostaa laskin, josta saa valmiiksi lukemat.

Joo pinta-ala käsite on kyllä tuttu ja onhan mulla nyt kerroin.

Nytalankin tutustumaan "o2" antamiin Metz- linkkeihin.

Katsotaan.

Ja kiitos asiallisesta suhtautumisesta sekä vaivannäöstä.

hankkimassa... kirjoitti:

Tämä selvitti taas lisää "alkeita valosta" sekä "o2".

terveisn nimimerkki "hankkimassa" ja "kokemusta?..."

Olen vahingossa käyttänyt kahta nimimerkkiä.

Sekin vielä, että zoomilla eri asia Kiinteitä enimmäkseen olen käyttänyt , vaan en käytä enää.

Uskon Megablitsiin mutta tuntuisi jotenkin varmemmalta käyttää Nikonin omaa.Mutua vai?

Analogiaikaan käytin Megabliz 45-L:lää ja kuvat olivat todella hyviä.Suosin aina mahdollisimman pientä asamäärää.Valoa riitti.

Ostin tässä taannoin, n. 4v sitten, Sigman EF-530 DG ST:n.Siinäkin on TTL.
Ei mielestäni toiminut tasaisesti.Latautui hitaasti ja ylivalotti herkästi.

Siksi epäilen myös Metzin toimimisvarmuutta, vaikka negalle ja kiinteällä toimi erittäin hyvin.

Neliönjuuriharrastus sekä kolmannen asteen yhtälöt jäivät kyllä lukioon.Enpä ole harrastanut senjälkeen.

Tarttis vissiin ostaa laskin, josta saa valmiiksi lukemat.

Joo pinta-ala käsite on kyllä tuttu ja onhan mulla nyt kerroin.

Nytalankin tutustumaan "o2" antamiin Metz- linkkeihin.

Katsotaan.

Ja kiitos asiallisesta suhtautumisesta sekä vaivannäöstä.

Lue lisää

ps.
Ihastuin välittömästi "mecablitz 76 MZ-5 digital" salamaan!

"Mikäs nyt eteen Pinneberg?"

hankkimassa... kirjoitti:

ps.
Ihastuin välittömästi "mecablitz 76 MZ-5 digital" salamaan!

"Mikäs nyt eteen Pinneberg?"

76 antaa tosiaan paukkuja sitä tarvitseville, mutta täysi laaki kasvattaa myös aluetta, jossa tapahtuu ylivalottamista. Metz sanoo tämän olevan noin 10% ohjearvosta.
Eli tuolla tuikaaminen ylivalottaa helposti kohteet, jotka ovat lähellä salamaa. Eli, jos kaikki arvot ovat kuin salamafirman spekseissä eli, kuten tässä niin kohteet alle 7,6: n metrin ylivalottuvat pahasti.
Tästä syystä nuo salamoita valmistavat firmat tarjoavat mielellään sinulle toisenkin salaman, joka laukeaa "ns" orjana, jotka taas voit sijoittaa lähemmäksi kohdetta, jotka ovat heikompia paukuissaan, joka taas vaikuttaa tuohon salamoiden "kuolleeseen alueeseen", jossa kohde ylivalottuu.
(edellinen ei ole kieliopillisesti suomen kieltä - tiedän)

Tämä kennojen kehitys ja uuden kameran "villitys" ei mielestäni taas vastaa paljokoakaan sitä mitä nuo kameravalmistajat haluavat uskotella. Suurempi kehitys tuntuu olevan noissa kameroihin asennetuissa ohjelmissa, jotka luovat sen kohinattoman kuvan, kuin itse kennoissa. Tämän voit todeta itse käsittelemällä vanhan raw-kuvan uudella ohjelmalla. Pientä muutosta toki on uudemmissa kameroissa, mutta tuo suurempi vaikutus tuntuu tulevan "ohjelmista".

sama… kirjoitti:

ps.
Googlettamalla löytyi tuollainen
http://sulanto.blogspot.com/2009/12/salamalla-valaistua-osa2.html

Tuo voisi ehkä hieman ”valaista” tutkayhtälöäsi

Lue lisää

Kiitos hyvästä ja valaisevasta linkistä. Prkl, nyt horjuu vanha itsestäänselvyys... olen pitänyt tutkayhtälön perusteella selviönä että teho ja tässä valotiheys vaimenee mennen tullen ja lopulta vastaanottimeen ja tässä kennoon nähden suhteessa etäisyyden neljänteen potenssiin. Miten se suhtautuu aukkoihin ja etäisyyteen, ei ole edes tullut mieleen kyseenalaistaa sitä ja en ihan kypsyttelemättä vanhaa itsestäänselvyyttä kumoa, siis omassa mielessä... tuo on muuten yksi fysiikan universaaleista peruslaeista mutta mikä menee päättelyssä väärin salamavalon käytön kohdalla?

Kerran sinulla on pelit ja vehkeet valmiina niin testaapa miten valotus suhtautuu kun:
-säädöt salamaa myöten manuaalilla
-otat kuvan jossa salama tai valaisin valottaa oikein joltain etäisyydeltä
-tuplaat kameran etäisyyden kohteeseenmutta salama/valaisin on edelleen ent. paikassa. Mille näyttää ja montako aukkoa pitää kompensoida että saat valotuksen kohdallleen?

duoda, duoda kirjoitti:

76 antaa tosiaan paukkuja sitä tarvitseville, mutta täysi laaki kasvattaa myös aluetta, jossa tapahtuu ylivalottamista. Metz sanoo tämän olevan noin 10% ohjearvosta.
Eli tuolla tuikaaminen ylivalottaa helposti kohteet, jotka ovat lähellä salamaa. Eli, jos kaikki arvot ovat kuin salamafirman spekseissä eli, kuten tässä niin kohteet alle 7,6: n metrin ylivalottuvat pahasti.
Tästä syystä nuo salamoita valmistavat firmat tarjoavat mielellään sinulle toisenkin salaman, joka laukeaa "ns" orjana, jotka taas voit sijoittaa lähemmäksi kohdetta, jotka ovat heikompia paukuissaan, joka taas vaikuttaa tuohon salamoiden "kuolleeseen alueeseen", jossa kohde ylivalottuu.
(edellinen ei ole kieliopillisesti suomen kieltä - tiedän)

Tämä kennojen kehitys ja uuden kameran "villitys" ei mielestäni taas vastaa paljokoakaan sitä mitä nuo kameravalmistajat haluavat uskotella. Suurempi kehitys tuntuu olevan noissa kameroihin asennetuissa ohjelmissa, jotka luovat sen kohinattoman kuvan, kuin itse kennoissa. Tämän voit todeta itse käsittelemällä vanhan raw-kuvan uudella ohjelmalla. Pientä muutosta toki on uudemmissa kameroissa, mutta tuo suurempi vaikutus tuntuu tulevan "ohjelmista".

Lue lisää

Ni.Jassoo.
Taas tuli mietittävää ja ynnättävää.
Kiitti "duoda duoda"

duoda, duoda kirjoitti:

76 antaa tosiaan paukkuja sitä tarvitseville, mutta täysi laaki kasvattaa myös aluetta, jossa tapahtuu ylivalottamista. Metz sanoo tämän olevan noin 10% ohjearvosta.
Eli tuolla tuikaaminen ylivalottaa helposti kohteet, jotka ovat lähellä salamaa. Eli, jos kaikki arvot ovat kuin salamafirman spekseissä eli, kuten tässä niin kohteet alle 7,6: n metrin ylivalottuvat pahasti.
Tästä syystä nuo salamoita valmistavat firmat tarjoavat mielellään sinulle toisenkin salaman, joka laukeaa "ns" orjana, jotka taas voit sijoittaa lähemmäksi kohdetta, jotka ovat heikompia paukuissaan, joka taas vaikuttaa tuohon salamoiden "kuolleeseen alueeseen", jossa kohde ylivalottuu.
(edellinen ei ole kieliopillisesti suomen kieltä - tiedän)

Tämä kennojen kehitys ja uuden kameran "villitys" ei mielestäni taas vastaa paljokoakaan sitä mitä nuo kameravalmistajat haluavat uskotella. Suurempi kehitys tuntuu olevan noissa kameroihin asennetuissa ohjelmissa, jotka luovat sen kohinattoman kuvan, kuin itse kennoissa. Tämän voit todeta itse käsittelemällä vanhan raw-kuvan uudella ohjelmalla. Pientä muutosta toki on uudemmissa kameroissa, mutta tuo suurempi vaikutus tuntuu tulevan "ohjelmista".

Lue lisää

”täysi laaki kasvattaa myös aluetta, jossa tapahtuu ylivalottamista … niin kohteet alle 7,6: n metrin ylivalottuvat pahasti.”

Noin käy vain hölmöille jotka eivät ymmärrä nykyaikaisen salamalaitteen toimintt eivätkä osaa käyttää salamaa epäsuoraan valaisuun, valonhajoittimilla, suodattimilla tai heijastimilla.
Kun tehoa on riittävästi niin valon voimakkuudessakin on runsaasti säätövaraa.

mecablitz 76 MZ-5 digital on todella erinomainen ja monipuolinen salamalaite
tehoa on riittävästi, monipuoliset säädöt, ei tarvitse roikottaa helposti särkyvässä salamakengässä.
välähdyspää kääntyy, pyärii ja zoomaa (20) 24 – 105 mm, strobo-toiminto, 12 12 automaattiohjelmaa, mallivalo, erittäin lyhyt latautumisaika, jopa 10 kuvaa/sek jne
Ainoa ”vika” oli, että kaikkien toimintojen kokeiluun ja opetteluun meni pari päivää

SUM ? kirjoitti:

Kiitos hyvästä ja valaisevasta linkistä. Prkl, nyt horjuu vanha itsestäänselvyys... olen pitänyt tutkayhtälön perusteella selviönä että teho ja tässä valotiheys vaimenee mennen tullen ja lopulta vastaanottimeen ja tässä kennoon nähden suhteessa etäisyyden neljänteen potenssiin. Miten se suhtautuu aukkoihin ja etäisyyteen, ei ole edes tullut mieleen kyseenalaistaa sitä ja en ihan kypsyttelemättä vanhaa itsestäänselvyyttä kumoa, siis omassa mielessä... tuo on muuten yksi fysiikan universaaleista peruslaeista mutta mikä menee päättelyssä väärin salamavalon käytön kohdalla?

