Yle, alueet, Etelä-Karjala:
"LAPPEENRANTA
Lappeenranta sanoo ei ruotsin opetuksen lisäämiselle
julkaistu tänään 18.1. klo 11:50, päivitetty tänään 18.1. klo 11:53
Mies lähdössä mielenosoitukseen Helsinkiin.
Kuva: YLE Etelä-Karjala
Lappeenrannan perusopetusjohtaja Mari Routti haluaisi laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ruotsin kielen asemasta toisena kotimaisena kielenä. Routti ei ole pettynyt siihen, että opetusministeri Jukka Gustafson tyrmäsi venäjän opetuksen tarjoamisen ruotsin kielen sijaan. Sen sijaan Lappeenrannan kaupunki vastustaa ruotsin kielen opetuksen laajentamista kuudensille luokille.
Perusopetusjohtaja Mari Routti odottaa mielenkiinnolla miten perusopetuksen tuntijakosuunnitelman uudistamista jatketaan. Viime hallituskaudella asia jäi kesken.
Lappeenrannan kaupunki otti omassa lausunnossaan kantaa ainakin siihen, että sen mielestä ei ole tarkoituksenmukaista lisätä ruotsin kielen opetusta nykyisestä. Suunnitelmissa on ollut ruotsin opetuksen aikaistaminen jo kuudennelle luokalle.
- Edelleen olen sitä mieltä, että ei ole perusteltua aikaistaa ruotsin opetusta kuudennelle luokalle. Se aiheuttaa huomattavaa lisäkustannusta ja opettajien täydennyskoulutusta. Meillä ei ole alakouluilla ruotsin kielen opettajia. Itselleni perusteet jäivät hieman hämäriksi, miksi tällainen panostus tässä kansantaloudellisessa tilanteessa olisi syytä tehdä, sanoo Routti.
Routin mukaan Lappeenrannassa on hyvät mahdollisuudet opiskella venäjää jo peruskoulussa ja siitä kaupunki haluaa myös pitää kiinni. MInisterin kannanotto ei muuttanut kaupungin suunnitelmia.
- Me pidämme venäjän taitoa äärimmäisen tärkeänä Etelä-Karjalassa ja kaupunkina haluamme panostaa siihen niin paljon kuin mahdollista. Mutta me emme alunperin olleetkaan rakentaneet mitään sen varaan, että venäjä voisi olla vaihtoehto toiselle kotimaiselle kielelle.
Routin mukaan kielikysymys edellyttäisi laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja linjausta siitä, mikä ruotsin kielen asema toisena kielenä on.
YLE Etelä-Karjala/Marjo Pirilä"
"LAPPEENRANTA
Lappeenranta sanoo ei ruotsin opetuksen lisäämiselle
julkaistu tänään 18.1. klo 11:50, päivitetty tänään 18.1. klo 11:53
Mies lähdössä mielenosoitukseen Helsinkiin.
Kuva: YLE Etelä-Karjala
Lappeenrannan perusopetusjohtaja Mari Routti haluaisi laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ruotsin kielen asemasta toisena kotimaisena kielenä. Routti ei ole pettynyt siihen, että opetusministeri Jukka Gustafson tyrmäsi venäjän opetuksen tarjoamisen ruotsin kielen sijaan. Sen sijaan Lappeenrannan kaupunki vastustaa ruotsin kielen opetuksen laajentamista kuudensille luokille.
Perusopetusjohtaja Mari Routti odottaa mielenkiinnolla miten perusopetuksen tuntijakosuunnitelman uudistamista jatketaan. Viime hallituskaudella asia jäi kesken.
Lappeenrannan kaupunki otti omassa lausunnossaan kantaa ainakin siihen, että sen mielestä ei ole tarkoituksenmukaista lisätä ruotsin kielen opetusta nykyisestä. Suunnitelmissa on ollut ruotsin opetuksen aikaistaminen jo kuudennelle luokalle.
