uskonnonvapauslain mukaan kenelläkään ei ole velvollisuutta osallistua uskonnon harjoittamiseen.
käytännössä tämä laki ei toteudu, sillä yhteiskunnassamme on edelleen reliikkeinä ja aktiiveina ilmentyminä uskonnollisia yhdyskuntia, joiden toiminta ohjaa voimakkaasti yhteisöllisyyttä.
juhlapyhien vietto, muistohartaudet televisioituna, julkiset kirkkokonsertit, postiluukusta tipahtelevat uskonnolliset tiedotteet, maisemaa hallitsevat uskonnolliset rakennelmat jne... pakottavat normaalit uskonnottomat ottamaan vähintään pieteettisen kannan indoktrinaation aiheuttamiin delluusioihin, mitä vahvistaa yhteisöenemmistön muodostavien passiivikansalaisten harjoittama tapa liittää jälkikasvunsa seurakunnan jäseneksi "tavan vuoksi". sosiaalisen verkottumisen vuoksi uskonnon harjoittamiseen voi siis ajautua välillisesti itse sitä haluamatta, aivan kuten raitis henkilö voi joutua passiivisen tupakoinnin uhriksi.
uskonnonvapaus merkitsee absoluuttisena ja ihanteellisena olemuksena ihmisten vapautta liikkua, työskennellä ja viettää vapaa-aikaansa uskonnoista vapaissa julkisissa tiloissa ottamatta mitenkään osaa muiden yksityisesti harjoittamaan uskontoon. uskontojen esilläoloa tulee käsittääkseni radikaalisti rajoittaa, jotta tämä ihannetila saavutettaisiin!!1
niin?
käytännössä tämä laki ei toteudu, sillä yhteiskunnassamme on edelleen reliikkeinä ja aktiiveina ilmentyminä uskonnollisia yhdyskuntia, joiden toiminta ohjaa voimakkaasti yhteisöllisyyttä.
juhlapyhien vietto, muistohartaudet televisioituna, julkiset kirkkokonsertit, postiluukusta tipahtelevat uskonnolliset tiedotteet, maisemaa hallitsevat uskonnolliset rakennelmat jne... pakottavat normaalit uskonnottomat ottamaan vähintään pieteettisen kannan indoktrinaation aiheuttamiin delluusioihin, mitä vahvistaa yhteisöenemmistön muodostavien passiivikansalaisten harjoittama tapa liittää jälkikasvunsa seurakunnan jäseneksi "tavan vuoksi". sosiaalisen verkottumisen vuoksi uskonnon harjoittamiseen voi siis ajautua välillisesti itse sitä haluamatta, aivan kuten raitis henkilö voi joutua passiivisen tupakoinnin uhriksi.
uskonnonvapaus merkitsee absoluuttisena ja ihanteellisena olemuksena ihmisten vapautta liikkua, työskennellä ja viettää vapaa-aikaansa uskonnoista vapaissa julkisissa tiloissa ottamatta mitenkään osaa muiden yksityisesti harjoittamaan uskontoon. uskontojen esilläoloa tulee käsittääkseni radikaalisti rajoittaa, jotta tämä ihannetila saavutettaisiin!!1
niin?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ulkotilat ovat myös julkisia ja uskontokunnat mainostavat omasta olemassaolostaan kaupunkien ja kuntien keskustoissa isoilla risteillä kirkkojensa katoilla. Samalla myös ne mainitsevat nimeltä talon kyljessä seurakuntakeskukset ja ne näkyvät seurakuntien tonteilta ulospäin kaduille, kunnallisiin alueisiin, joilla liikkuu vaikka mitä ihmisiä. Ne yksinkertaisesti tulevat julkisesti esille ja ovat julkisesti esillä.
Miksei tähän ole puututtu? Kirkkojen ja seurakuntien muiden kiinteistöjen seinissä olevat ristit ja nimet häiritsevät ja painostavat kadulla liikkujia, ja loukkaavat heidän vapauttaan olla ilman uskontoja. Nimet ja ristit tulisi piilottaa julkisista tiloista näkyviin yksistään seurakuntien omien tilojen sisälle tai ulos näkyviin siten, että näkyvät vain ja ainoastaan seurakuntien omien tonttien alueelle, ei niistä ulospäin.
Tarkoitatko ettei Suomessa ole oikeaa uskonnonvapauslakia? Ei ole oikeita kristittyjä eikä ole oikeaa uskonnovapauslakia, sitäkö yrität sanoa?
Uskonnonvapauslailla tarkoitataan sitä, että jokainen saa uskoa niin kuin haluaa.
>11 § Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.
Tämä kelpaa kaikille muille paitsi ateisteille.
kukaan ei ole velvollinen omantuntonsa vastaisesti osallistumaan uskonnon harjoittamiseen, ja mielestäni tähän seikkaan pitäisi tarkemmin paneutua. passiiviseen uskonnon harjoittamiseen voi ajautua nykypäivänä ihan huomaamattaan esimerkiksi juhlapyhien yhteydessä tai sosiaalisen verkottumisen kautta sukujuhlissa.
myös julkisissa tiloissa uskonnon tunnusmerkistöä näkyy, samoin tiedotusvälineissä uskonnon markkinoijan saavat kritiikittömästi esiintyä.
tupakointiakin on pyritty vähentämään kieltämällä sen mainonta ja rajoittamalla tupakointia yleisisssä tiloissa. sama pitäisi koskea henkistä tupruttelua.
Kristityt pitävät uskonlakia siinä valossa että saavat vapaasti harrastaa uskontoa,käännyttää,uhkailla ja häiriköidä muita, haukkua ja solvata niitä jotka eivät ole samassa uskossa ja tulla häiritsemään kotirauhaa.
"uskonnonvapauslain mukaan kenelläkään ei ole velvollisuutta osallistua uskonnon harjoittamiseen."
- Kirkon tai seurakunnan seinässä olevan tekstin lukeminen. Tai se että näet jonkun pukevan ristin kaulaansa. Eivät ole uskonnon harjoittamista. Samoin kuin katsoisit kalastamista. Ei tee sinusta kalastajaa.
Ja postiluukkuun voi laittaa viestin ettei tahdo ottaa vastaan mainoksia tai uskonnollista huuhaata.
Muuten olen kyllä aika samoilla linjoilla.
suvaitsevaisuuden ja yleisten ihmisoikeuksien, kuten sananvapauden, nimissä tietenkin kaikenlainen ilmaisunvapaus on säilytettävä. siinä mielessä uskontojen oppijen levittäminen on ookoo, kain puitteissa.
toisaalta toleranttikin yhteiskunta, mitä suomi mitä suurimmassa määrin edustaa, rajoittaa jo nykyisellään ilmaisunvapautta julkisilla paikoilla ja yleisessä mediassa. pornokaupan ikkunoista esimerkiksi ei saa kadulle näkyä ihan kaikkea,
mielestäni myös uskontojen ilmentymiin pitäisi alkaa suhtautua samalla rajoittavuudella, ja merkitä uskonnot kaikissa esitys- ja tallennemuodoissaan K-18 -leimalla, jolloin sen erityisluonne ja haitallisuusaste on selvästi tuotu esille.
myös "käyttö omalla vastuulla" -kylttiä voisi harkita joihinkin konkreettisten uskontomateriaalien yhteyteen.