Kerran sinulla on pelit ja vehkeet valmiina niin testaapa miten valotus suhtautuu kun:
-säädöt salamaa myöten manuaalilla
-otat kuvan jossa salama tai valaisin valottaa oikein joltain etäisyydeltä
-tuplaat kameran etäisyyden kohteeseenmutta salama/valaisin on edelleen ent. paikassa. Mille näyttää ja montako aukkoa pitää kompensoida että saat valotuksen kohdallleen?

Lue lisää

Palataanpa villakoiran juurille.

Etäisyyden vaikutus (tutkayhtälö)
”Ainakin tutkayhtälön mukaan palaava heijastus heikkenee suhteessa etäisyyden neljänteen potenssiin.”
Oletko huomannut, että maisemakuvissa kaukaisimmat kohteet näyttävät vaaleimmilta?
esim http://media.photobucket.com/image/vuoristomaisema/seireeni/Kreeta/IMG_5956.jpg
Harmillista kyllä tuo ilmiö pilaa hienon ”tutkayhtälö”-teoriasi. Mikä menee väärin kun kauimmaisesta kohteesta heijastuu eniten valoa?

Eipä mulla nuo pelit ja vehkeet sen enempää valmiina kuin muillakaan. Kamera, salama la harmaakortteja on työhuoneen lattialla kameralaukussa ja jalusta seisoo nurkassa.
Mutta saatanpa joskus leikkiä ehdottamiasi tms. salamakokeiluja. Miksi et kokeile itse niin ei tarvitse kinastella asiasta? Eikä siihen edes mitään salamaa tarvita, minkä tahansa lampun valo toimii samalla tavalla (etäisyyden neliö).

Tuossa antamassani linkissä on kyllä osin puurot ja vellit sekaisin kuin tässä keskustelussa. Bloginpitäjä ”säätää” salaman ”tehoa” vaikka todellisuudessa on kysymys välähdyksen pituuden säätämisestä.

o2 kirjoitti:

”täysi laaki kasvattaa myös aluetta, jossa tapahtuu ylivalottamista … niin kohteet alle 7,6: n metrin ylivalottuvat pahasti.”

Noin käy vain hölmöille jotka eivät ymmärrä nykyaikaisen salamalaitteen toimintt eivätkä osaa käyttää salamaa epäsuoraan valaisuun, valonhajoittimilla, suodattimilla tai heijastimilla.
Kun tehoa on riittävästi niin valon voimakkuudessakin on runsaasti säätövaraa.

mecablitz 76 MZ-5 digital on todella erinomainen ja monipuolinen salamalaite
tehoa on riittävästi, monipuoliset säädöt, ei tarvitse roikottaa helposti särkyvässä salamakengässä.
välähdyspää kääntyy, pyärii ja zoomaa (20) 24 – 105 mm, strobo-toiminto, 12 12 automaattiohjelmaa, mallivalo, erittäin lyhyt latautumisaika, jopa 10 kuvaa/sek jne
Ainoa ”vika” oli, että kaikkien toimintojen kokeiluun ja opetteluun meni pari päivää

Lue lisää

"mecablitz 76 MZ-5 digital on todella erinomainen ja monipuolinen salamalaite"
tiedän sen

Kaikki hajoittimet sun muut vähentävät salaman kantamaa runsaasti, kuten tekee myös salaman heijastaminen katon kautta.
Paukkujen vähentäminen ei anna apuja, jos mielii saada kohteet joiden etäisyys on erilainen valotetuksi oikein.

o2 kirjoitti:

”täysi laaki kasvattaa myös aluetta, jossa tapahtuu ylivalottamista … niin kohteet alle 7,6: n metrin ylivalottuvat pahasti.”

Noin käy vain hölmöille jotka eivät ymmärrä nykyaikaisen salamalaitteen toimintt eivätkä osaa käyttää salamaa epäsuoraan valaisuun, valonhajoittimilla, suodattimilla tai heijastimilla.
Kun tehoa on riittävästi niin valon voimakkuudessakin on runsaasti säätövaraa.

mecablitz 76 MZ-5 digital on todella erinomainen ja monipuolinen salamalaite
tehoa on riittävästi, monipuoliset säädöt, ei tarvitse roikottaa helposti särkyvässä salamakengässä.
välähdyspää kääntyy, pyärii ja zoomaa (20) 24 – 105 mm, strobo-toiminto, 12 12 automaattiohjelmaa, mallivalo, erittäin lyhyt latautumisaika, jopa 10 kuvaa/sek jne
Ainoa ”vika” oli, että kaikkien toimintojen kokeiluun ja opetteluun meni pari päivää

Lue lisää

ps.
HUOM! 76 MZ-5 sopii vain näihin automaattisiin salamansäätöjärjestelmiin:

E-TTL- / E-TTL-II (Canon)
i-TTL / D-TTL / 3D (Nikon / Fujifilm)
P-TTL (Pentax / Samsung)
Four Thirds TTL (Olympus / Panasonic / Leica)
ADI (Sony Alpha)
ADI irrallinen salama (Sony Alpha)

duoda, duoda kirjoitti:

"mecablitz 76 MZ-5 digital on todella erinomainen ja monipuolinen salamalaite"
tiedän sen

Kaikki hajoittimet sun muut vähentävät salaman kantamaa runsaasti, kuten tekee myös salaman heijastaminen katon kautta.
Paukkujen vähentäminen ei anna apuja, jos mielii saada kohteet joiden etäisyys on erilainen valotetuksi oikein.

Lue lisää

Joo sinulle kaikki tällaiset on vääriä laitteita, älä missään tapauksessa hanki kallista ammattisalamaa!
Vileläkö kauppaat niitä videosalamatuikkuja huutonetissä?
Jos tarkoituksesi on mainostaa niitö niin tämä on väärä foorumi.

Olikos se niin, että luonnonmukaista on vain se kun piha tai talo on tuikuja täynnänsä?
Kaikkein luonnottomin on suora auringon valo, naamat palaa ja varjot on mustia?

hankkimassa... kirjoitti:

Tämä selvitti taas lisää "alkeita valosta" sekä "o2".

terveisn nimimerkki "hankkimassa" ja "kokemusta?..."

Olen vahingossa käyttänyt kahta nimimerkkiä.

Sekin vielä, että zoomilla eri asia Kiinteitä enimmäkseen olen käyttänyt , vaan en käytä enää.

Uskon Megablitsiin mutta tuntuisi jotenkin varmemmalta käyttää Nikonin omaa.Mutua vai?

Analogiaikaan käytin Megabliz 45-L:lää ja kuvat olivat todella hyviä.Suosin aina mahdollisimman pientä asamäärää.Valoa riitti.

Ostin tässä taannoin, n. 4v sitten, Sigman EF-530 DG ST:n.Siinäkin on TTL.
Ei mielestäni toiminut tasaisesti.Latautui hitaasti ja ylivalotti herkästi.

Siksi epäilen myös Metzin toimimisvarmuutta, vaikka negalle ja kiinteällä toimi erittäin hyvin.

Neliönjuuriharrastus sekä kolmannen asteen yhtälöt jäivät kyllä lukioon.Enpä ole harrastanut senjälkeen.

Tarttis vissiin ostaa laskin, josta saa valmiiksi lukemat.

Joo pinta-ala käsite on kyllä tuttu ja onhan mulla nyt kerroin.

Nytalankin tutustumaan "o2" antamiin Metz- linkkeihin.

Katsotaan.

Ja kiitos asiallisesta suhtautumisesta sekä vaivannäöstä.

Lue lisää

”Tarttis vissiin ostaa laskin, josta saa valmiiksi lukemat. Joo pinta-ala käsite on kyllä tuttu ja onhan mulla nyt kerroin.”

Eikä siinäkään vielä kaikki un nuo kuvan mittasuhteet usei poikkeavat neliöstä niin lävistäjän pituuden laskemiseksi tässä sulle vähän lisää laskinaskartelua vapaa-aikojen ratoksi:

suorakulmaisen nelikulmion ävistäjän pituus on sivujen neliöiden summan neliäjuuri
siis esim ff-kennon lävistäjän pituus on neliöjuuri summasta 24x24 36x36.

Matematiikka on kiva harrastus ja siitä on paljon hyötyä sekä valotuksen suunnittelussa, että kuvan sommittelussa.

tuikkukauppias? kirjoitti:

Joo sinulle kaikki tällaiset on vääriä laitteita, älä missään tapauksessa hanki kallista ammattisalamaa!
Vileläkö kauppaat niitä videosalamatuikkuja huutonetissä?
Jos tarkoituksesi on mainostaa niitö niin tämä on väärä foorumi.

Olikos se niin, että luonnonmukaista on vain se kun piha tai talo on tuikuja täynnänsä?
Kaikkein luonnottomin on suora auringon valo, naamat palaa ja varjot on mustia?

