Uskova nainen, joka lähestyy kolmen kympin ikää, ei ole kadehdittavassa asemassa. Miehet, joita evankelis-luterilaisissa seurakunnissa tapaa, näyttävät kuuluvan seuraaviin kategorioihin:
1. Ihanneaviopuoliso. Ulkonäkönsä puolesta kelpaisi niin uskoville kuin ei-uskovillekin naisille. Hänessä yhdistyy hyvä käytös, akateeminen koulutus ja kaikki muut sosiaaliset avut. Periaatteen mies myös uskon asioiden suhteen. Kun mies tulee seurakuntaan, hän on heti kuumaa tavaraa; lähes poikkeuksetta aviossa ja perheen isä ennen 25 vuoden ikää.
2. Nörtti. Kun em. miehet on piireistä napattu, naiset vihdoin huomaavat vajaamittaisiin farmareihin ja flanellipaitoihin pukeutuneet nörtit. Löytyisikö pullonpohjien takaa sittenkin Sen Oikean hurmaava katse? Saisiko tuosta leivottua miehisen miehen? Ihanneaviopuolison avuista nörtillä on kenties akateemisuutta...Viisaan vaatimattomalle naiselle nörtti on kultakimpale ilman muutoksiakin.
3. Erikoiset. Tähän mieheen kriittinenkin nainen saattaa iskeä silmänsä hetkeksi. Kunnes. Erikoisen remakka nauru, kasvojen vinkeä vääntely, harvinaislaatuisen originellit jutut jne. saavat naisen pohtimaan suhtautumistaan ainakin yön yli. Miten hänen käytökseensä suhtautuisi/suhtauduttaisiin, kun yhdessä näyttäydyttäisiin? Jokin hänen aitoudessaan kiehtoo, mutta kaipaanko kuitenkin jotain korrektimpaa? Fyysinen vetovoimakin voisi em. vinkeiden vuoksi alkaa vähitellen suuntautua suhteen ulkopuolelle.
4. "Härväys". Hänen kanssaan jo ensimmäinen kahvipöytäkeskustelu kaatuu omaan mahdottomuuteensa ja saa suorastaan hien pintaan. Ettei hän vaan ymmärtänyt kohteliasta hymyäni flirtiksi? Tyypillisiä härväyksen tuntomerkkejä ovat kumara käyskentely, epäsiistit, jopa tuoksahtavat vaatteet, epätoivoinen katse ja joko hyvin luotaantyöntävät tai suorat sylin kaipuunelkeet. Ensimmäisen kanssakäymisen jälkeen miettii vain kohteliainta tapaa päästä hänestä eroon.
Esiintyminen seurakunnissa: ihanneaviopuolisoja 10%, nörttejä 30%, erikoisia 20% ja härväyksiä 40%. Vauvakuumetta potevan 25-30-vuotiaan naisen tilanne tuntuu epätoivoiselta. Hakeako mies "maailmasta" kaikkine riskeineen, pitää taso yllä = pysyä yksin, vai lähteäkö 5-10 vuotta nuorempien ihanneaviopuolisoiden jahtiin?
1. Ihanneaviopuoliso. Ulkonäkönsä puolesta kelpaisi niin uskoville kuin ei-uskovillekin naisille. Hänessä yhdistyy hyvä käytös, akateeminen koulutus ja kaikki muut sosiaaliset avut. Periaatteen mies myös uskon asioiden suhteen. Kun mies tulee seurakuntaan, hän on heti kuumaa tavaraa; lähes poikkeuksetta aviossa ja perheen isä ennen 25 vuoden ikää.
2. Nörtti. Kun em. miehet on piireistä napattu, naiset vihdoin huomaavat vajaamittaisiin farmareihin ja flanellipaitoihin pukeutuneet nörtit. Löytyisikö pullonpohjien takaa sittenkin Sen Oikean hurmaava katse? Saisiko tuosta leivottua miehisen miehen? Ihanneaviopuolison avuista nörtillä on kenties akateemisuutta...Viisaan vaatimattomalle naiselle nörtti on kultakimpale ilman muutoksiakin.
3. Erikoiset. Tähän mieheen kriittinenkin nainen saattaa iskeä silmänsä hetkeksi. Kunnes. Erikoisen remakka nauru, kasvojen vinkeä vääntely, harvinaislaatuisen originellit jutut jne. saavat naisen pohtimaan suhtautumistaan ainakin yön yli. Miten hänen käytökseensä suhtautuisi/suhtauduttaisiin, kun yhdessä näyttäydyttäisiin? Jokin hänen aitoudessaan kiehtoo, mutta kaipaanko kuitenkin jotain korrektimpaa? Fyysinen vetovoimakin voisi em. vinkeiden vuoksi alkaa vähitellen suuntautua suhteen ulkopuolelle.