- Edelleen olen sitä mieltä, että ei ole perusteltua aikaistaa ruotsin opetusta kuudennelle luokalle. Se aiheuttaa huomattavaa lisäkustannusta ja opettajien täydennyskoulutusta. Meillä ei ole alakouluilla ruotsin kielen opettajia. Itselleni perusteet jäivät hieman hämäriksi, miksi tällainen panostus tässä kansantaloudellisessa tilanteessa olisi syytä tehdä, sanoo Routti.
Routin mukaan Lappeenrannassa on hyvät mahdollisuudet opiskella venäjää jo peruskoulussa ja siitä kaupunki haluaa myös pitää kiinni. MInisterin kannanotto ei muuttanut kaupungin suunnitelmia.
- Me pidämme venäjän taitoa äärimmäisen tärkeänä Etelä-Karjalassa ja kaupunkina haluamme panostaa siihen niin paljon kuin mahdollista. Mutta me emme alunperin olleetkaan rakentaneet mitään sen varaan, että venäjä voisi olla vaihtoehto toiselle kotimaiselle kielelle.
Routin mukaan kielikysymys edellyttäisi laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja linjausta siitä, mikä ruotsin kielen asema toisena kielenä on.
YLE Etelä-Karjala/Marjo Pirilä"
Vastaukset 6
Vanhimmat
Laajempaa yhteiskunnallista keskustelua todella tarvitaan.
Mikä on ruotsin kielen asema. Millaiseksi kansa sen haluaa.
Pakkovenäjää ei kukaan halua tietenkään tilalle.
Keskustelu on jo käyty. Se etenee seuraavasti:
- Haluaisin opiskella jotain hyödyllistä kieltä
- RASISTIPERSU!!!!!
"Laajempaa yhteiskunnallista keskustelua todella tarvitaan."
Kaikki ovat autuaan yksimielisiä siitä, että keskustelua ruotsin kielen asemasta tarvitaan. Mutta aina se keskustelu pysähtyy poliitikon perustelemattomaan kantaan, että Suomi on kaksikielinen maa ja on hyvä osata ruotsia koska ei koskaan tiedä milloin muuttaa Närpiöön. Kukaan ei ole vielä kertaakaan pystynyt toteennäyttämään onko Suomi kaksikielinen muualla kuin lakitekstissä.
Tämä olisi Ylelle kokoillan teema jossa kaikki johtavat poliitikot ja yhteiskuntavaikuttajat olisivat keskustelijoina, ulkopuolisen, ei yleläisen toimittajan johtamassa keskustelussa. Nyt YLE on liikaa sitoutunut RKP:n mantraan, että Suomi olisi kaksikielinen maa. Pakkoruotsi esimerkiksi tuli suomalaiseen peruskouluun vasta reilut kolme vuosikymmentä sitten, ei se sen vanhempi ilmiö ole. Tämä peruslouluun tulokin saatiin vasta poliittisten lehmänkauppojen seurauksena. Ja kuten nyt Lipposen runnottua viimeinen kielilaki läpi eduskunnassa hän sai Freudenthal-mitalin, aikaisemmin se tuli Johannes Virolaiselle peruskoulun pakkoruotsista kaikkien asiantuntijoiden vastustuksesta huolimatta.
Laittakaa linkkejä niihin juttuihin niin ei tarvi googlella aina hakea.
Myös Tampereen kaupunki vastusti pakkoruotsin aikaistamista ja ihmettelee, miksi vanhempia ja oppilaita ei kuunnella..
http://www.hare.vn.fi/mAsiakirjojenSelailu.asp?h_iId=15297&a_iId=160449
Routin mukaan kielikysymys edellyttäisi laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja linjausta siitä, mikä ruotsin kielen asema toisena kielenä on.>
On sitä muutkin ihmetelleet jo vuosikausia.
"Olisi jo aika lopettaa hyssyttely ja etsiä vastaus siihen, miksi ruotsia ei osata, vaikka sitä opiskellaan koulussa niin monta vuotta, toteaa Tampereen teknillisen yliopiston kielikeskuksen johtaja Pentti Vanha-aho."
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2008_21/120456.htm