Lue lisää

Minulle kaikki salamat joiden teho vastaa pokkarin tuikkua ovat aika turhia, koska niiden määrä kasvaa todella ikävästi noiden kaavojen mukaan.
Esim. Vaikka GN olisi 18:sta, tarvitsisin sen neljä samalla paikalla suhteessa kohteeseen olevaa salamaa, jotta saisin tuota GN36:sta vastavan arvon riippuen tietty valaisukulmista, joita en edes jaksa tuon "valaisutieteiden maisterin,"kymmenen salamaa" takia laskea.
Tämä todennäköisimmin sama hemmo hankki GN9:n valoja tuossa aikaisemmin, ja en nyt ole se sama hemmo. En aio tehdä mitään "laskeutumisvaloja" salamoilla myöskään ketjuttamalla salamoita jouluvaloiksi vaikka niillä saisi kohteen valaistua miljuunan kilsan päästä.
Ero salamoiden määrässä ja niiden paukuissa vaikuttaa kuitenkin positiivisesti ja negatiivisesti kuvauksessa.

Luonto kiittää luonnon ystävää..

o2 kirjoitti:

”Tarttis vissiin ostaa laskin, josta saa valmiiksi lukemat. Joo pinta-ala käsite on kyllä tuttu ja onhan mulla nyt kerroin.”

Eikä siinäkään vielä kaikki un nuo kuvan mittasuhteet usei poikkeavat neliöstä niin lävistäjän pituuden laskemiseksi tässä sulle vähän lisää laskinaskartelua vapaa-aikojen ratoksi:

suorakulmaisen nelikulmion ävistäjän pituus on sivujen neliöiden summan neliäjuuri
siis esim ff-kennon lävistäjän pituus on neliöjuuri summasta 24x24 36x36.

Matematiikka on kiva harrastus ja siitä on paljon hyötyä sekä valotuksen suunnittelussa, että kuvan sommittelussa.

Lue lisää

ps.
Tuo kennon lävistäjä on siis n. sama kuin tavanomaisen objektiivin kuvaympyrän halkaisija. Siis juuri sen saman ympyrän jonka pinta-alasta tässä on ensisijaisesti kysymys ja jolle tuo salamankin valo kamerassa leviää.
Sen ympyrän pinta-ala taas saadaan kertomalla luvulla 3,14 tuon kuvaympyrän lävistäjän puolikkaan neliö.
Kuvaympyrä voi erikoisobjektiiveissa (esim. T/S, palkkikameran objektiivit yms.) olla paljonkin suurempi kuin kuvapinnan lävistäjä. Silloin tietenkin menee taas kaikki laskut uusiksi.

o2 kirjoitti:

”Tarttis vissiin ostaa laskin, josta saa valmiiksi lukemat. Joo pinta-ala käsite on kyllä tuttu ja onhan mulla nyt kerroin.”

Eikä siinäkään vielä kaikki un nuo kuvan mittasuhteet usei poikkeavat neliöstä niin lävistäjän pituuden laskemiseksi tässä sulle vähän lisää laskinaskartelua vapaa-aikojen ratoksi:

suorakulmaisen nelikulmion ävistäjän pituus on sivujen neliöiden summan neliäjuuri
siis esim ff-kennon lävistäjän pituus on neliöjuuri summasta 24x24 36x36.

Matematiikka on kiva harrastus ja siitä on paljon hyötyä sekä valotuksen suunnittelussa, että kuvan sommittelussa.

Lue lisää

Noku kato "o2"

Studiossa on niin helppo saada oikea valaistus aikaseks.Mittaa vaan jokaisen lampun tehon salamamittarilla ja se on siinä.

Sitäpaitsi käytän studiovaloja paljon keikallakin.Mutta olis kiva antaa piuhan päässä olevan käsisalaman ja varjon kanssa muotovaloa ulkona päivävalossa.Mitä tein kyllä analogisilla.

Tää Metz olisi ihanteellinen siihenkin.

Onhan sääntö "valon voimakkuus häviää etäisyyden neliössä" ensimmäinen valo-opista opeteltu asia.Käytännössä harvemmin tulee laskettua.Asia hoituu muutenkin ihan vaan arvioimalla ja sormituntumalla.

Mutta.Kun kuvaan kohteen lähellä tai kaukana,oletan, että tyristorihomma hoitaa juuri kohteen oikean valotuksen.Esim.Sigman väläytys aiheutti koko kuva-alan ylivalotuksen.

Mitenkähä se Metz sitten digillä?

Joo.Ostan sen laskimen jahka....Vaikka voisi hoitua vielä pännälläkin kun sais ittestään irti.Varsinkin kun tuli jo noita hyviä ohjeita.Mutta miten niin neljänteen potenssiin.Eiks neliö lasketa toiseen potenssiin?

hankkimassa... kirjoitti:

Noku kato "o2"

Studiossa on niin helppo saada oikea valaistus aikaseks.Mittaa vaan jokaisen lampun tehon salamamittarilla ja se on siinä.

Sitäpaitsi käytän studiovaloja paljon keikallakin.Mutta olis kiva antaa piuhan päässä olevan käsisalaman ja varjon kanssa muotovaloa ulkona päivävalossa.Mitä tein kyllä analogisilla.

Tää Metz olisi ihanteellinen siihenkin.

Onhan sääntö "valon voimakkuus häviää etäisyyden neliössä" ensimmäinen valo-opista opeteltu asia.Käytännössä harvemmin tulee laskettua.Asia hoituu muutenkin ihan vaan arvioimalla ja sormituntumalla.

Mutta.Kun kuvaan kohteen lähellä tai kaukana,oletan, että tyristorihomma hoitaa juuri kohteen oikean valotuksen.Esim.Sigman väläytys aiheutti koko kuva-alan ylivalotuksen.

Mitenkähä se Metz sitten digillä?

Joo.Ostan sen laskimen jahka....Vaikka voisi hoitua vielä pännälläkin kun sais ittestään irti.Varsinkin kun tuli jo noita hyviä ohjeita.Mutta miten niin neljänteen potenssiin.Eiks neliö lasketa toiseen potenssiin?

Lue lisää

”Mutta miten niin neljänteen potenssiin. Eiks neliö lasketa toiseen potenssiin?”
Eihän tuo minuta ole ”kotoisin” vaan ”tutkamieheltä”

Joos siis tässä yhteydessä tuo neliö on slangia jolla tarkoitetaan, että luku kerotaan itsellään niinkuin oltaisin laskemassa neliön pinta-alaa vaikka lasketaan valon määrää.

Nää on aluksi olevinaan vaikeita omaksua, mutta pienen totuttelun jälkeen laskinta ei enää tarvita, vaan säädöt tulee selkärangasta.
Minulle kummallisinta on ollut se miten vaikeaa on saada jotkut ymmärtämään, että jos kertoo kuvan sivujen pituuden neliöjuuri kahdella (1.4) niin kuvan koko tulee kaksinkertaiseksi (pinta-ala ja resoluutio). Tai että kopiokoneen n. 70% pienentää kuvan puoleen (esim A3–>A4) ja 140% tuplaa kuvan koon. Näissäkin ”kummittele” tuo neliöjuuri 2.

Pännällä tuo juuren otto on melko aikaavievää, mutta luottokortin kokoinen laskin ei paljon paina kameralaukussa. Mulla on yksi liimattuna samankokoisen kaulanauhalla varustetun harmaakortin taakse.

”Mitenkähä se Metz sitten digillä?”
Tuo Metz on suunniteltu nimenomaan digiä varten. Se välähtää juuri sellaisella teholla kun säädät. Mitään ohjelukulaskuja ei tarvita jos ohjaat salamaa kameralla. Mun Metz ei koskaan yli tai alivalota mitään. Valon määrässä on 25 vaihtoehtoa. Välähdyksen pituus (valon määrä) säädettävissä 1/150 – 1/20 000 sek.
Jos valotus on väärin niin vika on ”salaman takana”. Yksi Metzeistäni on 80-luvun alussa ostettu ”nuija” ja toimii edelleen kuin uusi (myös digillä).
Erityisesti epäsuorassa valaistuksessa tuo teho on tarpeen. HUOM! ohjeluku 76 on ”hämäävästi” ilmoitettu 105mm polttovälille

”Mittaa vaan jokaisen lampun tehon salamamittarilla ja se on siinä.”
– Kateeksi käy! Mä en pysty tuohon kun mun mittari ei osaa laskea yhteen eri salamoista ja heijastimista tulevaa valoa.
Käytän studiovalaistuksessa muutoksiin usein laskinta saadakseni valot mieluiseen tasapainoon.
Esim. potrettikuvissa kokeilen ensin päävalon ja tasoitusvalon suhdetta –1,3 EV ja –1,5 EV, vähän ihonvärin ja asujen mukaan.
Sitten vasta sytytän muut valot (takavalo, taustavalo, hiusvalo …), usein katson niidenkin tehot laskimella kun en viitsi juosta mittari kädessä edestakaisin. ja kun se siis ei osaa yhteenlaskua.

Loppukevennys:
ttp://www.youtube.com/watch?v=cqxTUxzOceE&feature

02 kirjoitti:

”Mutta miten niin neljänteen potenssiin. Eiks neliö lasketa toiseen potenssiin?”
Eihän tuo minuta ole ”kotoisin” vaan ”tutkamieheltä”

Joos siis tässä yhteydessä tuo neliö on slangia jolla tarkoitetaan, että luku kerotaan itsellään niinkuin oltaisin laskemassa neliön pinta-alaa vaikka lasketaan valon määrää.

Nää on aluksi olevinaan vaikeita omaksua, mutta pienen totuttelun jälkeen laskinta ei enää tarvita, vaan säädöt tulee selkärangasta.
Minulle kummallisinta on ollut se miten vaikeaa on saada jotkut ymmärtämään, että jos kertoo kuvan sivujen pituuden neliöjuuri kahdella (1.4) niin kuvan koko tulee kaksinkertaiseksi (pinta-ala ja resoluutio). Tai että kopiokoneen n. 70% pienentää kuvan puoleen (esim A3–>A4) ja 140% tuplaa kuvan koon. Näissäkin ”kummittele” tuo neliöjuuri 2.