4. "Härväys". Hänen kanssaan jo ensimmäinen kahvipöytäkeskustelu kaatuu omaan mahdottomuuteensa ja saa suorastaan hien pintaan. Ettei hän vaan ymmärtänyt kohteliasta hymyäni flirtiksi? Tyypillisiä härväyksen tuntomerkkejä ovat kumara käyskentely, epäsiistit, jopa tuoksahtavat vaatteet, epätoivoinen katse ja joko hyvin luotaantyöntävät tai suorat sylin kaipuunelkeet. Ensimmäisen kanssakäymisen jälkeen miettii vain kohteliainta tapaa päästä hänestä eroon.
Esiintyminen seurakunnissa: ihanneaviopuolisoja 10%, nörttejä 30%, erikoisia 20% ja härväyksiä 40%. Vauvakuumetta potevan 25-30-vuotiaan naisen tilanne tuntuu epätoivoiselta. Hakeako mies "maailmasta" kaikkine riskeineen, pitää taso yllä = pysyä yksin, vai lähteäkö 5-10 vuotta nuorempien ihanneaviopuolisoiden jahtiin?
Vastaukset 8
Vanhimmat
- - -
Evankelioiminen on ratkaisu.
Tiedämme, että naimattomia naisia on kaikissa uskovien kokouspaikoissa enemmän kuin miehiä.
Ja tosi on, että uskovien miesten joukossa on omituisuuksia,(persoonallisuuksikin sanottuja).
Jos näet jossakin Sinua miellyttävän miehen, niin kerro hänelle Jeesuksesta. Pidä aina mukanasi joku traktaatti, jossa on selvä pelastuksen tie. Laita traktaatin yhteystietoihin puhelinnumerosi (ei muita tietoja).
Jaa traktaatteja vain fiksuille ja naimattomille miehille. Näin on uskovien joukossa pian enemmän miehiä kuin naisia.
Ohje evankeliomisesta on tarkoitettu kaikille. Myös jokaisen ihmisen tulee saada olla evankelioimiskohteena.
Mutta näin se menee.
Tuttavapiirissäni on eräs uskova perhe, jonka mies tuli uskoon naisen jakaessa traktaatteja kadulla. Tämä naiselle täysin tuntematon mies oli kiinnostunut pelastuksesta. Hän tuli uskoon. Vuoden päästä he olivat aviossa. Nyt heillä on kaksi lasta. Ja kotikokouksiakin heillä pidetään.
Ehdota tätä asiaa kaikille.
- - -
Pitääkö sen tulevan puolison nyt sitten olla samaa "lajia" eli kuulua samaan seurakuntaan.
Minullekin Jumala tupsautti ei uskovaisen, mutta tosi ihanan miehen uskoni alkutaipaleella.
Yhdessä on kasvettu ja koettu koittelemukset sun muut asiat ja Jumala on tullut meitä kumpaakin lähemmäs.
Jos olisin silloin sanonut tulevalle puolisolleni, että mä en ota sua jos et liity tähän seurakuntaan ja ala toimia kuten tämä seurakunta opettaa, mitä olisinkaan menettänyt.
Jumalan lahjan eli puolison.
Ihmiset ovat kuin hienoja kiviä, kun ne liitetään yhteen ne joko hioutuvat Jumalan tahdon mukaisesti tai sitten eivät ala lainkaan hiutoa yhteen.
Mutta rakkaus on ihmeellinen asia ja se on saatu Jumalalta lahjana.
Eikä kannata ensimmäistä "mukavan" tuntuista miestä peloittaa heti pois lyömällä raamatulla päähän, sitä voi pikkuhiljaa suhteen edetessä kertoa mikä tää oma suhde Jumalaan on....
Valitettavasti taidan itse lukeutua tuohon "gategoriaan" 4.(jos syliinkaipaus"elkeillä" sinne pääsee.)
Mitenköhän siitä pääsisi "ylemmäs".....
Jaa-a, taidan heittää kirveen kaivoon, tuskin sitä ihminen muuksi muuttuu mihin Luoja on kunkin luonut.
Mutta on niitä muitakin "gategorioita",ainakin omasta mielestäni,en niitä luettelemaan ala ,mutta pohjimmaisena taitaa olla kadotukseen matkalla olevat.
Toivotan keskustelun aloittajalle siunausta avun etsimisessä.
:)
Joten asennoitumistapasi tuntuu aika "maalliselta", joten sillä voi olla osansa, jos ei riittävän hyvää kumppania tunnu löytyvän.
Monet "tasokkaat miehet" nimittäin rankkaavat sellaiset naiset heti pois, joissa ei liiemmälti luonnollisuutta yms ole, niin minäkin, jos saan samalla hieman itseäni kehaista.
