mikä lämmitys

Varaava iso takka ja suora sähkölämmitys jos puunsaanti mahdolisuus. Muutoin iso takka ja maalämpö. Siinäpämse ja kaiki muu leukailu on puhdasta ilkeilyä.

Tee päätöksesi itse. Käy juuri eri lämmitysmuotojen foorumeilla. Täältä et saa mitään faktaa tietoa, vain tyhjää oman kehua ja muiden mollaamista

Joka huoneeseen.

kysele muualta! täältä et kovin järkeviä vastauksia saa.
täällä suorasähkömiehet ja maalämpöukot riitelee keskenään ja kehuu kilvan miten on pienet sähkölaskut.

mulla on maalämpö mut talo on iso (230m2)

noin pienehköön ei ainakaan maalämpöä.
nykymääräyksillä lämmitys tarve ehkä luokkaa 10 000kwh.
mut vesikiertoinen lattialämpö ainakin niin silloin on lämmöntuotto mahdollisuuksia rajattomasti.

edelliseen myyntikohteeseeni laitoin poistolämpöpumpun ja takan.
ostajat ovat olleet hyvin tyytyväisiä järjestelmään.(toimivuus ja halpuus)

Patterit seinille ja kosteat tilat wc eteinen piuhoilla. Kunnon takkaleivinuuni varaava keskelle taloa ja saat sillä ruoatkin tehtyä-puukiuas sähkö krapulapäiviä varten ja ILP hyvään paikkaan kesäjäähdytystä ja talvella ehkä lämmitystä varten. Koko investointi 10 000 eur luokkaa ja silloin saat tarpeen tullen lämmitettyä ja laitettua ruoat eikä maksa mitään.

Tein taas itse virheen, että tein vesikiertoisen ja mulla on mennyt tähän leikkiin 20 000 takkoineen enkä saa takasta todellista hyötyä irti säästönä.

Suora sähkö. Olohuoneeseen varaava takka ja keittiöön porinmatti.

Patterit S-kirjaimella alkavat ,tarkat huipputuotteet.

Syksyllä tilaat 10 kuutiota, kuivia koivuhalkoja, joista maksat
450 € kotiintuotuna.

Minulle tuodaan 5 5 tilanpuutteen vuoksi.

Säädä patterit 20,5 asteeseen, kaikki tarkasti samaan ja ovet auki joka huoneesta.

Puhun 8 vuoden kokemuksesta.

Jos saunot paljon niin savumax on järkevä valinta. Jos tykkäät paisteista, niin leivinuuni liitettynä lattialämmitykseen. Jos tykkäät koko lämmityksen hoitaa helpoiten puulla niin puukattila. Sähkövastus noihin.

Koska puuta on suomessa paljon ja sitä saa jopa ilmaiseksi, puulämmitys on järkevä valinta ainakin siiheasti kunnes kommarit kieltävät kaiken mahdollisen järkevän. Silloin kannattaa muuttaa viimeistään täältä pois.

Takan tilalle lämmityskattila ja varaaja - varaajaan saat hybridejä liitettyä mielin määrin. Vesikiertoinen lattialämmitys.

Kun talo on uusi ja tehdään energiatehokkaaksi, silloin riittää sähköpatterit seinille ja ilmalämpöpumppu. Kun pakkanen on pitkiä aikoja yli -15, joudut käyttämään pattereita ilpin lisäksi jonkinverran. Jos saat polttopuuta muilla keinoin kuin ostamalla koivua 50-60€ motti, laita varaava takka. Mutta pelkän ilpin avulla lämmityskulut vuodessa tulee olemaan n.4000-6000 kw/vuosi, riippuen ilmoista ja sisälämpötilasta. Tuohon tietysti muu sähkö lisäksi, 5000-7000kw/v, riippuen henkilömäärästä.

Vesikiertoinen lämmönjako ehdottomasti. Voit myöhemmin hyödyntää muitakin lämmitysmuotoja kuten aurinkoa jne., jota mahdollisuutta sähköpiuhojen kautta ei ole.

