Mikä olisi kaikkein tärkein eksytys miten saatana haluaisi eksyttää ihmiset pois totuudesta? Se että hän peukaloisi Jumalan sanaa lisäämällä siihen sanoja, jättämällä siitä pois sanoja ja muuttamalla sen alkuperäisiä sanoja kokonaan erilaisiksi sanoiksi. Jos hän pääsisi eksyttämään ihmisiä niin että hänellä on halussaan alkuperäiset tekstit sanomalla että oikeat alkuperäiset alkutekstit ovat väärennöksiä, niin hänen eksytyksensä olisi täysin onnistunut. Näin hän on tehnyt ja tämän eksytyksen kautta hän eksyttää suurta osaa ihmiskuntaa ja jopa joitakin vilpittömiä Herran Jeesuksen opetuslapsia.
Rooman katolinen kirkko oli kanonisoimassa UT:n tekstejä, jotka olivat olleet olemassa jo kauan ennen Rooman katolisen kirkon syntyä. Alkuseurakunnan uskovilla ja heidän jälkeläisillään oli käytössä UT:n alkuperäiset tekstit.
Rooman kirkon suosimat UT:n käsikirjoitukset voivat olla varhaisimmin kootut, mutta niiden tekstit perustivat suppeasti olemassa oleviin alkuperäisiin teksteihin. Rooman kirkon suosimia käsikirjoituksia on myöhemmin muutettu, korjattu, lisätty tekstiä ja jätetty kokonaan ottamatta mukaan useita kirjoja ja sanoja lauseita. Tämä ei tee siitä parasta, vaan huonoimman mahdollisen vaihtoehdon.
Rooman kirkon luoma käsite varhaisin on kehitetty eksyttämään ihmisiä, sillä käytännössä heillä ei ole aitoa ja alkuperäistä, vaan väärennettyjä valheellisia opetuksia, asioita ja käsikirjoituksia.
Bysantin tekstin alkuperän synnystä on kiistaa jotkut sanovat sen syntyneen 300-luvulla ja toiset 400-luvulla. Bysantin teksti on kirjoitettu suurimmasta osasta säilyneistä alkuperäisistä UT:n kreikankielen teksteistä. Tämä viittaa myös siihen, että se on tarkin ja alkuperäisin. Jotkut sanovat Bysantin tekstin olevan jopa Aleksandrian tekstiperheiden tekstejä vanhempia. Bysantin teksti on kopio alkuperäisistä UT:n teksteistä.
Vaikka Bysantin teksti olisi myöhempää perua kuin Egyptin Aleksandrialaiset tekstit (Codex Vaticanus, Codex Sinaiticus), niin se ei todista, että se ei ole alkuperäisempi kuin Aleksandrian tekstiperheen tekstit. Kaikki UT:n käsikirjoitukset ovat koottu olemassa olevista yli 5366 alkuperäisistä UT:n kirjoituksista, jotka ovat kirjoitettu papyrukselle ja pergamentille. Tekstien alkuperäisyydessä ei siis vanhempi tai nuorempi ikä ratkaise, vaan se kuinka uskollisesti käsikirjoitukset ovat kopioitu olemassa olevista alkuperäisistä UT:n teksteistä.
Moni harhautuu luulemaan, että UT:n tekstilaitos tai käsikirjoitus vastaa aina alkuperäistä. On olemassa vahva todiste sille, että Aleksandrian tekstiperheen (Codex Vaticanus, Codex Sinaiticus) tekstit eivät vastaa täysin aitoja alkuperäisiä UT:n papyruksia ja pergamentteja, vaan poikkeavat niistä suuresti.
Eräs tärkeä huomautus on se, että alkuseurakunta levitti evankeliumia varhaisina vuosinaan evankeliumia juuri niihin maihin, joista Bysantin tekstit ovat koottu. Tämä on tärkeä todiste sille, että Bysantin teksti on alkuperäisin teksti. Alkuseurakunnan jälkeläiset lukivat näitä alkuperäisiä tekstejä, jotka perustuivat Bysantin tekstiin jo ennen kuin oli koottu yhtään tekstilaitosta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kootun käsikirjoituksen varhaisin teos ei ole välttämättä alkuperäisin, eikä ole se ole silloin sitä jos se ei perustu lähes kaikkiin olemassa oleviin alkuperäisiin teksteihin. Käsikirjoituksen ikä ei siis määritä sen alkuperäisyyttä, vaan se että se on koottu lähes kaikista olemassa olevista alkutekstin palasista. Esimerkiksi Textus Receptuksen teksti, joka perustuu Bysantin tekstiin löytyy 95% olemassa olevista teksteistä kuin Aleksandrian tekstiperheeseen kuuluvilla käännöksillä vastaava luku on 5%.