Kiitos kommenteistanne! Fakta on kuitenkin se, ettei yhteinen usko pelkästään riitä parisuhteen perustaksi. Fyysisellä vetovoimalla ja henkisellä yhteensopivuudella on suuri merkitys. Ei ole väärin etsiä niiltä osin "oman tasoista" seuraa, niin julmalta kuin se kuulostaakin. Rakkaussuhdetta kun ei voi väkisin vääntää ja kemioiden täytyy toimia. Jumalan suunnitelmia ei voi aina tietää ja ehkä minulle on tarkoitettu "ei-uskova" puoliso. Seurustelu "ei-uskovan" kanssa tuo taas mukanaan omat ristiriitansa, esimerkiksi kysymyksen esiaviollisesta seksistä jne. Ihanteellisinta olisi tietysti löytää uskova puoliso, mutta antaa ajan näyttää...
Fakta on kuitenkin se, ettei yhteinen usko pelkästään riitä parisuhteen perustaksi
__________________
Tuohan nyt on selvää: yhteinen usko on perusta ennenkaikkea hengelliselle sisaruudella ja veljeydelle, ei parisuhteelle.
___________________________________
Ei ole väärin etsiä niiltä osin "oman tasoista" seuraa, niin julmalta kuin se kuulostaakin
__________________________________
Ei se oikeastaan julmalta kuulosta, ehkä enemmänkin joltisenkin pinnalliselta, pintapuoliselta, maalliselta yms. Se miten sitten suhtautuu tulevaan puolisoonsa, vetää puoleensa joltisenkin samanlaista arvomaailmaa ja "kalseaa" melko itsekeskeistä asennetta elättelevää miestä.
Eli kyllä vakka kantensa löytää, vai miten se menikään....
_____________________
Seurustelu "ei-uskovan" kanssa tuo taas mukanaan omat ristiriitansa, esimerkiksi kysymyksen esiaviollisesta seksistä jne. Ihanteellisinta olisi tietysti löytää uskova puoliso, mutta antaa ajan näyttää...
_____________________
Kun olet itse valmis ottamaan hyvän miehen vastaan, sellainen melko varmasti tuleekin...ja voihan se mies olla myös komea, varakas ja vaikka mitä...
Kolahtaa se tietysti, kun tuntee kohtalon käden ohjauksesta tavanneensa ihmisen, joka on jotenkin tuttu ja läheinen, vaikka onkin vieras. Ja joka joltain osin ei välttämättä ole sellainen, mitä olisi etukäteen voinut ounastella...
Mutta miehenä neuvoisin, että ole enemmän ihminen ihmiselle, älä luokittele niin paljon, siinä on jotain sydämetöntä, joka karkoittaa miehen, jolla on "valinnanvaraa" naisten suhteen, pois luotasi.(kun kerran tasokasta miestä metsästät)
Ole vähän luonnollisempi, vähemmän kireä,älä käytä älyäsi toisten arvostelemiseen ja heidän heikkouksiensa ruotimiseen, älä ole niin kriittinen ja herkkä arvostelemaan, älä nosta nokkaasi niin helpsti kohti kattoa...sanalla sanoen ole vähemmän leuhka ja enemmän luonnollinen nainen, niin hyvä kala ui ihan mielellään verkkoosi!
No, arvailin vain, mutta ehkä noista adjektiiveista jotkut sinuun sopivatkin...
Onnea metsästykseen kuitenkin!
Tämä seurakunnan miesten luonne- ja tyylitypologia voi sinänsä olla ihan hyvä ja hauska, mutta millaisesta rasisimista tai shovinismista syytettäisiin sitä miestä, joka laatisi naisista samanlaisen?
Tuskin monikaan nainen sellaista hyväksyisi.
Tulee mieleen muuan television ruokamainos, jossa miehestä on tehty lähinnä kiukutteleva kakara.
Tämä liittyy laajempaan kokonaisuuteen, naisten oikeuteen tyypittää miehiä.
Kumma, että tämä Suomen tasavalta on tässäkin kunnossa, itsenäisenä ja vauraana, vaikka ei ankarina vuosikymmeninä 1940-1980 ollutkaan ihania ja seurallisia etelän miehiä pussaamassa jalalle, poskelle, laulamassa serenadia tai kokkaamassa keittiössä.
Luonnonvalintaako? Karut miehet ankeisiin oloihin?
Erikoinen mies..vaativa kohde varmaan naiselle.
Mutta, naisen erilaisuuden sietokyky, on sitä alhaisempi, mitä heikompi on älykkyys. Samassa suhteessa.
Tottakai, olen hiukan kireä.
Kuulun näet siihen ylijäämäryhmään itsekin.
Kehoitan sinua rukoilemaan johdatusta löytääksesi aviopuolison. pyydä Herraa lähettämään hänet omaan seurakuntaasi tai käy itse eri seurakuntien kokouksissa tai hengellisissä tapahtumissa. lisäksi on uskovien deitti olemassa. itse rukoilin sopivaa kumppania ilmestymään seurakuntaani ja lisäksi "värväsin" muutaman naisen rukoilemaan asiani puolesta. ja niin tapahtui,että Herra johdatti sopivan puolison suoraan seurakunnan ovesta sisään!