Noin pieni uusi talo lämpiää melkein käyttösähköjen kylkiäisenä.

Suora sähkö ja mahdollisesti ilppi kaveriksi.

Jos on löysää rahaa rakennusvaiheessa, niin sitten pilppi.

Takan voi laittaa jos haluaa kriisivarmuutta tai jos on puita omasta takaa, lämmityksen vuoksi ostopuilla ei hauku koskaan hintaansa.

Halvinta on ostamatta jätetty energia.

Lämmitysjärjestelmän sijaan kannattaa panostaa pasiivisiin eristeisiin. Ne ei loppupeleissä maksa älyttömästi ja kestää sekä toimii moitteetta koko rakennuksen käyttöiän ajan. Lisäeristäminen on halpaa rakentaessa, mutta hankalaa jälkikäteen.

Kunnon eristepaksuudet lattiaan, seiniin ja kattoon. Ikkunat ja ovet kannattaa myös valita harkiten ja vertailla eiristävyyttä hintaan.

Jos tekisin itse puurakenteisen uuden talon, niin en laittaisi hörysulkumuovia, vaan 30mm SPU eristeen sisäpintaan ja kaikki saumat uretaanivaahdolla tiiviiksi saumattuna. Siihen sitten sisäpintaan vaikka kipsilevy liimalla kiinni. Kestää tulevat vuosikymmenet varmemmin tiiviinä kuin muovikalvot.

Kun eristeet on kunnossa, niin sen jälkeen ei kannata enää panostaa kalliisiin järjestelmiin joilla tuotetaan halpaa energiaa, vaan kannattaa valita halpa ja tarkkasti säätyvä sekä varmatoiminen suora sähkölämmitys.

Takalle kannattaa tehdä paikka valmiiksi, ei sitä kannata hankkia mutta tulevaisuudessa varaukseta on hyötyä kun joskus myyt asuntoa.

Autotallista kaivoon siirrin vapaakierrolla ja räppänät auki.

> ... toimii moitteetta koko rakennuksen käyttöiän ajan

kuten aika usein lämpöpumppuvehkeetkin, mutta liian usein eivät :)

heitä arpaa! Yhtä pätevää kuin täällä kysellä

kaipaat jännitystä elämääsi? Jokin lämpöpumppu jännitettäväksi

Puulämmitys vesikiertoisella lattialämmityksellä,jos tunnet maajussin joka omistaa mettää tai sitte vielä parempi jos itte omistat.Mulla 215 neliön talo,kuutioita 250 neliön töllin edestä.Puuta menee 20-30 mottia vuodessa,maksaa 10-15€ motti rankana.Sähkönkulutus 5800 Kw vuodessa.Lisäksi saat hyötyliikuntaa klapihommien merkeissä.

Tervehdys.

Oikeataan tärkein valinta on valita (MATALALÄMPÖISELLÄ vedellä syötetty) lattialämmitys. Sitten on toinen keskustelu millä sitä sitten lämmittää.

Kaikiin tiloihin siis, myöskin useampi piirisyys pitää pitää mielessä, ikkunoiden / ulkoseinien viereen omansa ja keskelle tiloja omansa, mukavuutta silmällä pitäen.

Samalla jää mahdolliseksi kaikki tulevaisuuden lämpöpumppu viritelmät.

Eikö pihaa ole sen vertaa että saisi maapiirin upotettua tontille? 300-400m.

Niben pumppu maksaa 5000 euroa, joten vaikka kuinka yritän niin en saa 10000 euroa menemään MLP maapiriin.

Katsele hintoja: www.taloon.com

Oma talo on suurinpiirtein samankokoinen. Meillä oli sähkönkulutus viime vuonna 4886 kWh ja meillä käytetään voimavirtakoneitakin silloin tällöin. Talossa on puukattila joka lämmittää kaiken ja puut maksavat 500€ plus pätkimiset/pinoamiset.