Pännällä tuo juuren otto on melko aikaavievää, mutta luottokortin kokoinen laskin ei paljon paina kameralaukussa. Mulla on yksi liimattuna samankokoisen kaulanauhalla varustetun harmaakortin taakse.

”Mitenkähä se Metz sitten digillä?”
Tuo Metz on suunniteltu nimenomaan digiä varten. Se välähtää juuri sellaisella teholla kun säädät. Mitään ohjelukulaskuja ei tarvita jos ohjaat salamaa kameralla. Mun Metz ei koskaan yli tai alivalota mitään. Valon määrässä on 25 vaihtoehtoa. Välähdyksen pituus (valon määrä) säädettävissä 1/150 – 1/20 000 sek.
Jos valotus on väärin niin vika on ”salaman takana”. Yksi Metzeistäni on 80-luvun alussa ostettu ”nuija” ja toimii edelleen kuin uusi (myös digillä).
Erityisesti epäsuorassa valaistuksessa tuo teho on tarpeen. HUOM! ohjeluku 76 on ”hämäävästi” ilmoitettu 105mm polttovälille

”Mittaa vaan jokaisen lampun tehon salamamittarilla ja se on siinä.”
– Kateeksi käy! Mä en pysty tuohon kun mun mittari ei osaa laskea yhteen eri salamoista ja heijastimista tulevaa valoa.
Käytän studiovalaistuksessa muutoksiin usein laskinta saadakseni valot mieluiseen tasapainoon.
Esim. potrettikuvissa kokeilen ensin päävalon ja tasoitusvalon suhdetta –1,3 EV ja –1,5 EV, vähän ihonvärin ja asujen mukaan.
Sitten vasta sytytän muut valot (takavalo, taustavalo, hiusvalo …), usein katson niidenkin tehot laskimella kun en viitsi juosta mittari kädessä edestakaisin. ja kun se siis ei osaa yhteenlaskua.

Loppukevennys:
ttp://www.youtube.com/watch?v=cqxTUxzOceE&feature

Lue lisää

No noi suhteet saan kyllä vanhanaikasesti aukkolukemilla, minkä mun mittari antaa.
Ihan tyytyväinen olen ollut ja hienoa jälkeä on tullut jopa D50:llä.

Silmäni on harjaantunut aikojen saatossa näkemään milloin kuva on oikein valottunut.Siihen en densitometriä ole tarvinnut.

Tietysti huolellisuus on kaiken a ja o ja varmempaan tulokseen pääsee ehkä tavallasi.

Olen käyttänyt Metz 45-L nuijaa, minkä hankin v-99 myös D50:sen kanssa muutamissa kuvauksissa studion ulkopuolella.

Pelas kyllä melko hyvin, mutta se ei riitä.Valon väri oli mielestäni liian kova, sininen.No joo.En ehkä muistanut asettaa kameraan värin säätöä salamalle.

SB 600 tältä ominaisuudeltaan hyvä, mutta teho puuttuu kohteen ollessa pitemmän välimatkan päässä.

Todella. Olen hurmaantunut tähän viimeisimpään käsiteltävänä olebvaan Metziin.

Nää ev-stepsit on mulle kyllä hepreaa.Olis kiva saada valmis laskukaava ja perustelut yhtälön tekijöistä.Ennen erot oli 1/3 aukon välein.

Onneks voi anonyyminä kysellä.

Oikein paljon kiitoksia asiaani syventyville ja just nyt sulle "o2"

hankkimassa... kirjoitti:

No noi suhteet saan kyllä vanhanaikasesti aukkolukemilla, minkä mun mittari antaa.
Ihan tyytyväinen olen ollut ja hienoa jälkeä on tullut jopa D50:llä.

Silmäni on harjaantunut aikojen saatossa näkemään milloin kuva on oikein valottunut.Siihen en densitometriä ole tarvinnut.

Tietysti huolellisuus on kaiken a ja o ja varmempaan tulokseen pääsee ehkä tavallasi.

Olen käyttänyt Metz 45-L nuijaa, minkä hankin v-99 myös D50:sen kanssa muutamissa kuvauksissa studion ulkopuolella.

Pelas kyllä melko hyvin, mutta se ei riitä.Valon väri oli mielestäni liian kova, sininen.No joo.En ehkä muistanut asettaa kameraan värin säätöä salamalle.

SB 600 tältä ominaisuudeltaan hyvä, mutta teho puuttuu kohteen ollessa pitemmän välimatkan päässä.

Todella. Olen hurmaantunut tähän viimeisimpään käsiteltävänä olebvaan Metziin.

Nää ev-stepsit on mulle kyllä hepreaa.Olis kiva saada valmis laskukaava ja perustelut yhtälön tekijöistä.Ennen erot oli 1/3 aukon välein.

Onneks voi anonyyminä kysellä.

Oikein paljon kiitoksia asiaani syventyville ja just nyt sulle "o2"

Lue lisää

ps.Kevennyslinkkisi on passiivinen!
Kurkistaisin senkin taakse.

hankkimassa... kirjoitti:

ps.Kevennyslinkkisi on passiivinen!
Kurkistaisin senkin taakse.

taisi olla vai pieni kirjoitusvirhe (h -kirjain puuttui alusta)
http://www.youtube.com/watch?v=cqxTUxzOceE&feature
vaihteeksi muita kuin äijiä laudalla.

Salaman väriä on hyvin helppo säätää, mä käytän Kodakin Wratten -suodattimia. Tarvittava Mired-arvo on helppo laskea.

Tuo EV on sama kuin yksi ns. aukko (=herkkyysarvon tai ajan tuplaaminen). 1/3 välit tullee vanhasta DIN -asteikosta 1Ev = 3 Din. Minusta herkkyyden säädössä ei pidä koskaan käyttää 1/3 Ev:n välejä (vain tasalukuja 100, 200, 400 jne). Ajan ja aukon säädöissa 1/3 ”väleistä” ei ole haittaa (paitsi hankalampi laskea päässä).

En juuri koskaan käytä objektiivin aukkoa valotuksen säätöön, enkä siksi myöskään osaa ymmärtää täällä niin suosittua valovoimakeskustelua.
Minulle aukon säätö on yhtä kuin kuvan terävyysalueen valinta. Eli yleensä valitsen aukon vain haluamani syväterävyyden mukaan.
Sitten säädän valot, heijastimet, ajan ja herkkyyden valitsemani aukon mukaan. Metzissä säädän ensisijassa välähdyksen pituutta (=valon määrää), joskus hienosäätöön myös etäisyytä.
Mittarin antamilla aukkolukemilla ei ole minulle merkitystä, luen mittarista vain Ev-arvoja.

Salaman tehon säädöstä en tiedä mitään, enkä ole koskaan omistanut salamalaitetta jonka tehoa voi säätää. Siinä kai pitäisi olla useita kondensaattoreita ja kapasitanssin (C) valintaa varten kytkin. Toisaalta epäilen, että tehon alentamisesta seurais, että se ei enää riitä välähdysputken sytyttämiseen.

Mittarisi alkoi kiinnostaa. Minkälainen mittari sinulla kun se osaa laskea valoja yhteen?
”Studiossa on niin helppo saada oikea valaistus aikaseks. Mittaa vaan jokaisen lampun tehon salamamittarilla ja se on siinä.”

Toivottavasti korjattu kevennyslinkki toimii nyt.

o2 kirjoitti:

taisi olla vai pieni kirjoitusvirhe (h -kirjain puuttui alusta)
http://www.youtube.com/watch?v=cqxTUxzOceE&feature
vaihteeksi muita kuin äijiä laudalla.

Salaman väriä on hyvin helppo säätää, mä käytän Kodakin Wratten -suodattimia. Tarvittava Mired-arvo on helppo laskea.

Tuo EV on sama kuin yksi ns. aukko (=herkkyysarvon tai ajan tuplaaminen). 1/3 välit tullee vanhasta DIN -asteikosta 1Ev = 3 Din. Minusta herkkyyden säädössä ei pidä koskaan käyttää 1/3 Ev:n välejä (vain tasalukuja 100, 200, 400 jne). Ajan ja aukon säädöissa 1/3 ”väleistä” ei ole haittaa (paitsi hankalampi laskea päässä).

En juuri koskaan käytä objektiivin aukkoa valotuksen säätöön, enkä siksi myöskään osaa ymmärtää täällä niin suosittua valovoimakeskustelua.
Minulle aukon säätö on yhtä kuin kuvan terävyysalueen valinta. Eli yleensä valitsen aukon vain haluamani syväterävyyden mukaan.
Sitten säädän valot, heijastimet, ajan ja herkkyyden valitsemani aukon mukaan. Metzissä säädän ensisijassa välähdyksen pituutta (=valon määrää), joskus hienosäätöön myös etäisyytä.
Mittarin antamilla aukkolukemilla ei ole minulle merkitystä, luen mittarista vain Ev-arvoja.

Salaman tehon säädöstä en tiedä mitään, enkä ole koskaan omistanut salamalaitetta jonka tehoa voi säätää. Siinä kai pitäisi olla useita kondensaattoreita ja kapasitanssin (C) valintaa varten kytkin. Toisaalta epäilen, että tehon alentamisesta seurais, että se ei enää riitä välähdysputken sytyttämiseen.

Mittarisi alkoi kiinnostaa. Minkälainen mittari sinulla kun se osaa laskea valoja yhteen?
”Studiossa on niin helppo saada oikea valaistus aikaseks. Mittaa vaan jokaisen lampun tehon salamamittarilla ja se on siinä.”

Toivottavasti korjattu kevennyslinkki toimii nyt.

Lue lisää

"Sitten säädän valot, heijastimet, ajan ja herkkyyden valitsemani aukon mukaan."
Näin teen minäkin Henseleillä! "o2".

