Miltä oikeat supistukset tuntuvat? ja muuta

No itsekkin pohdin samaa kun esikoista odotin, koska harjoitussupistuksia mulla oli paljon ja useesti. Mulla alko supistukset eka sellasena menkkakipumaisena kipuna mahassa. Näitä tuli sillee 15min välein parin kolmen tunnin ajan. Maha meni myös löysäksi ja vessassa sai sitten juosta. Sitten kipu vaan paheni tunti tunnilta, eikä enää ollut epäilystäkään että onko nää niitä supistuksia vai ei. Itseä sattu niin paljon että oikeen laitto oksentamaan. Kyllä se sattuu niin jumalattoman paljon, että en usko että kellään voi jäädä huomaamatta :) Vaikee sanoa enteileekö synnytystä noi sun kuvaamat oireet, mulla tulee jo nyt välillä öisin maitoa/nestettä rinnasta/rinnoista ja viikkoja mulla nyt 27 5. Mulla ei ollu mitään merkkejä ennen kun sit yöllä alko noi kivut ja supistukset.

Itsekkin odotan esikoista viikoilla 30 ja olen miettinyt samaa. Kun jotkut sanovat että supparit ei tuntunut miltään, voiko olla näin? entäpä käynnistyykö synnytys aina ensin lapsiveden menoilla? Paljon pohdittavaa

esimerkki "oikeista" synnytyssupistuksista on, että sattuu niin paljon ettet pysty puhumaan supistuksen aikana. Ja sairaalaan yhteyttä sitten, kun sattuu niin paljon, ettet enää kotona tunne pärjääväsi.

Jos vedet menee niin sairaalaan voi lähteä heti, kuitenkin vain 15% synnytyksistä käynnistyy vesien menolla.

Kyllä minä ainakin pystyin puhumaan, vaikka oli ihan oikeita supistuksia synnärillä, ja kovia sellaisia. Eli ei aina pidä paikkaansa tuokaan, ettei muka pystyisi puhumaan.
Se on ihan henk.kohta. miten kivun tuntee.
Ystävälläni ei esim. ole ikinä ollut menkkakipuja, eikä tosiaan sitten kovin pahoja supistuskipuja, vaikka käyrilläkin näytti, että supistukset ovat todella kovia.

Mulla alkoi aamusta menkkamainen jomottelu selässä ja kyljissä. Sitä jatkui pitkin päivää aina välillä. Ei käynyt kovin kipeää edes...en osannut ajatella että synnytystä ennakoivat. Ilalla kahdeksan aikaan meni vedet ja siitä alkoi sitten niin perkuleen kipeät supistukset, että oli pakko lähteä sairaalaan kun vielä pääsi omin jaloin. Eli siis ennakoivat olivat menkkamaista jomottelua, mutta oikeat supistukset eivät olleet lähelläkään kuukautiskramppeja. Niitä ei osaa kyllä sanoin kuvailla. Kipu oli avautumisvaiheessa ihan järjetön. Silmät pyörivät ympäri päässä ja tajunnan taso hämärtyi. Minulla kipu oli ihan joka paikassa vatsasta ja selästä reisiin saakka. Ihan kauhea pakotus ettei pystynyt oiken olemaan mitenkään päin ja oksetti koko ajan. No oli aika nopea tapaus ja vesien menolla supistukset ovatkin monesti voimakkaampia, mutta sitten kun tosi paikka tulee ei voi supistuksista erehtyä:D

Ite oon 4kk sitten synnyttänyt esikoisen.. Synnytys ei käynnistynyt vesien menolla vaan hirveillä supistuksillä esin su-ma yöllä oli supistuksia jotka helpottu suihkussa ollessa niin en vielä lähtenyt sairaalaan vaikka supistuksia tuli 2-5min välein ja oli kipeitä no ne sitten loppu aamuun mennessä ja pystyin hyvin käymään kaupassa yms. maanantain no lähtö tuliki sitte ma-ti yönä klo: 3 aikaan kun suihku ei enää auttanut kipuihin eikä särkylääke.. Kalvot puhkastiin synnytyssalissa kun olin pitkään vaan 3cm auki vaikka oli kipeet supistukset.. Voin kokemuksesta sanoa että kannattaa vasta sitte lähteä kun mikään kotikonsti ei enää toimi ja kivut on sen mukaset..

Kauan teillä tuli supistuksia ennen synnytystä, päiviä,viikkoja??