Puulämmityksen etuja ovat halvat käyttökustannukset ja riippumattomuus. Putket ja kattila tietysti maksavat mutta jos ajattelit samassa talossa asua eläkeläisenä tai jos epäilet, että voit joutua työttömäksi jossain vaiheessa elämää niin silloin investointi kannattanee tehdä. Lisäksi sähkön hinta tulee todennäköisesti vain nousemaan kun sen tuotanto on päästetty monopoliksi, ja sähkökatkojakin tullaan varmasti näkemään tulevaisuudessa kun voimayhtiöillä ei ole suurempaa intoa pitää linjoja puhtaina.

Itsellä kun on nuo velat jo maksettu niin asumiseen menee siinä parin tonnin verran vuodessa, ja siinä on sitten roskien tyhjennykset ja verotkin mukana. Mukavasti on jäänyt tilistä yli muihin harrastuksiin, asunto-osakkeitakin on tullut ostettua mutta vain sen verran mitä käteisellä pystyy.

Älä ainakaan mitään sähköpattereita edes harkitse, ovat yhtä turhia kuin 90-luvulla kattolämmitys. Itselläni on PILP ja tuon kokoisessa talossa väitän että toimii tosi hienosti. Kunhan et valitse Nibe-pumppua.

ennakko-odotuksista poiketen järkeviäkin neuvoja täällä :)

ketjun aloittajan JÄRKEVIN tosiaan EI ehkä ole HALVIN ... halvin merkityksessä halvimmat rakentamiskustannukset tai merkityksessä halvin käyttökustannuksissa juuri tällä hetkellä.
Järkevyyttä voi ensisijaisesti olle tulevaisuuteen varautuminen

- eristämiseen satsaus on joka tapauksessa järkevää
- kunnollinen höyrysulku, laadukkain tuottein, tiivistetty SPU on ok
- matalalämpötilainen vesikierto antaa valinnan vapauden myöhemminkin

hyvin eristetyssä talossa lämmitystä tarvitaan ehkä vain pakkasilla, muulloin taloussähkön kulutus lämmittää riittävästi tai liikaakin? Jopa voi osoittautua että pakkasilmojen lämmöntarve hoituu vähäisellä takan tai suorasähkön käytöllä. Lämmön talteenotto taitaa nykyään olla pakollista ja voi osoittautua että PILPin kilowatin tai kahden lisäksi muuta tarvitaan melko vähän

Rakensin vuonna 2008 ja lämmitystavan valinta oli todella helppoa, koska lämmintä tilaa:
Talo 224m2, 760m3
Autotalli 96m2, 297m3
Talli 200m2, 700m3.

Asun keskustassa maalaiskunnassa.

Saunomme sähkösaunassa (10 kw IKI) lähes päivittäin eikä sähköä muutenkaan säästellä. Pesukoneet ja kuivausrumpu pyörivät lähes tauotta, viisihenkinen perhe. Sähkönkulutus viime vuonna 11800 KWh.

Kaikissa rakennuksissa on vesikiertoinen lattialämmitys. (aivan ehdoton valinta) Kaikki lämpö tulee puusta. Puuhaketta menee varastosiiloon max. 30m3 ja vuosikulutus on luokkaa 100-120m3. Lisäksi talossa on suuri varaava takka.
Teen kaiken tarvitsemani hakkeen ja klapit itse, en koe sitä rasitteena. Ei ole tarvetta kuntopyörälle.
Leipätyökseni teen ihan muita hommia ja olen sitä mieltä että se on ainoastaan viitseliäisyydestä kiinni.
Joidenkin mielestä stokerivehkeet vaativat valtavasti huoltoa. Minulla riittää kun käy kerran viikossa vilkaisemassa polttoainetilanteen, käyttää nuohoukseen aikaa minuutin ja nauttii elämästä. Kaiken muun hoitaa automatiikka! Ei tarvi pihistellä huonelämpötiloista. Pari maalämmöllä lämmittävää tuttavaani ovat laittaneet sittemmin kalliin lämmitysmuotonsa avuksi puukattiloita lämmityskauden huippua varten.