Mittaan aina studiovalot sopiviksi haluamalleni aukkolukemalle.Herkkyys itselläni mahd.minimi, vakio, ja aika vakio.
Siis valojen säätö kaiken tämän mukaan mulla studiossa.Toki käytän aukko- ja aikasäätöjä tiettyjen efektien aikaansaamiseksi.Siitähän tässä nyt ei kuitenkaan ole kyse.

Haarukointia aukolla 1/3välein olen käyttänyt diakuvauksissa aina. Arvelinkin, että 1 ev tulee tästä 3 dinistä, joka mulle tuttu käsite vaan en tiennyt varmaksi.

Toki nämäkin vanhat säännöt ajan ja herkkyyden tuplaamisesta on ollut tiedossani hamasta menneisyydestä saakka.

Itselläni iankaikkisen vanha mittari,joka kertoo aukkolukeman valon tehosta säätönä ainoastaan asamäärä.Himmennän/ lisään valoa tarvittaessa muotoiluvalo päävalona yleensä ja heijastavat valot suhteessa päävaloon ja aina pääkohteesta valoon päin kohdistuvana valona.

Negallahan on kahden aukon ylivalotusvara, joten se sallii hienoisen valotusvirheen kun taas dia ei sallinut minkäänlaista virhettä.Ehkä vähän alivalotusta.

Nyt digissä ihmettelenkin valotusvaraa.Onko sitä? Ja mihin suuntaan?

Raw:na kuvaan ja käsittelen.Saahan siinä säädettyä jälkeenpäin valotusvaikutelmaa ja muutakin.
Tavoittelen kuitenkin kunnianhimoisesti "nappivalotusta" mahdollisimman monista tilanteista otettuihin otoksiin.

Eiköhän tää liturgia taas riitä vähäks aikaa.

Taidankin poistua foorumilta.


Mittari on "broncolor FM" ja toimii.

o2 kirjoitti:

taisi olla vai pieni kirjoitusvirhe (h -kirjain puuttui alusta)
http://www.youtube.com/watch?v=cqxTUxzOceE&feature
vaihteeksi muita kuin äijiä laudalla.

Salaman väriä on hyvin helppo säätää, mä käytän Kodakin Wratten -suodattimia. Tarvittava Mired-arvo on helppo laskea.

Tuo EV on sama kuin yksi ns. aukko (=herkkyysarvon tai ajan tuplaaminen). 1/3 välit tullee vanhasta DIN -asteikosta 1Ev = 3 Din. Minusta herkkyyden säädössä ei pidä koskaan käyttää 1/3 Ev:n välejä (vain tasalukuja 100, 200, 400 jne). Ajan ja aukon säädöissa 1/3 ”väleistä” ei ole haittaa (paitsi hankalampi laskea päässä).

En juuri koskaan käytä objektiivin aukkoa valotuksen säätöön, enkä siksi myöskään osaa ymmärtää täällä niin suosittua valovoimakeskustelua.
Minulle aukon säätö on yhtä kuin kuvan terävyysalueen valinta. Eli yleensä valitsen aukon vain haluamani syväterävyyden mukaan.
Sitten säädän valot, heijastimet, ajan ja herkkyyden valitsemani aukon mukaan. Metzissä säädän ensisijassa välähdyksen pituutta (=valon määrää), joskus hienosäätöön myös etäisyytä.
Mittarin antamilla aukkolukemilla ei ole minulle merkitystä, luen mittarista vain Ev-arvoja.

Salaman tehon säädöstä en tiedä mitään, enkä ole koskaan omistanut salamalaitetta jonka tehoa voi säätää. Siinä kai pitäisi olla useita kondensaattoreita ja kapasitanssin (C) valintaa varten kytkin. Toisaalta epäilen, että tehon alentamisesta seurais, että se ei enää riitä välähdysputken sytyttämiseen.

Mittarisi alkoi kiinnostaa. Minkälainen mittari sinulla kun se osaa laskea valoja yhteen?
”Studiossa on niin helppo saada oikea valaistus aikaseks. Mittaa vaan jokaisen lampun tehon salamamittarilla ja se on siinä.”

Toivottavasti korjattu kevennyslinkki toimii nyt.

Lue lisää

ps. taas
HUOM! nämä on vain minun mielipiteitäni ja kantapään kautta opittua ”mutua”.
Moni muu täällä on asioista täysin eri mieltä. Esim joku tietää, että EV-mittayksikön suuruus vaihtelee kuin pressanvaalin gallup-prosentit.
Jotkut tietävät myös salamalaitteen tehon säädöistä, minä osaan säätää vain valon määrää välähdysaikaa sekä suodattimia ja heijastimia käyttäen (softboxit, sateenvarjot yms).
Pienien orjatuikkujen sijoittamista ympäri tilaa en tajua mitään. Miten ne saadaan leijumaan oikealla korkeudella, että valo tulee luonnollisesta suunnasta?

Studiovaloissa olen siirtymässä kokonaan ns. kiinteisiin valoihin (täysspektrinen päivänvalolamppu). Välkkymätön 34000 Hz HF-putki, himmennettäviä (portaaton säätö), helppo varjojen hallinta ym syistä.

hankkimassa... kirjoitti:

"Sitten säädän valot, heijastimet, ajan ja herkkyyden valitsemani aukon mukaan."
Näin teen minäkin Henseleillä! "o2".

Mittaan aina studiovalot sopiviksi haluamalleni aukkolukemalle.Herkkyys itselläni mahd.minimi, vakio, ja aika vakio.
Siis valojen säätö kaiken tämän mukaan mulla studiossa.Toki käytän aukko- ja aikasäätöjä tiettyjen efektien aikaansaamiseksi.Siitähän tässä nyt ei kuitenkaan ole kyse.

Haarukointia aukolla 1/3välein olen käyttänyt diakuvauksissa aina. Arvelinkin, että 1 ev tulee tästä 3 dinistä, joka mulle tuttu käsite vaan en tiennyt varmaksi.

Toki nämäkin vanhat säännöt ajan ja herkkyyden tuplaamisesta on ollut tiedossani hamasta menneisyydestä saakka.

Itselläni iankaikkisen vanha mittari,joka kertoo aukkolukeman valon tehosta säätönä ainoastaan asamäärä.Himmennän/ lisään valoa tarvittaessa muotoiluvalo päävalona yleensä ja heijastavat valot suhteessa päävaloon ja aina pääkohteesta valoon päin kohdistuvana valona.

Negallahan on kahden aukon ylivalotusvara, joten se sallii hienoisen valotusvirheen kun taas dia ei sallinut minkäänlaista virhettä.Ehkä vähän alivalotusta.

Nyt digissä ihmettelenkin valotusvaraa.Onko sitä? Ja mihin suuntaan?

Raw:na kuvaan ja käsittelen.Saahan siinä säädettyä jälkeenpäin valotusvaikutelmaa ja muutakin.
Tavoittelen kuitenkin kunnianhimoisesti "nappivalotusta" mahdollisimman monista tilanteista otettuihin otoksiin.

Eiköhän tää liturgia taas riitä vähäks aikaa.

Taidankin poistua foorumilta.


Mittari on "broncolor FM" ja toimii.

Lue lisää

”Nyt digissä ihmettelenkin valotusvaraa.Onko sitä?

RAW:ssa on ja ei ole, riippuu täysin kennon dynamiikasta ja kohteen jyrkkyydestä.
jos katsot esim dxomarkin mittauksia niin noin 12 Ev:n dynamiikka lienee alaraja jotta voitaisiin puhua RAW:n valotusvarasta. Tuota 12 Ev piemillä arvoilla valotusvara on enempi toiveajattelua.

Ja mihin suuntaan?

Alivalotus tuottaa digillä rumaa kohinaa tummaan päähän, ylivalotus tuottaa kauniin kuvan kunhan dynamiikka riittää eikä valota puhki.

hankkimassa... kirjoitti:

"Sitten säädän valot, heijastimet, ajan ja herkkyyden valitsemani aukon mukaan."
Näin teen minäkin Henseleillä! "o2".

Mittaan aina studiovalot sopiviksi haluamalleni aukkolukemalle.Herkkyys itselläni mahd.minimi, vakio, ja aika vakio.
Siis valojen säätö kaiken tämän mukaan mulla studiossa.Toki käytän aukko- ja aikasäätöjä tiettyjen efektien aikaansaamiseksi.Siitähän tässä nyt ei kuitenkaan ole kyse.

Haarukointia aukolla 1/3välein olen käyttänyt diakuvauksissa aina. Arvelinkin, että 1 ev tulee tästä 3 dinistä, joka mulle tuttu käsite vaan en tiennyt varmaksi.

Toki nämäkin vanhat säännöt ajan ja herkkyyden tuplaamisesta on ollut tiedossani hamasta menneisyydestä saakka.

Itselläni iankaikkisen vanha mittari,joka kertoo aukkolukeman valon tehosta säätönä ainoastaan asamäärä.Himmennän/ lisään valoa tarvittaessa muotoiluvalo päävalona yleensä ja heijastavat valot suhteessa päävaloon ja aina pääkohteesta valoon päin kohdistuvana valona.

Negallahan on kahden aukon ylivalotusvara, joten se sallii hienoisen valotusvirheen kun taas dia ei sallinut minkäänlaista virhettä.Ehkä vähän alivalotusta.

Nyt digissä ihmettelenkin valotusvaraa.Onko sitä? Ja mihin suuntaan?

Raw:na kuvaan ja käsittelen.Saahan siinä säädettyä jälkeenpäin valotusvaikutelmaa ja muutakin.
Tavoittelen kuitenkin kunnianhimoisesti "nappivalotusta" mahdollisimman monista tilanteista otettuihin otoksiin.