Itselläni oli pari viimeistä viikkoa lieviä supistuksia öisin (johon heräsin) loppuivat kun vaihtoi nukkuma asentoa. Limatulppaa irtosi parinpäivän ajan (kaikki eivät tätä huomaa) noin 5päivää ennen synnytyksen käynnistymistä. (limatulppa: kirkasta venyvää limaa, vähän kuin liotetut liivatelehdet) Muita ennakoivia oireita ei ollut. (tuo rinnosta tuleva neste/maito, johtuu yleensä vain hormoni myllerryksestä, eikä voida pitää merkkinä lähestyvästä synnytyksestä)
Lapsi liikkuu loppuakohden vähemmän, tilanpuutteen takia, sillä tilaa ei ole enää paljon. Potkuja kuuluisi silti tuntua useasti päivässä.
pitkin raskautta tulevat "harjoitus" supistukset eivät ole kivuliaita, vaan näkyvät mahankovettumisena.... kohtu harjoittelee varsinaista h-hetkeä varten.
Kun synnytys käynnistyy, voi se tapahtua lapsivedenmenolla, jolloin kivuliaat supistukset alkavat yleensä n.tunti vesien menosta. Jos lapsivesi kirkasta, sairaalaan tulee lähteä heti, mutta tulipalokiire ei ole, eli rauhassa vaan. Jos vesi vihertävää tai muuten outoa tulee sairaalaan lähteä heti aikailematta tulehdusvaaran takia (vihertävä vesi=lapsi kakannut veteen)
Synnytys voi myös käynnistyä suoraan pelkillä supistuksilla (kalvot puhkaistaan sairaalassa) jotka erottaa kyllä noista "harjoitus"versioista sillä että ne ovat kivuliaita ja tulevat aaltomaisina koko mahan/kropan ylitse, kipu kovenee jatkuvasti. Kipu saattaa olla niin kovaa että tekee mieli oksentaa. Sairaalaan on hyvä lähteä omien tuntemuksien mukaan, jokainen tietää sen hetken kyllä omalla kohdallaan,ei tarvitse suosituksia uskoa. (Jos itse olisin uskonut ensisynnyttäjien suosituksia, olisi lapseni syntynyt autoon tai kotiin....koko kesto reilu 4h)

Mulla on ollut eilen ja tänään menkkamaista jomottelua vatsassa. Samalla on myös huono olo. Supistuksia on myös jomottelun yhteydessä, ne eivät varsinaisesti aiheuta kipua mutta yhdessä jomotuksen kanssa ovat epämiellyttäviä. Kivuttomia supistuksia on pitkin päivää, erityisesti rasituksen yhteydessä. Liikkuessa tuo jomottelu pikku hiljaa helpottaa. rv. 36 2, viime viikolla kohdunkaula oli 1cm ja pehmeä, kiinni oli kuitenkin vielä. Alkaako lähtö lähenemään?

Kiitos vastauksista!! viikkoja jo kasassa ja vieläkään nähtävästi näytä syntyvän,

Koska voi pyytää käynnistystä vai voiko edes??


ap

Kiitos sulle vastauksesta. :) Tässä nyt sitten seuraillaan tilannetta ja jännäillään koska lähtö tulee. :)

Minuakin tämä aihe kiinnostaa!

Olen siis uudelleensynnyttäjä, mutta esikoiseni syntyi kiireellisellä sektiolla käynnistyksen jälkeen. Supistukset alkoivat käynnistyksen ansiosta heti kovina, ja kovenivat lopulta sellaisiksi että taju meinasi lähteä. Kuukautiskivun tyylistä vihlomista ja repimistä.

No, nyt odotan toista ja kävin synnytystapa-arviossa, kysyivät että olenko ihan positiivisin mielin yrittämässä synnytystä alateitse, tottakai olen. En haluaisi joutua uudelleen sektioon, koska jos vielä haaveissa on kolmas tai useampia lapsia, tiedän ettei synnytystä alateitse edes lähdetä välttämättä tuossa vaiheessa yrittämään jos on kaksi sektiota takana.

No, oleellisesti mietin että miltä ne luonnollisesti alkaneet supistukset tuntuvat. Olen "kärsinyt" normaaleista harjoitussuppareista molemmissa raskauksissa, tässä jopa jo viikolta 18 lähtien. Nyt supistelee vähän jo kivuliaammin, olen kärsinyt suht. säännöllisistä harjoitussupistusten tyylisistä supistuksista jo n 2,5 vuorokautta. Nyt ovat muuttuneet vähän kivuliaammiksi jo tosiaan, ja siis tälläkin hetkellä supisti taas, tuntuu vain lähinnä selässä. Vetää koko selän matkalta kun tulee kunnon supistus, aaltomainen juiliva ja jomottava särky. Vähän ehkä mahankin puolella tuntuu jotain juilimista.

Olisiko tämä merkki mahdollisesti alkaneesta synnytyksestä?! Selvennökseksi siis, tiedän tosiaan miltä ne rajut supparit tuntuu, eikä nämä nyt ole vielä läheskään sellaisia mutten miellä enää miksikään harjoitussuppareiksikaan kun ovat viimeisen reilu 2 vuorokauden aikana vain koventuneet.

Maha 37 6

P.s anteeksi sekava kirjoitus, ei ajatus oikein kulje enää kunnolla kun jännitys on katossa.