Soini ihailee Kyösti Kalliota, heikkoa presidenttiä!

"Kyösti Kallio oli heikko presidentti kuten myös Lauri Kristian Relanderkin."

Relander taipui liikaa lapuanliikkeen edessä v. 1930, Kallio taas ei kyennyt olemaan auktoriteetti Erkolle, Tannerille eikä Cajanderille v. 1939. Suomen johdolta puuttui vakavassa tilanteessa painopiste ja länsimielinen ulkoministeri Erkko kohosi suhteettoman vahvaan asemaan. Se tuli kalliiksi Suomelle, kun Moskovan neuvottelut epäonnistuivat ja katkesivat Erkon takia. Hän kun tahtoi näyttää hyvältä angloamerikkalaisen lehdistön silmissä - havaitsetteko tässä kenties jotain tuttua, meidän aikaamme kuuluvaa?

"Talvisodan aikana Kallion heikkous ja kyvyttömyys tuli kaikille vastuullisille päättäjille selväksi."

Kallio oli käytännössä sivussa kaikesta ja v. 1940 jo ikäloppu, kuolemansairas mies muutenkin.

"Niinpä he: Ryti, Mannerheim ja Tanner, nousivat maan todellisiksi vastuullisiksi johtajiksi."

Kun Saksan - ja sitä kautta Suomen - tappio sodassa alkoi näyttää selvältä Stalingradin taistelun jälkeen, myös Ryti pehmeni ja menetti osaksi otteensa maan johtamiseen. Pääministeri Linkomiehen muistelmien mukaan Ryti oli vv. 1943-1944 välillä kokonaan lamaantunut. Linkomiehen ja Mannerheimin täytyi kannatella häntä henkisesti. Rytin harrastuneisuus spiritismiä ja muita henkimaailman hämäriä asioita kohtaan ei parantanut tilannetta.

"Soini paljasti miten vähän hän tajuaa ulkopoliittisesta johtajuudesta kun ihailee heikkoa presidenttiä."

Kaikista Suomen presidenteistä puhui Kallio huonointa ruotsia, jos nyt puhui ollenkaan - siinäkö syy Soinin sympatioihin?

Suuria suomalaisia presidenttejä ovat olleet Mannerheim, Paasikivi ja Kekkonen. Ei ole mahdotonta, etteikö Paavo Väyrynen kykenisi kohoamaan tuon kolmikon tasolle, joukon jatkoksi.