Kieliseminaari
Kent Eriksson
2012-01-16
Torstaina 19. tammikuuta toivottaa Ahvenanmaan Tulevaisuus (Ålands Framtid) kaikki sydämmellisesti tervetulleiksi Kieliseminaariin klo 19.00 Lagtingetin Auditorioon. Esitelmöitsijöiksi me olemme kutsuneet Professori Markku Suksen, Kenneth Myntin ja Reinhold Enqvistin.
Aikaisempien Ahvenanmaan Tulevaisuuden kieliseminaareissa on painopiste ollut kieliongelmat Ahvenanmaalla ja senvuoksi onkin tarkoitus laajentaa painopistettä ja valaista sitä suomenkielisestä ja suomenruotsalaisesta näkökulmasta.
Eli, kuinka oikeasti ruotsin kieli Suomessa, onko kielellä tulevaisuus ja miksi on tärkeätä säilyttää kaksikielisyys Suomessa. Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä joihin me aiheeseen todella pätevän paneelin avulla tulemme saamaan hyviä vastauksia.
Historiallinen tausta
Reinhold Enqvist kutsuu itseään amatöörihistorioitsijaksi sen jälkeen kun hän jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten. Sitä ennen hänellä oli aktiivi työelämä, tutkimuksessa, kehityksessä, strategiassa ja yritysjohdossa yksityisessä suurteollisuudessa. Mielenkiinto historiaa ja ennenkaikkea Suomen historia kaksikielisenä maana on aina kiinnostanut Enqvistiä. Hän tulee selittämään historiikin niiden päätösten takana jotka on tehty tarkoituksena muuttaa kielilakia ja kielitilannetta.
Nykypäivän kehitys
Kenneth Myntti, aikaisempi pääkirjoitustoimittaja Vasabladetissa on tunnettu kamppailustaan ruotsin kielen puolesta Suomessa. Kirjassa "Ruotsin kieli hyökkäyss tai tehohoidossa" hän tekee selvän analyysin ruotsin kielen tilanteesta Suomessa ja miksi ruotsin kielen asemaa pitää vahvistaa. Myntti on raportoinut yhteiskuntakysymyksiä ja erityisesti suomenruotsalaisia kysymyksiä journalistin ominaisuudessa lähes koko journalistiuransa ajan. Hän osaa päivänpolitiikan kun on kielikysymyksestä kysymys.
Juriidinen näkökulma
Markku Suksi, virkavapaa (haettu valvomaan Ahtisaaren ryhmän kielipoliittista toteutumista) julkisen oikeuden professuuristaan Åbo Akademiassa työskentelee tätä nykyä kehityspäällikkönä Oikeusministeriön yksikössä demokratia- ja kieliasioissa. Hän on kirjoittanut mm. seuraavat kirjat: Bringing in the People - a Comparison of Constitutional Forms and Practices of the Referendum(1993), Finlands statsrätt (2002), Ålands konstitution (2005) och Sub-State Governance through Territorial Autonomy (2011). Pitemmän autonomiaan kohdistuneen ajan jälkeen hän on yhä suuremmassa määrin alkanut kiinnittää huomiota kielioikeudellisiin kysymyksiin ja on kirjoittanut useita tieteellisiä artikkeleita niistä sekä ruotsiksi, että englanniksi. Aineessa julkinen oikeus Åbo Akademin oikeustieteellisessä laitoksessa on meneillään tutkimusprojekti suomalaisen kielilainsäädännön ympärillä tarkoituksena mm. kommentti kielilainsäädäntöön.
Suksi on siten henkilö jolla on erittäin hyvä juriidinen kuva koskien kieliongelmia ja Ahvenanmaan itsehallintoa.
http://www.alandsframtid.ax/content/view/632/1/
Kent Eriksson
2012-01-16
Torstaina 19. tammikuuta toivottaa Ahvenanmaan Tulevaisuus (Ålands Framtid) kaikki sydämmellisesti tervetulleiksi Kieliseminaariin klo 19.00 Lagtingetin Auditorioon. Esitelmöitsijöiksi me olemme kutsuneet Professori Markku Suksen, Kenneth Myntin ja Reinhold Enqvistin.
Aikaisempien Ahvenanmaan Tulevaisuuden kieliseminaareissa on painopiste ollut kieliongelmat Ahvenanmaalla ja senvuoksi onkin tarkoitus laajentaa painopistettä ja valaista sitä suomenkielisestä ja suomenruotsalaisesta näkökulmasta.
Eli, kuinka oikeasti ruotsin kieli Suomessa, onko kielellä tulevaisuus ja miksi on tärkeätä säilyttää kaksikielisyys Suomessa. Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä joihin me aiheeseen todella pätevän paneelin avulla tulemme saamaan hyviä vastauksia.