Bysantin teksteihin luottavien Raamatun käännösten teksti on siis yhtäpitävä 95 prosenttisesti suhteessa kaikkiin olemassa oleviin alkuperäisiin UT:n teksteihin. Aleksandrian tekstiperheeseen luottavissa käännöksissä noin 5% yhtäpitävää olemassa olevien alkuperäisten tekstien kanssa. Tässä valossa on tietenkin selvää, että Bysantin tekstiin luottavat Raamatun käännökset vastaavat ylivoimaisesti enemmän UT:n alkuperäisiä tekstejä kuin Aleksandrian tekstiperheeseen luottavat käännökset.
Bysantin tekstin alkuperä todistaa sen, että sen teksti on varhainen ja alkuperäinen, vaikka Bysantin teksti olisi myöhemmin koottu kuin Aleksandrian tekstit.
Tekstin lähde; http://koti.phnet.fi/petripaavola/Raamatunkasikirjoitukset.html
Rooman katolinen kirkko oli kanonisoimassa UT:n tekstejä, jotka olivat olleet olemassa jo kauan ennen Rooman katolisen kirkon syntyä. Alkuseurakunnan uskovilla ja heidän jälkeläisillään oli käytössä UT:n alkuperäiset tekstit.
Rooman kirkon suosimat UT:n käsikirjoitukset voivat olla varhaisimmin kootut, mutta niiden tekstit perustivat suppeasti olemassa oleviin alkuperäisiin teksteihin. Rooman kirkon suosimia käsikirjoituksia on myöhemmin muutettu, korjattu, lisätty tekstiä ja jätetty kokonaan ottamatta mukaan useita kirjoja ja sanoja lauseita. Tämä ei tee siitä parasta, vaan huonoimman mahdollisen vaihtoehdon.
Rooman kirkon luoma käsite varhaisin on kehitetty eksyttämään ihmisiä, sillä käytännössä heillä ei ole aitoa ja alkuperäistä, vaan väärennettyjä valheellisia opetuksia, asioita ja käsikirjoituksia.
Bysantin tekstin alkuperän synnystä on kiistaa jotkut sanovat sen syntyneen 300-luvulla ja toiset 400-luvulla. Bysantin teksti on kirjoitettu suurimmasta osasta säilyneistä alkuperäisistä UT:n kreikankielen teksteistä. Tämä viittaa myös siihen, että se on tarkin ja alkuperäisin. Jotkut sanovat Bysantin tekstin olevan jopa Aleksandrian tekstiperheiden tekstejä vanhempia. Bysantin teksti on kopio alkuperäisistä UT:n teksteistä.
Vaikka Bysantin teksti olisi myöhempää perua kuin Egyptin Aleksandrialaiset tekstit (Codex Vaticanus, Codex Sinaiticus), niin se ei todista, että se ei ole alkuperäisempi kuin Aleksandrian tekstiperheen tekstit. Kaikki UT:n käsikirjoitukset ovat koottu olemassa olevista yli 5366 alkuperäisistä UT:n kirjoituksista, jotka ovat kirjoitettu papyrukselle ja pergamentille. Tekstien alkuperäisyydessä ei siis vanhempi tai nuorempi ikä ratkaise, vaan se kuinka uskollisesti käsikirjoitukset ovat kopioitu olemassa olevista alkuperäisistä UT:n teksteistä.
Moni harhautuu luulemaan, että UT:n tekstilaitos tai käsikirjoitus vastaa aina alkuperäistä. On olemassa vahva todiste sille, että Aleksandrian tekstiperheen (Codex Vaticanus, Codex Sinaiticus) tekstit eivät vastaa täysin aitoja alkuperäisiä UT:n papyruksia ja pergamentteja, vaan poikkeavat niistä suuresti.