Eiköhän tää liturgia taas riitä vähäks aikaa.

Taidankin poistua foorumilta.


Mittari on "broncolor FM" ja toimii.

Lue lisää

”Haarukointia aukolla 1/3välein olen käyttänyt diakuvauksissa aina.”

Eikö tuo näytä oudolta kun samalla haarukoidaan myös syväterävyyttä. Siinähän voi käydä niin, että kun valotus on oikein niin syväterävyys on väärä ja päinvastoin?

Dol Biong kirjoitti:

”Haarukointia aukolla 1/3välein olen käyttänyt diakuvauksissa aina.”

Eikö tuo näytä oudolta kun samalla haarukoidaan myös syväterävyyttä. Siinähän voi käydä niin, että kun valotus on oikein niin syväterävyys on väärä ja päinvastoin?

Lue lisää

Ihan pilkunnu... ei kuvauskaan sentään ole.

Matemaatikot ovat sitten asia erikseen.

Valovoimaisella linssillä hoituu tämä syväterävyyskäsitekin.

1/3aukon lisäys/vähennys on häviävän pieni luku tässä suhteessa.Onnistunut valaisu on tasan yhtä tärkeä kuin syväterävyysalue tossa mittakaavassa.

Enemmän uskon valokuvausopettajiani sekä Matti J.Kalevaa kuin palstalla esitettyjä väitteitä.

Paljon, paljon olen kuvannut 6x7 dialle ja haarukoinut..

Hyvin on käynyt kaupaks.

Ei valokuvaus ja linssit niiiin paljon ole muuttuneet että vanhat teoriat pitäisi kumota.

o2 kirjoitti:

ps. taas
HUOM! nämä on vain minun mielipiteitäni ja kantapään kautta opittua ”mutua”.
Moni muu täällä on asioista täysin eri mieltä. Esim joku tietää, että EV-mittayksikön suuruus vaihtelee kuin pressanvaalin gallup-prosentit.
Jotkut tietävät myös salamalaitteen tehon säädöistä, minä osaan säätää vain valon määrää välähdysaikaa sekä suodattimia ja heijastimia käyttäen (softboxit, sateenvarjot yms).
Pienien orjatuikkujen sijoittamista ympäri tilaa en tajua mitään. Miten ne saadaan leijumaan oikealla korkeudella, että valo tulee luonnollisesta suunnasta?

Studiovaloissa olen siirtymässä kokonaan ns. kiinteisiin valoihin (täysspektrinen päivänvalolamppu). Välkkymätön 34000 Hz HF-putki, himmennettäviä (portaaton säätö), helppo varjojen hallinta ym syistä.

Lue lisää

Mielenkiintoista tämä päivävaloa jäljittelevään valaistukseen siirtyminen.Entä nopeat valotusajat ts. liikkeen pysäyttäminen niillä. Herkkyyttäkö lisäämällä?Jäikö multa taas jotain huomaamatta?

Ps.Kevennyslinkkisi toimi "o2".
Hurmaavan inhimillinen ja huumorintajuinen esitys.Lapsenlasteni kanssa sitä katselin.Olihan siellä samanlainen chiahuakin kuin heillä.

hankkimassa... kirjoitti:

Mielenkiintoista tämä päivävaloa jäljittelevään valaistukseen siirtyminen.Entä nopeat valotusajat ts. liikkeen pysäyttäminen niillä. Herkkyyttäkö lisäämällä?Jäikö multa taas jotain huomaamatta?

Ps.Kevennyslinkkisi toimi "o2".
Hurmaavan inhimillinen ja huumorintajuinen esitys.Lapsenlasteni kanssa sitä katselin.Olihan siellä samanlainen chiahuakin kuin heillä.

Lue lisää

Entä nopeat valotusajat ts. liikkeen pysäyttäminen niillä. Herkkyyttäkö lisäämällä?
– nopeat valotusajat on ongelmallisia aina keinovaloilla kuvattaessa. Verhosuljinkameralla ja salamalla kuvatessa vielä enemmän kuin kiinteillä valoilla.
Kiinteillä valoilla kaikki riippuu valon määrästä. Neljä putkea boxissa riittää mun studiossa niin kaukaa kuin studiossa pääsee f/5,6 aukolle asti (esim 80 W 16 x1449 mm antaa valoa 4900 lm himmentämättä).

Ensi kesänä aion kokeilla myös päivänvalo halogeeneja ja ledejä (vilpoisampi studio), pitää alkajaisiksi kokeillla niiden säätämahdollisuuksia (muuttuuko väri himmennettäessä) yms?

Noissa kiinteissä valoissa otetuissa kuvissa huomaan salamalla kuvattuihin verrattuna erona vai pienemmät silmien pupillit.

Jäikö multa taas jotain huomaamatta?
– enkä pikemminkin multa jäi mainitsematta, että en kuvaa studiossa nopeasti liikkuvia kohteita.

o2 kirjoitti:

Entä nopeat valotusajat ts. liikkeen pysäyttäminen niillä. Herkkyyttäkö lisäämällä?
– nopeat valotusajat on ongelmallisia aina keinovaloilla kuvattaessa. Verhosuljinkameralla ja salamalla kuvatessa vielä enemmän kuin kiinteillä valoilla.
Kiinteillä valoilla kaikki riippuu valon määrästä. Neljä putkea boxissa riittää mun studiossa niin kaukaa kuin studiossa pääsee f/5,6 aukolle asti (esim 80 W 16 x1449 mm antaa valoa 4900 lm himmentämättä).

Ensi kesänä aion kokeilla myös päivänvalo halogeeneja ja ledejä (vilpoisampi studio), pitää alkajaisiksi kokeillla niiden säätämahdollisuuksia (muuttuuko väri himmennettäessä) yms?

Noissa kiinteissä valoissa otetuissa kuvissa huomaan salamalla kuvattuihin verrattuna erona vai pienemmät silmien pupillit.

Jäikö multa taas jotain huomaamatta?
– enkä pikemminkin multa jäi mainitsematta, että en kuvaa studiossa nopeasti liikkuvia kohteita.

Lue lisää

Neliöintiä ja juuria lampuilla

Valon määrä (etäisyyden neliö):
– kakasinkertainen etäisyys 1:(2x2) = ¼
– kolminkeratinen etäisyys 1:(3x3) = 1/9
– nelinkertainen etäisyys 1:(4x4) = 1/16
– jne.

Valojen yhteenlaskua
Kahden lampun (salaman) yhteisvaikutus:
Jos kaksi lamppua on samalla etäisyydellä niin niiden yhteinen teho vastaa yhden tehoa kun etäisyys jaetaan neliöjuuri kahdella (vrt aukkoasteikko).

Osramin normogrammilla etäisyydet esim:
– 2m ja 3m tuottaa saman valomäärän kuin yksi n. 1,6m etäisyydellä
– 2m ja 4m tuottaa saman valomäärän kuin yksi n. 1,8m etäisyydellä
– 3m ja 4m tuottaa saman valomäärän kuin yksi n. 2,4m etäisyydellä
– jne

alkeita valosta kirjoitti:

”Nyt digissä ihmettelenkin valotusvaraa.Onko sitä?

RAW:ssa on ja ei ole, riippuu täysin kennon dynamiikasta ja kohteen jyrkkyydestä.
jos katsot esim dxomarkin mittauksia niin noin 12 Ev:n dynamiikka lienee alaraja jotta voitaisiin puhua RAW:n valotusvarasta. Tuota 12 Ev piemillä arvoilla valotusvara on enempi toiveajattelua.

Ja mihin suuntaan?

Alivalotus tuottaa digillä rumaa kohinaa tummaan päähän, ylivalotus tuottaa kauniin kuvan kunhan dynamiikka riittää eikä valota puhki.

Lue lisää

Kiitti "alkeita valosta"

o2 kirjoitti:

Neliöintiä ja juuria lampuilla

Valon määrä (etäisyyden neliö):
– kakasinkertainen etäisyys 1:(2x2) = ¼
– kolminkeratinen etäisyys 1:(3x3) = 1/9
– nelinkertainen etäisyys 1:(4x4) = 1/16
– jne.

Valojen yhteenlaskua
Kahden lampun (salaman) yhteisvaikutus:
Jos kaksi lamppua on samalla etäisyydellä niin niiden yhteinen teho vastaa yhden tehoa kun etäisyys jaetaan neliöjuuri kahdella (vrt aukkoasteikko).

Osramin normogrammilla etäisyydet esim:
– 2m ja 3m tuottaa saman valomäärän kuin yksi n. 1,6m etäisyydellä
– 2m ja 4m tuottaa saman valomäärän kuin yksi n. 1,8m etäisyydellä
– 3m ja 4m tuottaa saman valomäärän kuin yksi n. 2,4m etäisyydellä
– jne

Lue lisää

Jahas.Kiitos "o2".

Onneks on valotusmittarit keksitty.

Kaavat takaraivossa, vai missä kohtaa se matematiikka osasto onkaan, tietysti hyvät olemassa.

hankkimassa... kirjoitti:

Jahas.Kiitos "o2".

Onneks on valotusmittarit keksitty.

Kaavat takaraivossa, vai missä kohtaa se matematiikka osasto onkaan, tietysti hyvät olemassa.

Tulipa taas huitaistua hölmö kirjoitusvirhe (normogrammi) PO. nomogrammi!

Joo kohdistuvan valon mittari on korvaamaton studiossa.
Valaistuksen suunnittelussa ja ennakkoarvioissa siitä ei ole hyötyä kun suunnitteluvaiheessa ei vielä ole mitä mitata. Vrt salamalaitteen oston suunnittelu.

