huoliako vain

Suurimpia onnen aiheita ei voi rahalla ostaa. Tässä muutamia:

terveys
perhe
luonto
aika
elämä

Nämä huomataan yleensä vasta sitten, kun ne menetetään. Ja niitä ei tosiaankaan voi ostaa takaisin millään rahasummalla.

Nämä eivät siis ole mitään pipanoita.

Onnen pipanoita voisivat olla:

kävelyretki kauniissa talvisessa luonnossa
itse leivottu, lämmin, tuoksuva leipä ja toinen, jonka antaa naapurille
hyvä kirja kirjastosta
saunominen
tarpeellinen ja edullinen löytö kirpputorilta tai alennusmyynnistä
viesti vanhalle sukulaiselle
komeron siivoaminen

Väärin! Rahalla voi todellakin ostaa lähes kaiken, muutama juttu tosin jää pois.

Terveys: KÖYHÄ saa huonon hoida ja välillä väärän. RIKAS käyttää sitä perhe lääkäriä, joka tuntee mummot ja papat tietää muutkin perheen vaivat. Kalliita hoitoja määrätään surutta, kerran maksajalla on rahaa.

Perhettäkin saa, mies tai nainen voi "ostaa" älämänkumppanin, sillä rahalla saa ja hevosella pääsee.

Luontoa voi hyvinkin auttaa RAHALLA. Voi perustaa vaikkapa oman vihreen-rauhan ja partioda valaita. Taikka osaa metsää ja metsää ja metsää, jotka lahjottaa luonnonsuojeluun.

AIKA on käsite tai suure, mitä kukaan ei voi omistaa, eikä ostaa. Tosin vaikka syövässä tai muussa vakavassa taudissa voidaan ostaa elinaikaa hieman lisään, kun käytetään KALLIIMPIA lääkkeitä (ei anneta taviksille) ja muita hoitoja. Yksityinen hoito ja viihtyvyys voidaan MAKSIMOIDA vain RAHALLA. Esimerkkinä vaikkapa hesan lastensairaala, siellä on pikkasen paha YÖPYÄ lapsen luona ja hotellin MAKSAA.

Elämä on myös käsite, jota ei voi omistaa toki orjan voi omistaa ja pankithan on aika hyviä OMISTAMAAN velallisen. Siis köyhä ottaa lainaa ja on 20 vuotta kiinni siinä, kun RIKAS voi ostaa kämpän ja toisenkin vaikka käteisellä lapselle.

ONNI on juttu mihin se raha ei auta (toki huijaamista voi käyttää). Vaikka olis kuin RIKAS tahansa voi onnen puutteessa kaatua ja lyödä pään katuun ja kuolla siihen. Köyhä tenu nenä taasen samassa paikkaa kaatuu johonkin pehmeään ja jatkaa matkaa.

ONNEA ei voi varastoida vaan se pitää käyttää heti kohdalle sattuessa.

Saako köyhä olla tyytyväinen? Ei kö tyytyväisyys olekkin onnen osamäärä?
Omassa elämässäni perhe ja parempiosaiset tuttavat määrittelevät osaltani sen mikä on hyväksyttävä määrä iloa ja onnea tilanteessani. En koe tarvetta heidän osaltaan saada hyväksyntää, myötäilen heidän kannanottoja elämästäni, tehdäkseni kuitenkin aina ja poikkeuksetta parhaaksi katsomallani tavalla. Syntyy sääli reaktio mutta en anna sen häiritä vaikka pärjäisin ilmankin mainiosti. Olen kuitenkin tyytyväinen, joskus kenties onnellinen ja onnihan koostuu edellisissä viesteissä mainituista asioista.

en rikas mutta omillaan toimeen tuleva ,40v. aviossa saman rakkaan kanssa, vapaasta tahdosta työttömyysputkessa, ihanaa aikaa ennen varsinaista eläkeikää, ei rahahuolia, 1krooninen sairaus johon parhaan mahdollisen hoidon saan, lääkkeet maksaa kela yli sen määrätyn rajan menevältä osalta, maksaa niin rikkaalle kuin köyhälle saman.Ihan hyvin on kaikki asiat . Raha lakkaa onnellistamasta senjälkeen kun sitä on n.30000/henkilö.senjälkeen sillä ei ole merkitystä.Sukulaismies sanoi juuri että silloin oli kivempaa kun rahaa oli vähän, nyt kun voi ostaa mitä vaan milloin vaan sillä ei ole mitään merkitystä.

En ymmärtänyt tuota edell. kommenttia, rahan merkityksen menettämisetä sen jälkeen kun sitä on 30000?Mutta enpä tarviikaan kaikkien kommentteja ymmärtää.

Itse olen onnellinen vakit. työpaikastani, ihmisläheinen , mieluinen työ jota miellläni teen. On nautinto mennä töihin, taas tänään iltavuoroon.
Terveys on toinen ilonaiheeni.
Liikuntaharrastukset, joita esim. työkykyä ylläpitävinä ilmaiset. uinnit, kuntosalit, jumpat ym.
Hyvin menestyneet , terveet lapset,, joista toinen opiskelee yliopistossa , toinen vielä lukiossa.Olen heidät yksin ksvattnut ja onnistunut siinä.
kaunis koti, ok-talo pihoineen on myöskin ilonaihe, vaikkakin paljon työtä teettääkin.

Etelänmatkat, joihin aina silloin tällöin säästämällä jää rahaa, n.joka toinen vuosi, koska kustannan kotona asuvan nuoren mukaani.

Ystävät.
Luonto lähellä, ranapolkuineen ja latuineen.

Ja vaikkapa vaan aamukahvi itse leivotun tuoreen pullan keralla, ilman kiirettä.
Takkatuli saunan jälkeen ym. ym.
Ilonaiheita ja onnellisuutta löytyy arjesta vaikka kuinka paljon.

Ja huom. nämä ovat MINUN ilonaiheitani, joihin ei tarvii kenekään takertua, en kommentoi tai perustele enempää saivartelijoille.Jokainen etsiköön ilonsa omsta arjestaan.

Minä nautin erikoisesti hiihtolenkeistä , sukseni ovat 20v. vanhat ja ylikin, mutta hiihtäminen on aina yhtä ihanaa. Sekä tietty kaikki ulkoilu,läheiset , ystävät ym. tuovat iloa kyhällekin..
Eikä tämäkään kommentti ole tarkoitettu palstan saivartelijoille ja tenttaajille!!