Eräs tärkeä huomautus on se, että alkuseurakunta levitti evankeliumia varhaisina vuosinaan evankeliumia juuri niihin maihin, joista Bysantin tekstit ovat koottu. Tämä on tärkeä todiste sille, että Bysantin teksti on alkuperäisin teksti. Alkuseurakunnan jälkeläiset lukivat näitä alkuperäisiä tekstejä, jotka perustuivat Bysantin tekstiin jo ennen kuin oli koottu yhtään tekstilaitosta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kootun käsikirjoituksen varhaisin teos ei ole välttämättä alkuperäisin, eikä ole se ole silloin sitä jos se ei perustu lähes kaikkiin olemassa oleviin alkuperäisiin teksteihin. Käsikirjoituksen ikä ei siis määritä sen alkuperäisyyttä, vaan se että se on koottu lähes kaikista olemassa olevista alkutekstin palasista. Esimerkiksi Textus Receptuksen teksti, joka perustuu Bysantin tekstiin löytyy 95% olemassa olevista teksteistä kuin Aleksandrian tekstiperheeseen kuuluvilla käännöksillä vastaava luku on 5%.
Bysantin teksteihin luottavien Raamatun käännösten teksti on siis yhtäpitävä 95 prosenttisesti suhteessa kaikkiin olemassa oleviin alkuperäisiin UT:n teksteihin. Aleksandrian tekstiperheeseen luottavissa käännöksissä noin 5% yhtäpitävää olemassa olevien alkuperäisten tekstien kanssa. Tässä valossa on tietenkin selvää, että Bysantin tekstiin luottavat Raamatun käännökset vastaavat ylivoimaisesti enemmän UT:n alkuperäisiä tekstejä kuin Aleksandrian tekstiperheeseen luottavat käännökset.
Bysantin tekstin alkuperä todistaa sen, että sen teksti on varhainen ja alkuperäinen, vaikka Bysantin teksti olisi myöhemmin koottu kuin Aleksandrian tekstit.
Tekstin lähde; http://koti.phnet.fi/petripaavola/Raamatunkasikirjoitukset.html
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kautta vuosisatojen ovat eksyttäjät vääristelleet kirjoituksia. Meilläkin erilaiset lahkot tekevät tätä myyrän työtä lakkaamatta.
RAAMATUNKÄÄNNÖS VAI -VÄÄNNÖS? - KIUSAAMINEN - RIKOLLISUUS
1. Moos. 37:2 ".. Kun Joosef oli seitsentoistavuotias, hän paimensi lampaita ja vuohia velipuoliensa, Bilhan ja Silpan poikien kanssa, ja hänellä oli tapana kannella heistä isälleen." (1992)
1. Moos. 37:2 ".. Kun Joosef oli seitsemäntoista vuoden vanha, oli hän veljiensä kanssa lampaita paimentamassa; hän oli nuorukaisena isänsä vaimojen Bilhan ja Silpan poikien seurassa. Ja hän kertoi isälleen, mitä pahaa kuuli heistä puhuttavan." (1933/38)
On mielestäni käsittämätöntä, miten tuollainen väännös ('kannella') on voitu hyväksyä (1992) raamattuun. Erilaisilla omertoilla kun ihmisten elämässä muutoinkin on aivan liioin vaikutusvaltaa. Vai halutaanko asianosaisilla tahoilla suosia sitä että aina saataisiin mahdollisimman tehokkaasti jo alkuunsa estettyä kaikenlainen puuttuminen kiusaavien ja muidenkin rikollisten toimien harjoittamisen harjoitteluun? Vaikkapa että katsotaan huonoksi menettelyksi jos esim. anneteen huolestuneena tietoja aikuisemmille tahoille läheisten uhkaavasta ajautumisesta esim. huumepiireihin tai autovarkausporukoihin tai myyymälävarkauksiin, erilaiseen ilkivaltaan yms. Eikä haluttaisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa puuttua vaikkapa siihen että kehitys johtaisi lopulta esim. sivullisten junan alle töytäisyyyn?
(En ole tuohon väännökseen juuri perehtynyt, mutta satuin hiljan kuulemaan että tuollainenkin parafraasi siihen sisältyy.)
Eipä noissa kahden käännöksen tekstin sisällössä ole olennaista eroa.
pahan lumoissa liberaalit on ihan selkeest.