Mulla on kuitenkin tapana piirrellä tuollainen nomogrammi (neliö) harmaakorttien taakse. Siitä näkee yhdellä vilkaisulla lamppujen (salamoiden) yhteisen ”ohjeluvun”. Monin verroin nopeammin kuin sytyttämällä (ja hankkimalla) kaikki valot ja mittaamalla (ja laskemalla).

Kuvittelen myös että ”kaavoilla” puuhastelu lisää valojen säädön ymmärrystä.
ja
Vanha koira ei opi uusia temppuja (piirtelin ensimmäisiä nomogrammejani jo 60-luvun alussa, en edes tiennyt silloin mikä on valotusmittari).

Enollani oli tapana sanoa, että laiskuus on hyvä lahja jos sitä osaa oikein käyttää. Janne eno kuvasi 6,5x11cm Ihagee levykameralla tee-se-itse lasinegoille.

5D kirjoitti:

Edellä ketjussa oleville pieni palautus ruotuun. En minä ole väittänyt, että salaman ohjeluku muuttuu. Lukekaa tarkasti. Ei salaman ohjelukua muuta mikään. Se on sama minkä valmistaja on sille kerran rakentanut.

Kennolle pääsevää valoa voidaan lisätä tai vähentää herkkyttä, aukoa tai aikaa säätämällä. Puhe oli siitä, että Nikoneissa yleensä pienin herkkyys, sikäli kun tiedän, on ISO200. (Joissakin kalleimmissa kameroissa ISO100, eikä nyt puhuta herkkyysalueen laajennusmahdolisuuksista.) Salaman ohjeluku määritetään ja ilmoitetaan aina ISO 100 herkkyydellä. Kuvaaja voi ottaa salamasta ennemmän tehoja irti em. tavoilla ja esim. tuomalla salaman kohdetta lähemmäs. Kun salaman ja kohteen etäisyys on vakio, tuplaa Nikonin ISO200 minimiherkkyys salaman tehon. Samaa säätöä voidaan tietty käyttää muidenkin valmistajien merkeillä, mutta miksi ihmeessä nostaa herkkyyttä jos ei ole perusteltua syytä!

Asia mikä tähän sotkettiin, koski etäisyyden muuttumista tai aukon tai yhtäläillä suljinajan. Muuten ei objektiivin valovoimaa voi muuttaa, huom. ed. Kyse on koko ajan oikean valotuksen säätämisestä. Tein yksinkertaisen laskuesimerkin, mistä näkee etäisyyden muuttumisen vaikutuksen: http://aijaa.com/008209337442. Salama on pisteessä "S". Kamera saa olla missä tahansa lähettyvillä, ja koko ajan on kysymys kennolle pääsevän valon määrästä.

Kun salamalla valotetaan vakio määrä (M-mode) valoa tietylle pinta-alalle etäisyydeltä "h", niin kuinka paljon on aukkoa muutettava pykälällä tai valotusaika kaksinkertaistettava/puolitettava, jos etäisyys kohteeseen on "H". Oletetaan tietysti, että valotetaan samalla polttovälillä? Kun etäisyyttä kasvatetaan niin, että salamavalo leviää kaksi kertaa suuremmalle alalle jolloin valon voimakkuus heikkenee, on yhtä em. muuttujista suurennettava kertoimella neliöjuuri kaksi (1,4), jotta kennolle saadaan vastaava määrä valoa.

Ei valokuvaaja tietenkään kalkulaattorin kanssa kuvaa. Valotusmittari on sitä varten. Speedliten ETTL (Nikonilla iTTL) automatiikka selvittää asian itse (muttei aina ja varsinkaan hääkuvauksessa) ja Canonin/ Nikonin huippusalamat ilmoittavat arvot salaman takakannessa. Metziä en tunne. Kaikki salaman ja kameran asetukset pitää tietysti testata etukäteen ja kuvauspaikalla muutamalla koelaukauksella.

Kaikilla keinovalolähteillä, kynttilästä salamavaloon, on etäisyyden muutoksen vaikutus otettava valotettaessa huomioon ja ymmärrettävä. Ainoastaan suora auringon valo on yhtä voimakasta, vaikka kameran ja kohteen etäisyys muuttuisi. Sen verran isosta energialähteestä on kysymys.

Lue lisää

Perkules!

Luin linkin vasta nyt! Hyvä kaava ja paljon vaivaa pännäillessä "D5" ja skannaillessa.

ps. Oli tässä 19 vuotiaan kissan lopetuskin viime viikon ohjelmassa.
Tää on elämää!

o2 kirjoitti:

Tulipa taas huitaistua hölmö kirjoitusvirhe (normogrammi) PO. nomogrammi!

Joo kohdistuvan valon mittari on korvaamaton studiossa.
Valaistuksen suunnittelussa ja ennakkoarvioissa siitä ei ole hyötyä kun suunnitteluvaiheessa ei vielä ole mitä mitata. Vrt salamalaitteen oston suunnittelu.

Mulla on kuitenkin tapana piirrellä tuollainen nomogrammi (neliö) harmaakorttien taakse. Siitä näkee yhdellä vilkaisulla lamppujen (salamoiden) yhteisen ”ohjeluvun”. Monin verroin nopeammin kuin sytyttämällä (ja hankkimalla) kaikki valot ja mittaamalla (ja laskemalla).

Kuvittelen myös että ”kaavoilla” puuhastelu lisää valojen säädön ymmärrystä.
ja
Vanha koira ei opi uusia temppuja (piirtelin ensimmäisiä nomogrammejani jo 60-luvun alussa, en edes tiennyt silloin mikä on valotusmittari).

Enollani oli tapana sanoa, että laiskuus on hyvä lahja jos sitä osaa oikein käyttää. Janne eno kuvasi 6,5x11cm Ihagee levykameralla tee-se-itse lasinegoille.

Lue lisää

Aivan niin.
Ennen 50- 60-luvulla kuvasi äitini Plaubelin Pekolla,palkki, laakafilmille ja valotti hehkulampuilla..Joskus sitä ennen valmisti kuvasmateriaalin lasinegalle ja kopioi kuvat Schneider kondensorisuurennuskoneella ja päätyi viimelopuksi kuvaamaan Mamya rb 7:llä ja teettämään suurimman osan kuvista Eirissä.

Paljon luovuutta ja rakkautta kuvantekoon hävisi 60-70 luvulla.Ja nyt meillä on tää digitaali!

Mullehan digi laiskana sopii.Joskus vaan on kyseltävä.

Harmaakorttia en käytä.Toki tiedän sen merkityksen jo koulutukseni pohjaltakin.

Etäisyyden neliöt ja harmaakortit, miredid.Aivan sama.Muotokuvauksessa en ole tarvinnut, vähäisissä mainoskuvissa kyllä.

Esim broncolorin ja henselin värit on valmiiksi testattu jo tehtaalla.
Studion seinät ja lattia kun ovat neutraalivärisiä homma toimii jo aiemmin palstalla mainituin keinoin.

Sekavalo "vallitsevassa valossa"/tilassa/ns.ulkokuvauksissa, salamalla otetut, on mielestäni luonnonmukaisempaa kuin väkisin väännetty neutraali.Makuasia.

Kaikesta edellisestä huolimatta vaadin optimaalitulosta työltäni ja olen saavuttanut sen em. keinoin.Teoriat kyllä mutuna takaraivossa.

Kuvaan ihmisiä ja aihe itsessään on tärkeämpi kuin mittatikun käyttö tilanteessa.
Lintsarille tää photoshoppi on hyvä apu.

Nyt olis vaan laiskalle löydettävä mahd. hyvä yhdistelmä suraavista:
Nikon 24-75/2,8 D80 SB910 tai
Tamron 24-75/2,8 D310 76 MZ-5 tai
Tamron 24-75/2,8 D90/vanhaD300 SB910/ 76 MZ-5

Jaksaisikohan kukaan ehdottaa näistä parasta toimivaa yhdistelmää ottaen huomioon ehdotuksiin rajatun euromäärän?

Ennestään omistan D80 ja Tamron 24-75/2,8 laitteet.

Onko kallein käyttötarpeeseeni,juhlat, tapahtumat, aina välttämätön hyvän tuloksen saamiseksi?

Jaksamista kaikille.

hankkimassa... kirjoitti:

Aivan niin.
Ennen 50- 60-luvulla kuvasi äitini Plaubelin Pekolla,palkki, laakafilmille ja valotti hehkulampuilla..Joskus sitä ennen valmisti kuvasmateriaalin lasinegalle ja kopioi kuvat Schneider kondensorisuurennuskoneella ja päätyi viimelopuksi kuvaamaan Mamya rb 7:llä ja teettämään suurimman osan kuvista Eirissä.

Paljon luovuutta ja rakkautta kuvantekoon hävisi 60-70 luvulla.Ja nyt meillä on tää digitaali!

Mullehan digi laiskana sopii.Joskus vaan on kyseltävä.

Harmaakorttia en käytä.Toki tiedän sen merkityksen jo koulutukseni pohjaltakin.

Etäisyyden neliöt ja harmaakortit, miredid.Aivan sama.Muotokuvauksessa en ole tarvinnut, vähäisissä mainoskuvissa kyllä.

Esim broncolorin ja henselin värit on valmiiksi testattu jo tehtaalla.
Studion seinät ja lattia kun ovat neutraalivärisiä homma toimii jo aiemmin palstalla mainituin keinoin.

Sekavalo "vallitsevassa valossa"/tilassa/ns.ulkokuvauksissa, salamalla otetut, on mielestäni luonnonmukaisempaa kuin väkisin väännetty neutraali.Makuasia.

Kaikesta edellisestä huolimatta vaadin optimaalitulosta työltäni ja olen saavuttanut sen em. keinoin.Teoriat kyllä mutuna takaraivossa.

Kuvaan ihmisiä ja aihe itsessään on tärkeämpi kuin mittatikun käyttö tilanteessa.
Lintsarille tää photoshoppi on hyvä apu.

