tuolla öykkäröinnillään. Haluaako hän että asioita aletaan hoitamaan 60-70-luvun tyyliin eli tukitaan yhteiskunnassa poliittisen vaikuttamisen kanavat. Oliko Nixonin 60-luvun tyylinen lievästi mieltään osoittavien opiskelijoiden ampuminen campuksella Lipposesta hyvää yhteiskuntapolitiikkaa. Entäs Saksan ja Italian "poliittiset" jyrkät vaikuttamisen kanavat?
Jos tämä sulle-mulle-poliitikko yrittää säilyttää äänestäjien vastaisesti vakiintuneet paikkajaot yhteiskunnassa hän tulee kohtaamaan saman vastarinnan kuin 60-70-luvun poliitikot. Eikö Lipponen pelkää tätä kehitystä. Vai suorastaan haluaako hän sitä jotta persuomalaisen puolueen uhka entiselle valtapuolueelle saadan poistettua poliittisella väkivaltakoneistolla.
Parempi on että kaikki äänioikeutetut saavat ilmasta mielipiteensä ja tasavertaisesti osallistua yhteikunnan kehittämiseen. Kun Suomessa kannatetaan demokratiaa niin sitä on myös kunnioitettava oli se kuinka vastenmielistä tahansa. Äärimielipiteiden on parempi tulla esiin puolueissa kuin kaduilla. Puolueissa ne työstetään demokraattisen prosessin kautta puolueen linjaksi ja saavat vaaleissa "tuomionsa" jne.
Jos tämä sulle-mulle-poliitikko yrittää säilyttää äänestäjien vastaisesti vakiintuneet paikkajaot yhteiskunnassa hän tulee kohtaamaan saman vastarinnan kuin 60-70-luvun poliitikot. Eikö Lipponen pelkää tätä kehitystä. Vai suorastaan haluaako hän sitä jotta persuomalaisen puolueen uhka entiselle valtapuolueelle saadan poistettua poliittisella väkivaltakoneistolla.
Parempi on että kaikki äänioikeutetut saavat ilmasta mielipiteensä ja tasavertaisesti osallistua yhteikunnan kehittämiseen. Kun Suomessa kannatetaan demokratiaa niin sitä on myös kunnioitettava oli se kuinka vastenmielistä tahansa. Äärimielipiteiden on parempi tulla esiin puolueissa kuin kaduilla. Puolueissa ne työstetään demokraattisen prosessin kautta puolueen linjaksi ja saavat vaaleissa "tuomionsa" jne.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Soini ja rasismi YouTubessa, katso ja hämmästy! De gröna on samassa RKP-sopassa eli liitossa kallonmittaajien ja rotuteoreetikko-natsien kanssa, aivan kuten SDP:n Lipponen, hänen saatuaan "juudaksensuudelmansa" rasistimitalin muodossa RKP:lta.
YLE-Areenasta: http://areena.yle.fi/video/1326406334420
Puheenaiheena oleva Soinin lausuma on kohdassa 1.02.15
Tässä on juuri tuo sama kohta: Soini ja rasismi
http://www.youtube.com/watch?v=aa5_4GBsgws&t=95
Paavo Lipposen Vihoviimeinen Ristiretki [Parodia presidentinvaali-TV-mainoksesta]
http://www.youtube.com/watch?v=umdQirjv7VM
Freudenthalille löytyy nimikkokeskitysleirikin Auschwitz:n kupeesta: Google ja KVG Auschwitz Freudenthal, niin jopas löytyy.
http://tiergartenstrasse4.org/Freudenthal.html
RKP jakaa ansiomitaleita tuon kammotuksen, FREUDENTHALIN, nimissä! Paavo Lipponen sai oman "juudaksensuudelmansa" pronssisena 2007. Onhan tämä nyt jo raakaa ja inhottavaa natsitouhua 2012 vuoden Suomessa, jossa Vähemmistövaltuutettu Eva Bidee ulvoo kaiken aikaa rasismista ja rotusorrosta. Nyt tuli juutalainen tahra NATSI-RKP:n kilpeen, eikä hevin irtoa siitä!
Suomessahan on RKP:n ydinalueella eräs entinen keskitysleiri Dragsvikin varuskuntana. Paikka on tietenkin Tammisaari tai nykyisin ,tuo kauhea nimi häivytettynä, Rääsypori. Siellä on tuhansien suomalaisten joukkohauta jota varuskunta kiihkeästi vartioi! Muualla maailmassa tuollaiset ovat hirveyksien museoita.
RKP:n "Järjestön vaikutin oli Axel Olof Freudenthal, jonka myös voi nähdä Ruotsalaisen kansanpuolueen henkisenä isänä."
Ruotsalainen puolue (n. 1870-1906)
"Ruotsalainen puolue perustettiin n. 1870. Puolue perustettiin, koska haluttiin koota kaikki suomenruotsalaiset yhteen poliittiisen liikkeeseen. Tämän järjestön tarkoituksena oli tukea ruotsinkielistä kulttuuria ja ruotsin kieltä. Järjestön vaikutin oli Axel Olof Freudenthal, jonka myös voi nähdä Ruotsalaisen kansanpuolueen henkisenä isänä. Ruotsalainen puolue sai tukea liberaalisilta voimilta ja sillä oli suuri vaikutusvalta säätyvaltiopäivillä. Kun Ruotsalainen kansanpuolue perustettiin 1906 liberaaleilla voimilla oli edelleen huomattava vaikutusvalta aatteeseen."
Paina Impatient -kuvaketta, jos sivu ei aukea hetken kuluessa. Arkistohaku kestää hieman.
http://web.archive.org/web/20050214075338/http://www.sfp.fi/fi/page.php?pageid=44