Historiallinen tausta
Reinhold Enqvist kutsuu itseään amatöörihistorioitsijaksi sen jälkeen kun hän jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten. Sitä ennen hänellä oli aktiivi työelämä, tutkimuksessa, kehityksessä, strategiassa ja yritysjohdossa yksityisessä suurteollisuudessa. Mielenkiinto historiaa ja ennenkaikkea Suomen historia kaksikielisenä maana on aina kiinnostanut Enqvistiä. Hän tulee selittämään historiikin niiden päätösten takana jotka on tehty tarkoituksena muuttaa kielilakia ja kielitilannetta.
Nykypäivän kehitys
Kenneth Myntti, aikaisempi pääkirjoitustoimittaja Vasabladetissa on tunnettu kamppailustaan ruotsin kielen puolesta Suomessa. Kirjassa "Ruotsin kieli hyökkäyss tai tehohoidossa" hän tekee selvän analyysin ruotsin kielen tilanteesta Suomessa ja miksi ruotsin kielen asemaa pitää vahvistaa. Myntti on raportoinut yhteiskuntakysymyksiä ja erityisesti suomenruotsalaisia kysymyksiä journalistin ominaisuudessa lähes koko journalistiuransa ajan. Hän osaa päivänpolitiikan kun on kielikysymyksestä kysymys.
Juriidinen näkökulma
Markku Suksi, virkavapaa (haettu valvomaan Ahtisaaren ryhmän kielipoliittista toteutumista) julkisen oikeuden professuuristaan Åbo Akademiassa työskentelee tätä nykyä kehityspäällikkönä Oikeusministeriön yksikössä demokratia- ja kieliasioissa. Hän on kirjoittanut mm. seuraavat kirjat: Bringing in the People - a Comparison of Constitutional Forms and Practices of the Referendum(1993), Finlands statsrätt (2002), Ålands konstitution (2005) och Sub-State Governance through Territorial Autonomy (2011). Pitemmän autonomiaan kohdistuneen ajan jälkeen hän on yhä suuremmassa määrin alkanut kiinnittää huomiota kielioikeudellisiin kysymyksiin ja on kirjoittanut useita tieteellisiä artikkeleita niistä sekä ruotsiksi, että englanniksi. Aineessa julkinen oikeus Åbo Akademin oikeustieteellisessä laitoksessa on meneillään tutkimusprojekti suomalaisen kielilainsäädännön ympärillä tarkoituksena mm. kommentti kielilainsäädäntöön.
Suksi on siten henkilö jolla on erittäin hyvä juriidinen kuva koskien kieliongelmia ja Ahvenanmaan itsehallintoa.
http://www.alandsframtid.ax/content/view/632/1/
Vastaukset 6
Vanhimmat
Svekot menevät kielirasistiselle Ahneidenmaalle puimaan Suomen pakkoruotsitusta!
Voiko enää röyhkeämpää toimintaa olla? Kuinka me suomalaiset sallimme moisen?
Ja kaikkijärjestetty suomenkielisten verorahoilla. Hyi hitto sentään.
Ahvenanmaatahan tarjottiin malliksi Belgian ja Kaukasian ongelmiin. Jos vallonit ja kaukasialaiset nielevät karvoin päivineen kalastajien valheet ei meitäkään voi syyttää hyväuskoisiksi.
Turha luulla. että muuaalla maailmassa oltaisiin NIIN typeriä, että nostettaisiin pieni vähemmistö pääväestön yläpuolelle lainsäädännöllä.
Jotain on mätää Suomenmaassa....
Tiiä tuota. Voi Belgiassa ollakin jos hyvin levottomaksi menee. Sieltähän ne svekkulit tilasi Flemingin aikanaan tänne riehumaan.
Tässä ei millään pysy perässä; pitäisikö nyt kunnioittaa svekkuloisien ponnisteluita ja valtavaa työmäärää minkä tekevät kantaväestön kustannuksella.
Eikö todellakin olisi helpompaa ja viisaampaa siirtää tuo pieni vähemmistö, no Ahneidenmaalle ja siitä lännemmäksi.
Ennen siirrot tehtiin Siperiaan. Nykyaikana (vaikka tuota 30-lukua väläytellään joka ikinen päivä) voisi svekkuleille antaan mahdollisuuden laivalippuun, ja voi itse valita KAIKKIEN Pohjoismaiden välillä minne ehkä sopeutuisi.
Pistäkää nyt jo se porttiteoria käytäntöön.
Ja Suomeen ruotsinkielen puhumiskielto.