Nyt olis vaan laiskalle löydettävä mahd. hyvä yhdistelmä suraavista:
Nikon 24-75/2,8 D80 SB910 tai
Tamron 24-75/2,8 D310 76 MZ-5 tai
Tamron 24-75/2,8 D90/vanhaD300 SB910/ 76 MZ-5

Jaksaisikohan kukaan ehdottaa näistä parasta toimivaa yhdistelmää ottaen huomioon ehdotuksiin rajatun euromäärän?

Ennestään omistan D80 ja Tamron 24-75/2,8 laitteet.

Onko kallein käyttötarpeeseeni,juhlat, tapahtumat, aina välttämätön hyvän tuloksen saamiseksi?

Jaksamista kaikille.

Lue lisää

Ne on nuo zoomit vähän kepuleita jos ”vaadin optimaalitulosta työltäni”

Rungon vaihtaminen esim tuosta D90 ei ilmeisesti näy kuvanlaadussa jos dynamiikka riittää tarpeisiisi.

Kalliimpi ei läheskään aina ole parempi kuvan laadun kannala, mutta usein kestävämpi. Mutta esim tuollainen yhdistelmä Nokton M9-P on vaikea ylitettävä.

Hyvä potrettiobjektiivi croppikennoiseen on esim:
Tamron SP AF 90mm f/2.8 Macro, piirtää tarkasti, hyvin kaunis bokeh, kohtuullinen hinta, erinomainen myös studiokäyttöön.

Juhlissa reportaasityylisiin kuviin tarvitaan croppikennoiseen valovoimainen 35mm. Siihen tarkoitukseen hankkisin tuollaisen Nikkor 35mm f/1,8:n, parempaa ei läheskään tuohon hintaan löytyne.
http://www.dpreview.com/lensreviews/nikon_35_1p8g_n15/

Jos manuaalitarkennus ei ole ongelma niin Samyang 35 ja 85 milliset on kova pari kuvan laadun, valovoiman ja hinnan osalta.
http://www.dxomark.com/index.php/Lenses/Camera-Lens-Ratings

Jos pitää juhlissa saada koko seurue mahtumaan yhteen kuvaan niin siihen tarvittaisiin n. 24mm/35 vastaava polttoväli (croppikennoisessa n. 16mm).
Mulla on tapana tuollaisissa tilanteissa tehdä PhotoShopilla ”panoraama” kahdesta 35 millisellä otetusta kuvasta, kun tuollaisissa kuvissa korkeus ei yleensä ole tarpeen.

alkeita valosta kirjoitti:

Ne on nuo zoomit vähän kepuleita jos ”vaadin optimaalitulosta työltäni”

Rungon vaihtaminen esim tuosta D90 ei ilmeisesti näy kuvanlaadussa jos dynamiikka riittää tarpeisiisi.

Kalliimpi ei läheskään aina ole parempi kuvan laadun kannala, mutta usein kestävämpi. Mutta esim tuollainen yhdistelmä Nokton M9-P on vaikea ylitettävä.

Hyvä potrettiobjektiivi croppikennoiseen on esim:
Tamron SP AF 90mm f/2.8 Macro, piirtää tarkasti, hyvin kaunis bokeh, kohtuullinen hinta, erinomainen myös studiokäyttöön.

Juhlissa reportaasityylisiin kuviin tarvitaan croppikennoiseen valovoimainen 35mm. Siihen tarkoitukseen hankkisin tuollaisen Nikkor 35mm f/1,8:n, parempaa ei läheskään tuohon hintaan löytyne.
http://www.dpreview.com/lensreviews/nikon_35_1p8g_n15/

Jos manuaalitarkennus ei ole ongelma niin Samyang 35 ja 85 milliset on kova pari kuvan laadun, valovoiman ja hinnan osalta.
http://www.dxomark.com/index.php/Lenses/Camera-Lens-Ratings

Jos pitää juhlissa saada koko seurue mahtumaan yhteen kuvaan niin siihen tarvittaisiin n. 24mm/35 vastaava polttoväli (croppikennoisessa n. 16mm).
Mulla on tapana tuollaisissa tilanteissa tehdä PhotoShopilla ”panoraama” kahdesta 35 millisellä otetusta kuvasta, kun tuollaisissa kuvissa korkeus ei yleensä ole tarpeen.

Lue lisää

"Jos pitää juhlissa saada koko seurue mahtumaan yhteen kuvaan niin siihen tarvittaisiin n. 24mm/35 vastaava polttoväli (croppikennoisessa n. 16mm).
Mulla on tapana tuollaisissa tilanteissa tehdä PhotoShopilla ”panoraama” kahdesta 35 millisellä otetusta kuvasta, kun tuollaisissa kuvissa korkeus ei yleensä ole tarpeen."

TÄMÄHÄN OLIKIN MIELENKIINTOINEN NEUVO "alkeita valosta"!

Enpä olis hoksannut!

Laajakulmalinssit viimesen päälle kalliita!

Automaattitarkennus nopeampi mulle kuin käsitarkennus.Ikänäkö nääs.

Kiitos vastauksesta!

hankkimassa... kirjoitti:

"Jos pitää juhlissa saada koko seurue mahtumaan yhteen kuvaan niin siihen tarvittaisiin n. 24mm/35 vastaava polttoväli (croppikennoisessa n. 16mm).
Mulla on tapana tuollaisissa tilanteissa tehdä PhotoShopilla ”panoraama” kahdesta 35 millisellä otetusta kuvasta, kun tuollaisissa kuvissa korkeus ei yleensä ole tarpeen."

TÄMÄHÄN OLIKIN MIELENKIINTOINEN NEUVO "alkeita valosta"!

Enpä olis hoksannut!

Laajakulmalinssit viimesen päälle kalliita!

Automaattitarkennus nopeampi mulle kuin käsitarkennus.Ikänäkö nääs.

Kiitos vastauksesta!

Lue lisää

Aivan älyttömän kalliitahan ne parhaat automaattitarkenteiset erikoislaajakulmat.

”Ikänäkö nääs”
Toisaalta jos hanki esim Samyangin 14 millisen (ei maksa paljon), säädät etäisyyden n. 3m ja kuvaat mahdollisimman pienellä aukoilla niin eipä paljon tarvii tarkentaa kun syväterävyysalue ulottuu etupenkistä takanurkkaan.
Se on tuo tarkennus erikoislaajakulmilla enempi ajanhukkaa (ei näy kuvissa)

Tossa mun panoraamalaajakulmassa taasen on se ”vika”, että jos kuvaat automaattitarkennuksella niin kuviin tulee tarkennus eri etäisyyksille joka on paha panoraamaa yhdistäessä. Suosittelen näissäki hyperfokaalista etäisyyttä.

alkeita valosta kirjoitti:

Aivan älyttömän kalliitahan ne parhaat automaattitarkenteiset erikoislaajakulmat.

”Ikänäkö nääs”
Toisaalta jos hanki esim Samyangin 14 millisen (ei maksa paljon), säädät etäisyyden n. 3m ja kuvaat mahdollisimman pienellä aukoilla niin eipä paljon tarvii tarkentaa kun syväterävyysalue ulottuu etupenkistä takanurkkaan.
Se on tuo tarkennus erikoislaajakulmilla enempi ajanhukkaa (ei näy kuvissa)

Tossa mun panoraamalaajakulmassa taasen on se ”vika”, että jos kuvaat automaattitarkennuksella niin kuviin tulee tarkennus eri etäisyyksille joka on paha panoraamaa yhdistäessä. Suosittelen näissäki hyperfokaalista etäisyyttä.

Lue lisää

Kiitti vinkistä.

Enpä olis totakaan tiennyt etsiä!

Täytyypä tutkia tarkemmin.

hankkimassa... kirjoitti:

Kiitti vinkistä.

Enpä olis totakaan tiennyt etsiä!

Täytyypä tutkia tarkemmin.

Tässä toinen hyödyllinen ikänäkö vinkki.
Ikänäön ongelmat on helppo korjata

Jos kamerasi etsimessä ei ole ikänäkökorjainta (diopterisäätöä) niin kannattaa selvittää onko siihen saatavissa ns. korjauslinssi.

En edes tiedä milloin laajakulmaobjektiivissa kannattaisi käyttää automaattitarkennusta joka pelkästään hidastaa kuvanottoa.

ikänäkö? kirjoitti:

Tässä toinen hyödyllinen ikänäkö vinkki.
Ikänäön ongelmat on helppo korjata

Jos kamerasi etsimessä ei ole ikänäkökorjainta (diopterisäätöä) niin kannattaa selvittää onko siihen saatavissa ns. korjauslinssi.

En edes tiedä milloin laajakulmaobjektiivissa kannattaisi käyttää automaattitarkennusta joka pelkästään hidastaa kuvanottoa.

Lue lisää

Juu. Analogisessa mulla onkin tää lisähärpäke.Ja leikkokuvatarkennus!

Olen vaan niin ihastunut nyt tähän automatiikkaan,af,joka kylläkin on ollut pettymys monellakin tavalla.

"alkeita valosta" nimimerkille kiitos samyang-vinkistä.

Ei kovin kallis googletukseni perusteella?

Parasta vissiin häipyä palstalta ja ruveta tositoimiin.

huomasin hintaseurannassa sama laite mutta kaksi eri hintaa,
---------------------------------------
kun menet liikkeen sivuille, näet kuvan ja tiedot, onko sama laite, aina hintaseurannan linkissä ei ole sama laite, koska sivuja aina muutetaan/päivitetään.

eri kaupoissa on eri hinnat, on myös eri toimituskulut ja eri toimitusajat,

(aina kun näkee jotain, voisi laittaa linkin ja tuotteen tyypin ja nimen, voi kertoa tarkemmin.